Syksy on jo pitkällä. Päivät ovat olleet välillä aurinkoisia, täynnä väriloistetta ruskan eri sävyissä, välillä harmaan pilvisiä, sateisia – niin kuin elämä itse. Olen ollut ohjaajana Ensikoti Talvikissa muutaman vuoden ja aika on mennyt nopeasti. Eipä juuri kahta samanlaista päivää joukkoon mahdu. Ensikoti Talvikki on 5-paikkainen perhekuntoutusyksikkö, jonka perustehtävä on auttaa päihteitä käyttäviä vanhempia, tulevia sekä tuoreita äitejä ja isiä kuntoutumaan päihdeongelmastaan. Talvikissa yhdistyy päihdekuntoutus sekä vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Talvikki on osa valtakunnallista Pidä kiinni-hoitojärjestelmää.
Päivillä on runko viikko-ohjelman mukaisesti. Aamut alkavat kahvikupposella ja kalenterikatsauksella aamupalaverissa. Tarkoituksena on suunnitelmallisuuden harjoitteleminen vastakohtana entiselle elämälle; siitä, johon ei haluta palata – etenkään pienen vauvan kanssa. Tavalliset toiminnat kuten ruokailut, ulkoilut, lastenhoito, siivous, asioiden hoito ja kaupassa käynti rytmittävät sopivasti päivää ja antavat päiville tarpeellista tekemistä ja havahtumista tavallisen arjen pyöritykseen. Ei tarvitse ihmeitä, kun huomaa osaavansa erinäisiä asioita ja saa hyvän mielen, kun hommat hoituvat. Talvikissa on kodinomainen ympäristö opetella lapsiperhearkea.
Tärkeää yhteisöllisyyden kannalta on yhdessä vietetty aika. Viikon alussa suunnittelemme toimintatuokion, jolloin teemme mukavia juttuja vastapainoksi arjen askareille; käsitöitä, leipomuksia, leffailtaa tai pieniä retkiä. Välillä arkeamme rikastuttavat vapaaehtoiset mummot, jotka tuovat ajatuksia ja apukäsiä lastenhoitoon. Miestyön työntekijöiden näkökulmia kuulemme myös mielellämme, asiakasisät saavat silloin oman aikansa heille. Välillä saamme myös vierailijoita eri toimijoista: Martat ovat käyneet opettamassa lasten ruoan valmistusta.
Kolme kertaa viikossa kello 12 ja aloitamme yhteisökokouksen, johon osallistuvat sekä asiakkaat että työntekijät. Kokous on yhteisökuntoutuksen tärkein foorumi, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja oppia tekemään päätöksiä. Vuorovaikutustaidot kehittyvät keskustelun ollessa avointa. Asioihin saa eri näkökulmia jokaiselta osallistujalta ja ymmärrys lisääntyy. Asiakkaat kokevat vertaistuen olevan tärkeintä yhteisössä. Keskustelut ovat avartaneet myös minun maailmaani. Asiat eivät aina olekaan niin mustavalkoisia. Joskus vedet nousevat silmiini tunteiden voimasta niin ilosta kuin välillä surustakin. Keskustelun aiheet liittyvät usein yhteisön sääntöihin ja rajoihin. Yhteisössä jokainen oppii ottamaan vastuuta omasta ja muiden toiminnasta sekä asioiden hoitamisesta. Useimmiten saamme kuulla asiakkaiden tulevista kotiharjoittelusuunnitelmista. On mukava nähdä, että asiakkaiden kuntoutuminen etenee ja kotiin pääsee opettelemaan vauva-arkea Talvikista saaduin neuvoin.
Kiireisen päivän tohinassa palkitsevaa on, kun saan pikkuisen käärön hetkeksi syliini ja hän katselee kirkkailla silmillään luottavaisena minua. Pian hän uinahtaa hymy huulillaan. Ikää on reilun kuukauden verran! Päivä jatkuu vielä omaohjaajakeskustelulla. Ohjaajan tärkein tehtävä on tukea asiakasta hänen kuntoutumisessaan uudessa elämäntilanteessa. Aina ei ole helppo asettua toisen vaikeaan asemaan, mutta positiivisella asenteella ja kannustavilla keskusteluilla saadaan ihmeitä aikaan. Talvikissa jokaisella asiakkaalla on oma ohjaaja: aikuisella, lapsella ja masu-vauvalla. Raskausajan työskentelyllä tehdään vauvalle tilaa äidin ja isän mielessä.
Yhteisöelämä on monesti haastavaa, mutta kun sille antaa mahdollisuuden voi elämälle löytää uuden paremman suunnan. Ihmiset ovat eri-ikäisiä, tulevat eri tilanteista ja jokaisella on oma tarinansa. Olen nähnyt vuosien varrella yhteisössä vaikeita ristiriitatilanteita ja niiden selvittelyä, mutta olen saanut nähdä myös upeita kuntoutumistarinoita; hyvinvoivia, kotiutuvia perheitä. Vanhempi kuntoutuu, saa varmuutta elämään, äitiyteen ja isyyteen. Hän on rehellinen ja oppii luottamaan. Tärkeintä on, että vauva saa turvallisen alun elämälleen.
Syksyä sanotaan monesti myös uuden aluksi. Se on vanhasta luopumista. Syksy pudottaa puista lehdet, jotta niihin voi keväällä kasvaa tilalle uutta. Tämä syksy voi olla uusi alku elämässäsi ja kevään koittaessa asiat voivat olla jo paremmin! Jos sinä tunnet tarvitsevasi apua, ota yhteyttä.
Ensikotin Talvikin ohjaaja 2.11.2016