”Lapsena aikuisten maailmaan asteltiin
Heti skumpassa päämme kasteltiin
Yhtäkkii tunnet täältä kaikki kasvot
Sit olosuhteiden pakko laitto sydämen lakkoon
Tarkoitus oli olla onnellinen
Mahdollisimman tasapainoinen ihminen
Mut ku ihmissuhteisiin jää kii
Päihteet laittaa pään kii
Piiri pieni pyörii
Vaik tää ei oo ranskan hovii
… … …
Päällisin puolin kaikki on hattaraa
Mut sisältö ei kestä päivänvaloa
Ne laittaa käden suun eteen ennen ku kuiskaa”
Vanhemman päihteidenkäyttö on lapsen näkökulmasta aina ongelmallista ja sillä on pitkäkantoiset seuraukset. Biisissään Maire Antoinette Ellinoora ottaa kantaa siihen, miten lapsuus vaikuttaa läpi koko elämän. Jo raskaudenaikainen altistuminen alkoholille voi aiheuttaa erilaisia kehityshäiriöitä. Laajimmillaan puhutaan FASD-oireyhtymästä. Arviolta 4 % vastasyntyneistä on FASD, joka on lähes kolme kertaa yleisempi diagnoosi kuin esim. Downin syndrooma. (Kehitysvammaliitto.)
Vastasyntynyt vauva samoin kuin minkä ikäinen lapsi tahansa voi tulla laiminlyödyksi, kun vanhempi ei kykene vastaamaan lapsen tarpeisiin päihteiden vallattua mielen. Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhteen syntyminen, rakentuminen ja lujittuminen vaarantuu, jolloin lapsen kaltoinkohtelun riski kasvaa.
Tutkimukset osoittavat selkeästi, että kielteiset varhaislapsuuden kokemukset, kuten kaltoinkohtelu ja hoivan puute tai laiminlyönti, ovat yhteydessä lapsen aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin (esim. Mäntymaa & al). Vauvan ja lapsen tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen saattaa olla haastavaa kenelle tahansa tuoreelle vanhemmalle. Erityisen haastavaa se on vanhemmalle, jolla on vakavia ongelmia, esim. päihdeongelma.
Päihteiden käyttöön voi liittyä muitakin riskitekijöitä. Taustalla on usein vanhemman itse lapsena kokema kaltoinkohtelu. Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä monien kasautuneiden ongelmien vuoksi.
Vaikka perimällä on merkitystä ihmisen kehittymiselle, suurempi merkitys on sillä, mitä tapahtuu ja millaista lapsen kohtelu on syntymän jälkeen. Siihen kykenemme vaikuttamaan. Vanhemmat tarvitsevat tietoa varhaisen traumatisoitumisen vaikutuksista itsesäätelykykyyn ja vanhemmuuteen sekä tiedon, että hankaliin asioihin voi vaikuttaa.
Jotta ylisukupolvinen periytyvä huono-osaisuus saataisiin katkaistua, on luotava hyvinvoinnin eväitä yhdenvertaisesti kaikille. Yhteiskunnan palveluilla on suuri rooli tunnistaa varhaisen tuen tarve ja tarjota apuja sinne, jossa niitä tarvitaan. Päihteitä käyttävien vanhempien tukena on Pidä kiinni -hoitojärjestelmä, jota koordinoi Ensi- ja turvakotien liitto. Sekä ennaltaehkäisevässä työssä että kuntoutuksessa yhdistetään päihteettömyyden ja varhaisen vuorovaikutuksen tuki vanhemmuuden tukeen. Kuntoutuvan perheen rinnalla kuljetaan ja onnistumisten näkyväksi tekemisen avulla vahvistetaan vanhempien itsetuntoa toimia lapsen ja koko perheen parhaaksi.
Alkoholin haitat aiheuttavat mittavia taloudellisia kustannuksia, mutta myös suuria inhimillisiä kärsimyksiä. Varhaisella avulla ja hyvällä tuella ylisukupolvinen kierre voidaan katkaista.
Erityisesti vauvan kannalta on oleellista, että päihteiden käytöstä pois haluava perhe saa apua ja tukea oikea-aikaisesti. Lapin ensi- ja turvakoti ry on lappilaisten lapsiperheiden tukena. Tavoitteena on taata turvallinen lapsuus kaikille lapsille ja auttaa vanhempia toiminaan riittävän hyvänä vanhempana omalle lapselleen. Tuen avulla vanhemmat vapautuvat oman lapsuutensa mahdollisista haittatekijöistä. Ammatillisesti tuetussa työskentelyssä keskitytään rakentamaan vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja autetaan vanhempia huomaamaan sen merkityksellisyys lapselle. Tavoitteena on ohjata vanhempia tekemään sellaisia valintoja, että arki rakentuu päihteettömänä ja lapselle tarjotaan kannustavaa kasvatusta, johon ei sisälly minkäänlainen kaltoinkohtelu.
Raskaus on mahdollisuus toipua vaikeastakin päihdeongelmasta. Hoitojärjestelmän työntekijät tekevät arvokasta työtä ylläpitämällä toivoa ja uskomalla muutoksen mahdollisuuteen. Miina Sillanpään sanoin ”jokainen lapsi on pelastettava elämälle”. Myös jokaisen vanhemman tulee saada uusi mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa. Siinä tarvitaan uskoa, toivoa ja rakkautta.
Kirjoittajat:
Arja Kilpeläinen, kehittämispäällikkö, Lapin ensi- ja turvakoti ry
Niina Kokko, asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
