Järjestön tuottamat rikoksen uhrien tukipalvelut

  1. Mitä tukipalveluja järjestönne tai jäsenjärjestönne tarjoaa rikoksen uhreille? Mille uhriryhmille palvelut on suunnattu?
Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, ohjelmisto, Verkkosivusto

Kuvaus luotu automaattisesti

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tuottamat palvelut näkyvät kokonaisuudessaan tässä kuviossa. Rikoksen uhreja – aikuisia ja lapsia – kohdataan useissa palveluissa, silloinkin kun ensisijainen asia on avun saaminen johonkin vaikeaan elämäntilanteeseen. Rikoksen kohteeksi joutuminen saattaa tulla esiin työskentelyn kuluessa, ja asiakas saa tukea asian selvittelyyn ja toipumiseen. Rikosten uhreja kohdataan erityisesti keltaisella yliviivauskynällä merkityissä palveluissa. Turkoosilla tekstillä olevat ovat STEA-rahoitteisia.

Väkivaltatyössä kohdataan mm. laittoman uhkauksen, pahoinpitelyrikosten ja vainon uhreja – vauvoja, lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyneitä. Seuraavassa kuvassa on eritelty Ensi- ja turvakotien liiton ja jäsenyhdistysten väkivaltatyön rooli eri palveluissa, asiakasmäärät sekä tietoa niiden rahoituksesta.

2. Mitä EU:n ja kansainvälisen sääntelyn edellyttämiä yleisiä ja/tai erityistukipalveluja järjestönne tai jäsenjärjestönne tuottaa?

  • Ammattitaitoista henkisen selviytymisen ja toipumisen tukea, joka auttaa uhreja käsittelemään traumaattisia kokemuksiaan ja löytämään keinoja niiden käsittelyyn.
  • Ohjelmallista muutostyöskentelyä vanhemmille lasten kaltoinkohtelun lopettamiseksi ja lasten turvallisuuden lisäämiseksi.
  • Vertaistukiryhmiä, joissa uhrit voivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea samankaltaisissa tilanteissa olevilta.
  • Riskinarviointia yhdessä asiakkaan kanssa ja riskien vähentämiseen tarkoitetun turvasuunnitelman tekemistä.
  • Oikeudellista neuvontaa rikosprosessiin liittyvissä kysymyksissä, usein yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen kanssa
  • Neuvontaa turvallisemman elämän käytännön järjestelyissä, kuten eroprosessissa, asunnon hakemisessa ja taloudellisen tuen selvittämisessä.
  • Neuvontaa ja ohjausta nimettömässä chatissa, sekä aikuisille että lapsille ja nuorille.

3. Mikä on järjestönne tai jäsenjärjestöjenne nykyinen resurssitilanne kysymyksessä kaksi mainittujen palvelujen tuottamiseksi? Onko resurssitilanteessa tapahtunut muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana? Jos muutosta on tapahtunut, mistä se arvionne mukaan johtuu?

Koska lausuntopyynnössä todettiin, että työryhmä ei käsittele turvakotien rahoitusta, avaamme tässä vain väkivaltatyön avopalveluiden rahoitusta.

Jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluiden STEA-rahoitus on vuodesta 2020 noussut 22 %. Nousu sisältää sekä kustannustason nousun kompensointia että joidenkin yhdistysten kohdalla lisäresursointia. Oheisessa taulukossa on kokonaisavustuksen kehitys. Osa rahoituksesta, varsinkin pienemmissä yhdistyksissä, on kohdennettu avopalvelutoimintaan, joissa tehdään myös muuta kuin väkivaltatyön auttamista, joten väkivaltatyön osuutta ei täysin voi erottaa kokonaisuudesta.

 2020 2021 2022 2023 2024 
ETKL:n jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluihin saatu STEA-rahoitus yhteensä (pois lukien kehittämishankkeet) 4 490 663 € 4 226 115 € 4 481 530 € 5 154 215 € 5 485 186 € 

Lisäresursseja on saatu määräaikaisista kehittämishankkeista, joiden rahoitus on pääasiallisesti STEAsta, tekijöiden kanssa tehtävän työn hankkeille on saatu rahoitusta myös OM:stä. Osa jäsenyhdistysten hankkeista on saanut hankeajan jälkeen STEAlta pysyvämmän ns. AK-rahoituksen. Viimeisen viiden vuoden aikana toteutettuja hankkeita väkivaltatyössä, ensin jäsenyhdistysten sitten keskusjärjestön koordinoimat yhteiset hankkeet:

  • Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry: Väiskäri – Nuorten kanssa tehtävä ennaltaehkäisevä väkivaltatyön hanke (2023-2025)
  • Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry: Aggredi (2024-2026)
  • Frida-Fri från våld rf (Pietarsaari): Respect – stöd vid sexuella övergrepp för 13-29 åringar (2020-2023) Stop! Stöd och förebyggande arbete för våldsutövare (2024–2025)
  • Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry: Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai käyttäneiden lasten ja nuorten matalan kynnyksen tukeminen (2022-2024), Aggredi (2024-2026)
  • Kuopion Ensikotiyhdistys ry: Pelotta – väkivaltatyön avopalvelu (2018-2020)
  • Lahden ensi- ja turvakoti ry: Tukea ja turvaa tässä ja nyt – lapsi ei voi odottaa (2017-2020), Aggredi (2021-2023)
  • Lapin ensi- ja turvakoti ry: Aggredi (2024-2026)
  • Oulun ensi- ja turvakoti ry: Serita – seksuaalirikoksen ehkäisy (2017-2019), Tietoiseksi – Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskus (2019-2022)
  • Perheidenpaikka ry (Outokumpu): Avoväkivaltatyö Joensuun ja läntisen Siun soten alueella (2024-2026)
  • Pienperheyhdistys ry (Helsinki): Elämänkriisin vuoksi yksin lastensa kanssa jääneiden vanhempien tukeminen, Erityisen yksin vanhempana (2024-2026)
  • Tampereen ensi ja turvakoti ry: Aggredi (2020-2022) Turvallista ikääntymistä Pirkanmaalaisille senioreille (2024-2026)
  • Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry: Mummon markan vartijat – taloudellisen kaltoinkohtelun torjunta (2018-2021) Seniorin salaisuus – Vapaaksi väkivallasta –hanke (2024-2026)
  • Viola – väkivallasta vapaaksi ry (Etelä-Savo): Taloudellinen väkivalta tutuksi (2021-2023) Lasten ja nuorten väkivallaton koulu ja arki (2023-2025)
  • ETKL: Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu (2017-2022)
  • ETKL: Turvassa – apua konfliktoituneissa erotilanteissa (2019-2022)
  • ETKL: Etäauttamisen keinojen tuottamiseen ja tehostamiseen koronatilanteessa (2020)
  • ETKL: Turvallisille raiteille (2020-2023), OM:n rahoituksella
  • ETKL: Nuoret väkivaltaa vastaan (2022-2023)
  • ETKL: Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sotekeskuksiin -hanke (2022-2024)
  • ETKL: Nuoriin kohdistuvan seurustelu- ja parisuhdeväkivallan ehkäiseminen (2024-2025) OM:n rahoituksella

4. Miten arvioisitte järjestönne tai jäsenjärjestöjenne resurssien riittävyyttä kysymyksessä kaksi mainittujen tukipalvelujen tuottamiseksi nyt ja tulevaisuudessa? Mikäli arvioitte resurssit liian alhaisiksi, esittäkää arvio riittävästä resurssien tasosta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen näkymät edes nykyisen tason ylläpitämiseksi ovat erittäin huolestuttavat: hallitusohjelmassa vuodelle 2027 suunniteltu 100 miljoonan euron leikkaus valtionavustuksiin aikaistuu ja kasvaa merkittävästi. Tämänhetkisen tiedon mukaan tilanne näyttää tältä:

2024 – Stea rahoitti järjestöjä 383 m€

2025 – 303 m€

2026 – 278 m€

2027 – 253 m€

Nykyisessä tilanteessa lisäresurssien tarve kohdistuu erityisesti lapsiuhrien ja -todistajien kanssa työskentelyyn.

5. Kuinka paljon järjestöllänne tai jäsenjärjestöillänne on ollut asiakkaita kysymyksessä kaksi mainituissa rikoksen uhreille tarjoamissanne palveluissa viimeisen viiden vuoden aikana? Asiakasmäärät pyydetään erittelemään palvelukohtaisesti ja vuositasolla. Eritelkää myös mahdollisuuksien mukaan palvelunne keskeisimmät asiakasryhmät rikoslajeittain.

Kuten aiemmassa vastuksessa todetaan, väkivaltatyössä kohdataan mm. laittoman uhkauksen, pahoinpitelyrikosten ja vainon uhreja – vauvoja, lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyneitä. Asiakastilastoja ei kuitenkaan ole saatavilla rikoslajeittain.

Viimeisen viiden vuoden asiakasmäärät ETKL:n jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluissa ovat olleet kasvusuunnassa. Kasvua vuodesta 2019 vuoteen 2023 on ollut 29 %. Huolestuttavaa on lasten saaman väkivaltatilanteisiin liittyvän erityispalvelun vähyys suhteessa aikuisten saamaan apuun.

 2019 2020 2021 2022 2023 
Naiset 2142 2680 2907 2932 3212 
Miehet 1476 1594 1549 1502 1502 
Lapset 513 585 623 601 569 
Sukupuoli tai ikä ei tiedossa 28 14 14 30 66 
Yhteensä 4159 4873 5093 5065 5349 

Valtakunnalliset chatit ovat osa väkivaltatyön avopalveluja. Niissä tapahtunut muutos viimeisen neljän vuoden aikana on ollut maltillisempaa, vuodesta 2020 vuoteen 2023 kasvua on ollut 13 %. Vuonna 2023 lasten ja nuorten määrä ohitti aikuisten määrän.  

 2019 2020 2021 2022 2023 
Apua Väkivaltaan -chatissa kohdatut aikuiset 362 1794 1322 1384 1147 
Lasten ja nuorten chatissa kohdatut   364 983 1033 1286 
Yhteensä 362 2158 2305 2417 2433 

Yhteensä ETKL:n väkivaltatyön avopalvelut tavoittavat nykyään siis lähes 8000 asiakasta vuosittain.

Kuinka kattavia järjestönne tai jäsenjärjestönne tarjoamat kysymyksessä kaksi mainitut palvelut ovat maantieteellisesti? 

ETKL: jäsenyhdistyksiä, jotka tarjoavat väkivaltatyön avopalveluja, on laajasti eri puolilla Suomea. Lisäksi chat-auttaminen on tavoitettavissa kaikkialta.

Kuva, joka sisältää kohteen teksti, kuvakaappaus, ohjelmisto, kartta

Kuvaus luotu automaattisesti
  1. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry 
  1. Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry 
  1. Frida – Fri från Våld (Pietarsaari) 
  1. Kaapatut lapset ry (valtakunnallinen) 
  1. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry 
  1. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry 
  1. Kokkolan ensi- ja turvakoti ry 
  1. Kuopion Ensikotiyhdistys ry 
  1. Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry 
  1. Lahden ensi- ja turvakoti ry 
  1. Lapin ensi- ja turvakoti ry 
  1. Lyömätön Linja Espoossa ry 
  1. Oulun ensi- ja turvakoti ry  
  1. Perheidenpaikka ry (Outokumpu) 
  1. Paasikiven Nuorisokylän Säätiö (Kerava ja Itä-Uusimaa) 
  1. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry 
  1. Pääkaupungin turvakoti ry 
  1. Raahen ensi- ja turvakoti ry 
  1. Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry (valtakunnallinen) 
  1. Tampereen ensi- ja turvakoti ry 
  1. Turun ensi- ja turvakoti ry 
  1. Vaasan ensi- ja turvakoti  
  1. Vantaan turvakoti ry 
  1. VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry (Etelä-Savo) 

6. Miten arvioitte järjestönne tai jäsenjärjestöjenne pystyvän vastaamaan EU:n ja kansainvälisen sääntelyn edellyttämien palvelujen tarpeeseen?

ETKL jäsenyhdistyksineen vastaa erittäin monelta osin kansainvälisen sääntelyn edellyttämien palvelujen tarpeeseen, mm. näihin Istanbulin sopimuksen (IS) ja Uhridirektiivin (UD) kohtiin:

Istanbulin sopimus, artikla 20, yleiset tukipalvelut
…uhrien saatavilla on palveluja, jotka helpottavat heidän toipumistaan väkivallasta. Näihin toimiin olisi sisällyttävä tarvittaessa sellaisia palveluja kuin oikeudellinen ja psykologinen neuvonta, taloudellinen apu, asumisjärjestelyt, koulutus ja avustaminen työnsaannissa.

Istanbulin sopimus, artikla 22, erityistukipalvelut
…tarjotakseen tai järjestääkseen kaikenlaisten tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallantekojen uhreille välittömiä lyhyt- ja pitkäaikaisia erityistukipalveluja, jotka jakaantuvat alueelliselta kannalta asianmukaisesti… kaikille väkivallan naisuhreille ja heidän lapsilleen naisille tarkoitettuja erityistukipalveluja

IS, artiklat 23: turvakodit, 24: auttavat puhelimet (ja chat), 26: lapsitodistajien suojelu ja tuki

IS, artikla 16: tukeakseen ohjelmia, joiden tarkoituksena on opettaa perheväkivallan tekijöille väkivallatonta käyttäytymistä henkilösuhteissa, jotta väkivallan uusiutuminen saataisiin estetyksi ja väkivaltaisia käyttäytymismalleja muutetuksi.

IS, aineellinen oikeus, artikla 31: sen varmistaminen, ettei tapaamis- tai huoltajuusoikeuksien käyttäminen vaaranna uhrin tai lasten oikeuksia ja turvallisuutta

Rikosuhridirektiivi (johdanto-osa 37) Uhrille olisi tarjottava tukea heti, kun hän on toimivaltaisten viranomaisten tiedossa, kaikissa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheissa ja riittävän pitkään myös niiden jälkeen uhrin tarpeiden mukaan ja tässä direktiivissä vahvistettujen oikeuksien mukaisesti. Tukea olisi annettava eri keinoin ilman liiallisia muodollisuuksia ja huolehtien riittävästä maantieteellisestä kattavuudesta jäsenvaltion alueella, jotta kaikilla uhreilla on mahdollisuus hyödyntää tällaisia palveluja. Uhri, jolle on rikoksen vakavuudesta johtuen koitunut huomattavaa vahinkoa, voi tarvita erityistukipalveluja.

Rikosuhridirektiivi (johdanto-osa 38) …erityisen haavoittuvassa asemassa tai tilanteessa oleville, … toistuvan läheisväkivallan kohteiksi joutuneet henkilöille… annettava erityistukipalveluja, …, jossa olisi ennen kaikkea otettava huomioon uhrien erityistarpeet, rikoksen aiheuttaman vahingon vakavuus sekä uhrien, rikoksentekijöiden ja lasten väliset suhteet… erityispalvelut lapsille, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti uhreja.

7. Miten arvioitte järjestönne tai jäsenjärjestöjenne tuottamien kysymyksessä kaksi mainittujen tukipalvelujen vaikuttavuutta, laatua ja tehokkuutta? Mikäli tukipalveluista on laadittu ulkopuolisen tahon tekemiä vaikuttavuusarvioita, pyydämme toimittamaan ne lausunnon liitteenä.