Maaliskuussa käynnistimme Lapin ensi- ja turvakodilla uuden, Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman, Minä, tunteet ja taidot -hankkeen. Tämä on nyt toinen ESR-rahoitteinen hanke niin yhdistykselle kuin allekirjoittaneellekin, ja usein olen kuullutkin ihmettelevän kysymyksen ”mitä tet oikeestaan niinku teette työksenne?”. Monille terveys- ja sosiaalialalle valmistuville opiskelijoille ja jo pitkän linjan ammattilaisillekin hankkeiden maailma tuntuu olevan vieras, joten ajattelin nyt hieman raottaa tätä verhoa ja samalla kertoilla meidän hankkeemme kuulumisia.
Hankkeen rahoituksen hakuvaiheessa täytyy luonnollisestikin olla jokin hyvä, kehittämiskelpoinen idea ja suunnitelma, kuinka tätä ajatusta työstetään eteenpäin; kohderyhmä, perustelut, teoreettinen viitekehys jne. Minä, tunteet ja taidot -hankkeessa kehitetään kokemustoimijuutta ja ulkopuolista asiantuntijuutta hyödyntäen verkossa toimivaa vertaisryhmämallia, jota voidaan tarjota koko Lapin maakunnan alueelle. ESR-hankkeiden mukaisesti toiminta kohdentuu työikäiselle väestölle, eli 16–64-vuotiaille lappilaisille. Ytimekkäästi ilmaistuna hankkeen tavoitteena on lisätä mielenhyvinvoinnin-, päihde – tai tunnesäätelyn ongelmista kärsivien lappilaisten hyvinvointia, osallisuutta ja parempaa arkea, jolloin mahdollistuu myös lähipiiriin kuuluvien lasten turvallisempi arki ja elämä.
Hankkeissa työskennellään usein tiiviisti tiimi- tai työparityöskentelynä, jolloin työntekijöiden toisiaan täydentävät koulutus- ja työtaustat sekä hyvin toimiva henkilökemia nousevat tärkeiksi elementeiksi hankkeen onnistumisen kannalta. Itselläni on käynyt satumaisen hyvä onni työparieni suhteen. Vaikka töitä tosissaan tehdäänkin, niin hauskaakin pitää olla ja luottamuksen kohdillaan molemmin puolin. Hanketyöhön kuuluu myös todella paljon ns. paperihommia, kuten dokumentointia, raporttien kirjoitusta, budjetin seurantaa, maksatushakemusten tekoa, työaikasuunnittelua ja hallintoa. Kuivakan kuuloista, mutta yllättävän mielenkiintoista silti. Yrittäjämäinen asenne onkin hanketyössä pelkkää plussaa!
Meidän hankkeemme on kestoltaan noin 2,5-vuotinen ja ensimmäinen puoli vuotta on kohta taputeltu. Alussa kaikki lähtee nollilta, eli suunnittelua, kehittämistä, palavereita ja kilpailuttamista riittää. Työssä on koko ajan läsnä tietynlainen epävarmuus hankkeen onnistumisesta ja sitä tulee oppia sietämään, mutta sen hyvänä vastapainona on vapaus toteuttaa itseään ja ideoitaan budjetin ja erinäisten säännösten sallimissa rajoissa. Mainonnan ja markkinoinnin suunnittelu on alkuvaiheen yksi tärkeimpiä työvaiheita. Me päätimme kerätä pienen kokemustoimijoiden joukon ja järjestimme kolme työpajaa, joissa eri ikäiset ihmiset saivat itse suunnitella sekä esittää mielipiteitään ja näkemyksiään mainonnan ja esitteiden suhteen. Heidän apunsa oli korvaamatonta ja saimmekin luotua hyvät, hieman erilaiset ja takuulla asiakaslähtöiset esitemateriaalit, kun yhdistimme kokemustoimijoiden ideat mainonnan ammattilaisen näkemykseen. Esitteistä ja nettisivuista olemmekin jo saaneet hyvää palautetta ammattilaisilta.
Hanketyö on pitkälti myös verkostoitumista ja sidosryhmien kanssa toimimista. Olemme aloittaneet hankkeen toiminnasta tiedottamisen laajalti koko Lapin maakuntaan ja yritämme löytää sopivia avainhenkilöitä ammattilaisten parista asiakashankinnan edistämiseen. Olemme nyt elokuussa jakaneet materiaaleja niin postitse, sähköisesti kuin jalkautumalla kylille, kirjoittaneet lehtiin tiedotteita, ja tokihan on mainostettu somessa sekä otettu yhteyttä suoraan ammattilaisiin esittelyihin päästäksemme. Korona-aika tuo omat haasteensa markkinointiin, mutta muutamiin paikkoihin olemme kuitenkin jo päässeet ihan livenäkin hommistamme höpöttämään.
Hankkeen varsinainen toiminta eli ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät on tarkoitus aloittaa syyskuun puolen välin tienoilla. Ryhmätoiminta on järjestölähtöisen auttamistyön arvojen mukaisesti maksutonta matalan kynnyksen palvelua, johon asiakas ei tarvitse lähetteitä tai maksusitoumuksia. Ryhmätoiminnan lisäksi järjestämme myös yksilöohjausta. Ryhmät toimivat etäyhteyksin Teams-sovelluksella, ja tarvittaessa autamme osallisia laitteiden ja sovellusten käyttöön liittyvissä asioissa. Ryhmä kokoontuu kaikkiaan yhdeksän kertaa, joista ensimmäiset viisi kertaa me hanketyöntekijä Kimmo Nymanin kanssa ohjaamme. Viimeiseen neljään kertaan mukaan liittyy vielä Suomen ART- yhdistyksen (AGGRESSION REPLACEMENT TRAI-NING®) asiantuntija, jonka kanssa opetellaan toiminnallisin menetelmin tunteiden tunnista-miseen ja -hallintaan, sekä rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä taitoja.
Vertaistukiryhmästä osallinen saa tukea vaikeilta tuntuviin elämänvaiheisiin, sekä keinoja ja menetelmiä toimia arjessa omaa hyvinvointia ylläpitäen ja sitä vahvistaen. Käymme ryhmässä läpi ongelmien vaikutuksista arkeen ja harjoittelemme tunnistamaan omien käyttäytymismallien heikkouksia ja vahvuuksia, sekä hyödyntämään näitä vahvuuksia arjessa. Ryhmästä saatu vertaistuki voi auttaa osallista ymmärtämään, ettei ongelmista tarvitse yrittää selviytyä yksin. Lisäksi ryhmän käytyään hänellä on mahdollisuus jatkaa auttamistyötä vertaistoimijana ohjaajien rinnalla.
Nyt alkaa ollakin jo syksyn tuntua ilmassa; tätä kirjoittaessani olen Inarissa etätöissä ja katselen ikkunasta usvaista Kettujokea. Tänään menen vielä Ivaloon toimintaa esittelemään, joten voisin todeta hanketyön olevan todella monipuolista ja vaihtelevaa. Me Kimmon kanssa jatketaan ryhmätoiminnan kehittämistä sekä aktiivista markkinointia ja verkostoitumista, jotta saavuttaisimme mahdollisimman paljon tukea tarvitse-via lappilaisia toimintamme piiriin. Sinä tai asiakkaasi olette tervetulleita mukaan tekemään ja kokemaan yhdessä! Lisätietoa ryhmätoiminnasta löytyy nettisivuiltamme www.mietunnen.fi .
Kirjoittaja Tessa Jussila työskentelee hankepäällikkönä MTT-hankkeessa.
