Väkivalta voi koskettaa ketä tahansa riippumatta sukupuolesta, iästä, sosiaalisesta asemasta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta tai muusta vastaavasta.
Hyvä, että olet lähtenyt hakemaan tietoa tai apua itsellesi tai läheisellesi!
Usein väkivaltaa on vaikea tunnistaa.
Fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, kuristamista, hiuksista tai vaatteista repimistä, esineiden heittelemistä, teräaseilla uhkaamista, rajoittamista tai liikkumisvapauden estämistä tai pakottamista seksuaaliseen kanssakäymiseen.
Henkinen väkivalta voi olla nimittelyä, vähättelyä, nöyryyttämistä, pelottelua, uhkaamista, painostusta, kiristämistä, kontrollointia ja muista ihmisistä eristämistä.
Taloudellinen väkivalta voi olla pakottamista taloudelliseen riippuvuuteen, toisen oman rahan käytön kontrollointa tai toisen rahojen tai omaisuuden luvatonta käyttöä.
Seksuaalinen väkivalta voi olla seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittamista, seksuaalista halventamista, ehkäisynkäytön kieltämistä, aborttiin pakottamista, seksuaaliseen kanssakäymiseen pakottamista tai painostamista, seksuaalisella väkivallalla uhkailua, tajuttoman tai tiedottoman hyväksikäyttö, raiskaus tai sen yritys.
Lapsen kaltoinkohtelua on hoidon ja huolenpidon laiminlyönti. Yksinjättäminen ikätasoon nähden liian pitkäksi ajaksi tai lapsen hylkääminen tunnetasolla.
Väkivalta voi kohdistua lapsiin aikuisiin, vanhuksiin, myös kotieläimiin. Väkivallan tekijä voi olla mies, nainen tai lapsi.
Vanhemmat voivat käyttäytyä väkivaltaisesti lasta kohtaan. Lasta vahingoittaa pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja sen kohteena oleminen. Väkivallan käyttö kasvatuskeinona ei ole oikeutettua missään tilanteessa. Väkivallasta voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle.
Väkivalta herättää syyllisyyttä ja häpeää usein sekä tekijässä että väkivallan uhrissa. Jatkuessaan väkivalta usein raaistuu. Uhri syyllistää itseään, salaa tapahtuneen ja uskoo väkivallan loppuvan, kuten tekijä vakuuttelee. Hyvien ja huonojen kausien vaihtelu on tavanomaista, mutta pelko on usein jatkuvaa. Väkivallan tekijällä on vastuu käyttämästään väkivallasta.
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on vaiettu ilmiö. Perheessä, jossa on väkivaltaa, ei usein jakseta hakea apua. Väkivalta ei ole perheen sisäinen asia, vaan väkivaltaan pitää ulkopuolisten puuttua. Jos epäilet tai havaitset väkivaltaa läheisesi tai tuttavasi perheessä, ota asia puheeksi ja kannusta avun hakemiseen.
Apua on saatavilla väkivallan kaikille osapuolille – et ole yksin!
Lapin ensi- ja turvakodissa apua tarjoavat:
- Turvakodista voit saada apua ympäri vuorokauden kohdattuasi perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa.
- Kriisikeskus auttaa ja tukee vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä. Apua ja tukea saat nopeasti ilman ajanvarausta puhelimessa, sovitusti keskusteluissa tai etäyhteyden avulla. Kriisikeskus on avoinna ma-pe klo 8-18. p. 040 553 7508.
- Lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalvelu tarjoaa apua ja tietoa väkivalta- tai sen uhkatilanteissa sekä niiden ehkäisyssä ja niistä selviytymisessä. Varaa aika soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostilla numerosta 0406310122. Keskusteluaikoja maanantaista torstaihin klo 8-18 ja perjantaisin 8-15 välillä myös etäyhteydellä.
Näin tunnistat perheväkivallan ajoissa!