Hankkeissa kehitetään arjen auttamistyötä vastaamaan asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Liitto kasvattaa osaamista ja asiantuntijuutta omilla erityisalueillaan: vaativassa vauvatyössä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, lapsilähtöisessä työssä, lapsilähtöisessä päihdetyössä, eroavien lapsiperheiden auttamisessa sekä miestyön kehittämisessä.

Käynnissä olevat hankkeet

Palvelurakenteen uudistaminen asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavia tuloksia tuottavaksi kokonaisuudeksi edellyttää palvelukokonaisuuksien yhteiskehittämistä, jossa yhteensovitetaan julkisten palvelujen ammatillinen osaaminen sekä järjestöjen ammatillinen ja vertaisosaaminen saumattomiksi palveluketjuiksi.

Hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että Ensi- ja turvakotien liiton vauva- ja väkivaltatyön erityisosaamisen juurtuu osaksi sotekeskusten ja niiden osana toimivien perhekeskusten palveluketjuja.

Pilottiyhdistysten (Lahti, Vantaa, Kokkola, Lappi, Viola) ja -alueiden ammattilaisten (Päijät-Häme, Vantaa-Kerava, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Etelä-Savo) kanssa kehitetään hyvinvointialueille levitettäviä toimintamalleja. Kehittämisessä hyödynnetään pilottiasiakkaiden ja kokemustoimijoiden kokemuksia.

Hankkeen tavoitteet:

  1. Vauva- ja väkivaltatyön osaaminen integroituu osaksi tulevaisuuden sote- ja perhekeskuksia rakentaen julkisten palvelujen sekä järjestöjen ammatillisen tuen ja vertaisosaamisen yhdistävän asiakaslähtöisen kokonaisuuden. ​
  2. Jäsenyhdistysten yhteistyö on vahvistunut tulevaisuuden sote- ja perhekeskusten kanssa eri puolilla Suomea ja piloteissa saadut kokemukset ja toimintamallit ovat myös muiden järjestöjen hyödynnettävissä julkisten palvelujen ja järjestöjenosaamisen yhteensovittamisessa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tiina Palviainen
tiina.palviainen@etkl.fi, p. 050 556 4833

Hankkeessa vahvistetaan nuorten tietoutta turvallisista ihmissuhteista, lähisuhdeväkivallasta, sukupuoliroolien liittymisestä ilmiöön sekä avun saannin mahdollisuuksista.

Hankkeessa nuoret, nuorten ajatukset ja kokemukset ovat keskiössä. Hanketta kehitetään yhdessä alueellisten nuorten kehittäjäryhmien ja seitsemän pilottiyhdistyksen kanssa. 

Yhdessä pilotoimme uusia tapoja ehkäisevään väkivaltatyöhön niin somessa kuin tapahtumissa. Kutsumme nuoret mukaan vaikuttamaan ja välittämään tietoa turvallisista ihmissuhteista ja yhteiskunnasta.    

Tavoitteet:  

  1. Nuorten tietous lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta vahvistuu pilottipaikkakunnilla  
  2. Nuoret välittävät tietoa vertaisilleen turvallisista ihmissuhteista ja lähisuhdeväkivallasta 

Hankkeessa on mukana 7 jäsenyhdistystä: Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Lahden ensi- ja turvakoti ry, Paasikiven Nuorisokylän Säätiö &Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry 

Toiminta: 

Ensimmäiset nuorten kehittäjäryhmät käynnistyvät loppukesästä 2022. Kehittäjäryhmiin etsitään 16-29 -vuotiaita nuoria. Kaikenlaisten nuorten ajatukset ja näkemyksen ovat arvokkaita, eikä omaa väkivallan kokemusta edellytetä. 

Yhteiskehittämisen pohjalta hankkeessa tullaan lisäämään nuorten tietoa hyvistä ihmissuhteista, lähisuhdeväkivallasta ja palveluista. Tätä työtä tehdään yhdessä nuorten kanssa sosiaalisen median lisäksi kouluissa, alueellisissa tapahtumissa ja nuorten vapaa-ajan ympäristöissä. 

Hanke starttaa Ihana seurustelu -kampanjalla kesäkuussa 2022. TikTok-kampanjan tavoitteena on lisätä nuorten keskustelussa ihanista, hyvinvoivista ja turvallisista seurustelusuhteista. Kampanjan ohessa kutsumme nuoret mukaan kehittämään toimintaa ja tulevia kampanjoita. 

 Hankkeen tausta: 

Nuorten kohtaama lähisuhdeväkivalta on laaja ongelma. ETKL:n 2020 avatussa lasten ja nuorten chatissa nuoret kertovat kohtaavansa väkivaltaa kotona, koulussa sekä kaveri- ja seurustelusuhteissa. Lähisuhdeväkivalta herättävät ahdistuneisuutta, pelkoa ja huolta omasta tai läheisen hyvinvoinnista. Haasteet avun hakemisessa ja saamisessa ovat yleisiä.  

Monet nuoret kannattavat väkivallatonta yhteiskuntaa, mutta vaikuttamisen ja osallistumisen paikkoja ennaltaehkäisevässä väkivaltatyössä on ollut toistaiseksi vähän. Haluamme rohkaista ja tukea heitä toimimaan asian puolesta vaikuttajina ja vapaaehtoisina.  

Yhteys: 

Projektipäällikkö Ilona Mäki
ilona.maki@etkl.fi p. 050 556 4866 

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hanke 2021–2022

Hankkeessa kehitetään vauvaperheiden arkiruokailua terveellisemmäksi ja perheen yhteisiä hyviä hetkiä korostavaksi. Hankkeessa tuetaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten päiväryhmiin osallistuvien vanhempien ruuanlaittotaitoja sekä löydetään hyviä kokemuksia itse valmistetusta ekologisesti kestävästä ja ravitsemuksellisesti monipuolisesta ruuasta.

Hankkeen tavoitteet:
• Vanhemmat oppivat uusia ruuanlaittotaitoja ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa
• Kasvisten käyttö ja tuntemus lisääntyy
• Perheen yhteisistä ruokailuhetkistä tulee arjen rutiini
• Vanhempien itsetunto vahvistuu
• Perheiden hyvinvointi vahvistuu

Hankkeessa on mukana 10 ETKL:n päiväryhmiä toteuttavaa jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Vauvaperheiden päiväryhmätoiminta on intensiivinen ja kuntouttava vauvaperhetyön muoto perheille, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen ja vuorokausirytmin löytymiseen. Keväällä ja syksyllä käynnistyvät ryhmät kokoontuvat 2–3 kertaa viikossa ja niihin otetaan 4–6 vanhempaa vauvaikäisen lapsensa kanssa.

Hankkeen toteuttajina toimivat Ensi- ja turvakotien liitto, Itla sekä Venner. Kahden eri toimijan menetelmät yhdistyvät ja molemmat toimintamallit kehittyvät ja vahvistavat vauvaperheiden niistä saamaa hyötyä, kun Vennerin ruokakonsepti sisällytetään osaksi päiväryhmätoimintaa. Itla tutkii kahden menetelmän – Ensi- ja turvakotien liiton vauvaperheiden päiväryhmän sekä ruokakonseptin yhdistämisen vaikutuksia vauvaperheisiin. Hanketta rahoittavat Tradeka ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö KOTS.

Hankkeen tausta:
Hankkeen taustalla on keväällä 2020 toteutettu #lapsellelounas -kampanja, jonka Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, ruokakasvatusyritys Venner, Ensi- ja turvakotien liitto sekä kumppanit käynnistivät perheiden hädän lievittämiseksi. Vähävaraisille lapsiperheille jaettiin kampanjan aikana yhteensä 9 100 ruokalaatikkoa, jotka sisälsivät viikon kasvisruoka-aineet resepteineen 4–6 henkilölle. Vennerin teettämän kyselyn mukaan ruoka-aineiden saamisen ja sitä kautta taloudellisen tilanteen helpottamisen lisäksi toiminnalla oli myös paljon muita myönteisiä vaikutuksia lapsiperheiden tilanteeseen. Perheet alkoivat mm. kiinnittää enemmän huomiota arkiruoan terveellisyyteen sekä syödä ja kokata yhdessä. Heräsi ajatus siitä, voisiko ruoka-apua jatkaa pidempään ja mitata sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.

Toteuttajat ja yhteistyökumppanit:

Projektikoordinaattori Petra Gergov-Koskelo p. 050 515 0441
petra.gergov-koskelo@etkl.fi
Ensi- ja turvakotien liitto

Emilia Järvinen
emilia@venner.fi
Venner

Projektitutkija  Susanne Ådahl
susanne.adahl@arcada.fi

Turvallisille raiteille-hanke (2020-2023)

Lähisuhdeväkivalta on useiden tilastojen valossa sukupuolittunut ongelma, jossa naiset kokevat väkivaltaa erityisesti parisuhteissaan ja kotona. 15–74-vuotiaista naisista 4,8 % on kokenut uhkailua tai väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppanin taholta, miehistä 2,5 % (Rikosuhritutkimus). Vastaavasti laajan EU-tutkimuksen (2014) mukaan suomalaisista naisista noin 30 % on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppanin taholta. Rikos- ja pakkokeinotilaston (2017) mukaan lähisuhdeväkivallan uhreista 83,6 % oli naisia, 17,4 % miehiä.

Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus). Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) on Suomelle antamissa suosituksissa Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta kehottanut ottamaan tekijöiden kanssa tehtävässä työssä käyttöön valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt, joiden keskiössä on väkivallan uhrien turvallisuus (artikla 16). Samoin viranomaisia kehotetaan käyttämään kaikki keinot varmistaakseen, että yhtenäiset käytännöt otetaan laajasti käyttöön.

Turvallisille raiteille -hanke linkittyy tähän edistämällä tekijän kanssa tehtävää työtä uhrin turvallisuutta korostaen. Hankkeessa kehitettävällä kuntoutusohjelmalla pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ja uusintarikollisuutta.

Turvallisille raiteille -hankkeessa:

  • Rakennetaan aikaisemmin kehitetyistä ja koetelluista toimintamalleista kuntoutusohjelma, jonka avulla ennaltaehkäistään uusintarikollisuutta. Ohjelma on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa käyttäneille tai väkivaltarikokseen syyllistyneille sekä omasta käyttäytymisestään huolestuneille henkilöille. Kehitettävässä ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota uhrin, lasten ja läheisten palveluohjauksen sekä riskien arviointiin.
  • Luodaan koulutusohjelma, jolla koulutetaan valtakunnallisesti väkivaltatyön asiantuntijoita hankkeessa kehitetyn kokonaisvaltaisen kuntoutusohjelman toteuttamiseen.
  • Rakennetaan kuntoutusohjelman rinnalle kuntoutumisen etenemistä tukeva ja tuloksia ylläpitävä moniammatillinen verkostotyön malli hankkeen yhteistyöalueille, jotta väkivallan tekijä ja läheiset saavat apua elämäntilanteeseensa muutenkin kuin väkivaltaan liittyen. Verkostoyhteistyössä hyödynnetään Suomessa jo käytössä olevan Marak – työskentelyn hyviä käytäntöjä.
  • Otetaan kuntoutusohjelma käyttöön aluksi kahden hankkeeseen sitoutuneen toteuttajakumppanin toimialueilla Etelä-Savossa sekä Länsi-Uudellamaalla että Varsinais-Suomessa. Yhteistyökumppaneina on laaja verkosto rikosseuraamusalan, Ensi-ja turvakotien liiton jäsenyhteisöjen, väkivaltatyön avainhenkilöverkoston sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden edustajia.
  • Juurrutetaan kuntoutusohjelma em. yhteistyötahojen pysyväksi toimintatavaksi. Osa heistä tulee toimimaan jatkossa kuntoutusohjelman kouluttajina ja tukiresurssina.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti tutkii Turvallisille raiteille-hankkeessa rakennettavan kuntoutusohjelman vaikuttavuutta uusintarikollisuuteen.

 

Kuntoutusohjelman rakenne

 

Toteuttajat ja yhteistyökumppanit:

Ensi- ja turvakotien liitto ry, Lyömätön Linja Espoossa ry ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry toteuttavat hankkeen yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Projektipäällikkö Veli-Matti Toikka p. 050 382 77 78
Jaana Autto p. 050 303 5132
Ensi- ja turvakotien liitto, Helsinki
etunimi.sukunimi@etkl.fi

Terhi Aulaskoski p. 050 3726750
Kari Hallikainen p. 044 529 3247
Maria Merta p. 050 530 0445
Viola – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli
etunimi.sukunimi@violary.fi

Ville Uurtio p. 050 322 1013
Niina Kaskia p. 050 330 9866
Lyömätön Linja Espoossa ry, Espoo etunimi@lyomatonlinja.fi

Vanhemman hyvinvointi raskaus- ja pikkuvauva vaiheessa suojaa vauvan terveyttä ja kehitystä.

Raskausaikaan liittyy monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Moni kokee huolta, alakuloisuutta ja lievää stressiä. Suurin osa näistä tunteista on ohimeneviä ja meneillään olevaan muutokseen liittyviä. Pitkittynyttä tai voimakasta stressiä, masennusta tai ahdistusta kokevat vanhemmat tarvitsevat tukea jo raskausaikana. Vanhemman oireilla on todettu yhteyttä lapsen terveyteen, reaktiivisuuteen sekä oppimis- ja säätelytaitoihin. Vauvaikäisenä koettu köyhyys on yksi kehityksellisistä riskitekijöistä.

Stressin taustalla on usein elämäntilanteesta, vanhempien omasta historiassa, terveydentilasta tai esimerkiksi yksinäisyydestä johtuva kuormitus. Raskausaikaiset oireet altistavat synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja ahdistukselle sekä vaikuttavat vauvan stressinsäätely- ja immuunijärjestelmän kehittymiseen. Vanhemman käytössä olevat voimavarat ja säätelykyky suojaavat vauvan kehitystä.

Stressistä säätelyyn – hankkeen tavoitteena on kaventaa eriarvoisuutta vähentämällä vanhempien kokemaa stressiä ja sen vaikutuksia vauvan kehitykseen ja terveyteen.

Hankkeessa kehitetään vauvaa odottaville ja vauvaperheille suunnattua ryhmätyömalli

  • löydetään tapoja hallita stressiä vauva- ja raskausaikana
  • ryhmän tuella vanhemmat saavat uusia menetelmiä toimia kuormittavissa tilanteissa, kuten yksinäisyys tai raskauteen liittyvä huoli tai äkillinen elämänkriisi
  • perheet saavat myös konkreettisia työkaluja perheen talouden hyvään hoitoon

Lisätään perheiden ja ammattilaisten tietoa kuormittavista tekijöistä, niiden vaikutuksista sekä suojaavista tekijöistä

 Lisätään alueellista yhteistyötä järjestämällä tilaisuuksia perheille ja ammattilaisille

Lisätään tietoa vauvaperheköyhyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä kehityksellisenä riskitekijänä

Ensi- ja turvakotien liitto ry, Kokkolan Ensi- ja turvakoti, Kuopion Ensikotiyhdistys ja Lapin Ensi- ja turvakoti toteuttavat hankkeen yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa

Projektipäällikkö Jonna Lehikoinen, p.04578736903,  etunimi.sukunimi@etkl.fi

Laura Lahti, p.044-3697202, etunimi.sukunimi@kuopionensikoti.fi
Kuopion ensikotiyhdistys ry

Satu Vesisenaho, etunimi.sukunimi@kokkolanensijaturvakoti.fi,

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry

 

 

 

 

 

Vuosittain noin 40 000 lapsen vanhemmat eroavat. Suurin osa vanhemmista pystyy ottamaan lapsen edun huomioon sovinnollisesti, mutta reilun 1600* lapsen vanhemmat alkavat riidellä lapsistaan niin, että huoltoriidasta tulee repivä ja se pitkittyy.

Kärjistyneissä eroriidoissa vanhempien välillä on vakavia ristiriitoja, väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Lapsen kehitykselle pitkittynyt riitatilanne on vakava riski. Se voi vaarantaa hänen kasvunsa, kehityksensä ja turvallisuutensa. Myös auttajille tilanne on vaikea. Ammattilaisten voi olla haastavaa tunnistaa vaativat erotilanteet ja niiden vaarat, eikä toimivia työkäytäntöjä perheiden auttamiseen juuri ole. Perheen kanssa työskentelevät monet tahot, esimerkiksi lastenvalvoja, lastensuojelu, perheneuvola, terveydenhuolto, oikeuslaitos ja mahdollisesti poliisi. Nyt pulmana ovat ammatillisten rakenteiden tiukat raja-aidat, yhteisen tietoperustan puuttuminen ja tiedon hajanaisuus. Kokonaiskuvaa ei muodostu kenellekään toimijalle. Se voi vaarantaa lapsen oikeudet ja turvallisuuden.

Lapsella on vanhempien erotessa oikeus tulla kuulluksi, säilyttää hänelle tärkeät ihmissuhteet ja olla turvassa.

Turvassa-hankkeessa 2022 

Lisätään ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista konfliktoituneista erotilanteista ja auttamisen tavoista;  

  • juurruttamalla hankkeessa vuosina 2019–2021 kehitettyjä työkäytäntöjä ammattilaisten keskuuteen   
  • levittämällä Vaativan erotyön käsikirjaa ja hankkeessa laadittua selvitystä ja suosituksia vaativan erotyön kehittämiseksi 

Vahvistetaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ero- ja väkivaltatyön osaamista  

Toimitaan kehittämiskumppaneina sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä osaamis- ja tukikeskuksissa (OT-keskukset) 

  • Pilotoidaan järjestöjen erityisosaamista ja roolia vaativien ero- ja huoltoriitojen osalta osaksi OT-keskuksia 
  • Lisätään eri tahojen ammattilaisten osaamista vaativista eroista luomalla asiakastyöhön kytkeytyvä konsultaatiorakenne: perus- ja erityistasolle ja vaativalle OT-tasolle.  
  • Rakennetaan Pohjois-Suomen OT-keskuksen kanssa etäkonsultaatiomallia.
  • Perustetaan moniammatillisia Haastavat erot-työryhmiä ja tarjotaan tukea ryhmien käynnistämiseen hyvinvointialueille. 
  • Vahvistetaan ammattilaisten riskinarviointiosaamista ETKL Akatemian verkkokurssin avulla.

Projektipäällikkö Johanna Vaitomaa, p. 050 566 0197
Asiantuntija Susanna Rautio, p. 0503697400
Ensi- ja turvakotien liitto, Helsinki
etunimi.sukunimi@@etkl.fi

Emmi Heikkinen, p. 050 476 8736
Viola – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli
etunimi.sukunimi@violary.fi

Johanna Jokiniemi, p. 050 477 5576
Turun Ensi- ja turvakoti ry
etunimi.sukunimi@tuentu.fi

Päättyneet hankkeet

Vaikuttavuuden arvioinnin välineitä kehittämällä ja hyödyntämällä voidaan kehittää toimintaa vastaamaan apua hakevan tarpeisiin. Erityisen tärkeää järjestöjen toiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden osoittaminen on juuri nyt, käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon historiallisen suuren rakenteiden uudistamisen aikana, jotta järjestöjen tuki haavoittavissa olosuhteissa eläville ihmisille saadaan asettumaan osaksi uutta kokonaisuutta.

Vaikuttavuus esiin -hankkeessa on kehitetty mittari avun piiriin tulevien tilanteessa, toimintakyvyssä ja koetussa hyvinvoinnissa tapahtuvien muutosten arviointiin. Mittari on rakennettu osaksi ETKL:n yhteistä SofiaCRM asiakastietojärjestelmää ja samalla on rakennettu arvioivaa toimintakulttuuria, jossa tiedonkeruu ja tiedon hyödyntäminen kytkeytyvät arjen toimintaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä.

Mittarissa on kysymykset yksilötyöhön niin aikuisille kuin lapsillekin (neljä eri ikäryhmää). Yksilötyön kysymykset ovat mittarin osista ne, joilla saadaan mitattua muutosta asiakkaiden elämäntilanteessa, hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä, sillä niitä kysytään niin aikuisilta kuin lapsiltakin useamman kerran: asiakkuuden alussa, joitakin kertoja työskentelyn aikana, asiakkuuden päättyessä ja asiakkuuden jälkeen.  Mittarissa on lisäksi kysymykset ryhmille, kertaluonteiseen neuvontaan ja tapahtumiin. Nämä kysymykset esitetään kerran ja ne mittaavat asiakkaan kokemaa hyötyä ko. tilanteesta.

Lisätietoa hankkeesta: 

N. Forsström, J. Pulkkinen ja Taina Ruottinen (toim.). 2020. Vaikuttavuus esiin. Työn vaikutukset ja niiden mittaaminen järjestöissä. Ensi- ja turvakotien liitto. 

J. Klemelä, A. Siltaniemi ja R. Särkelä. 2021. Ensi- ja turvakotien liiton Ajankohtaiskatsaus 2021. Toiminnan vaikutusten arviointia Ensi- ja turvakotien liiton Vaikuttavuus esiin -mittarilla.

Yhteydenotot:

Sari Laaksonen, kehitysjohtaja
040 746 9984 / sari.laaksonen@etkl.fi

Kaltoinkohtelun ja kaiken tyyppisen väkivallan on todettu lukuisissa tutkimuksissa periytyvän sukupolvittain. Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsena koetulla kaltoinkohtelulla on pitkät aikuisiälle ulottuvat vaikutukset työllistymiseen, taloudelliseen asemaan ja terveyteen. Lapseen kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä voidaan pitää merkittävänä ihmisoikeudellisena ja kansantaloudellisena kysymyksenä, joka lisää lasten ja perheiden eriarvoisuutta ja johtaa yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymiseen. 

Kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy on tunnistettava ylisukupolvisten haitallisten vuorovaikutusmallien muutostyönä, kohti turvallisia ja positiivisia ihmissuhteita. Lokakuun 2017 alussa Ensi- ja turvakotien liitossa aloittanut Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hanke pureutuu ilmiöön kolmella eri tasolla.

Ensimmäisenä osatavoitteena on turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksioton lisääminen lasten kanssa.  Väkivallan kokemusten tunnistaminen on palveluissamme heikkoa, keinoja lasten kanssa vaikean asian käsittelyyn ei ole tarjolla ja ammattilaisilla kokemusta asiasta on hyvin vähän. Hankkeessa luodaan työkalu Turvallisuus10 turvallisuuden ja turvattomuuden käsittelyyn lapsiperheitä kohtaaville ammattilaisille esimerkiksi päiväkodeissa, neuvoloissa ja perhekeskuksissa.

Toisessa osatavoitteessa kehitetään ylisukupolvista kaltoinkohtelua ennaltaehkäisevää tukea sellaisille odottaville ja vauvaperheille, joiden vanhemmat ovat itse kokeneet lapsuuden aikaista kaltoinkohtelua tai joissa on jo todettu vauvan kaltoinkohtelua.

Kolmannessa osatavoitteessa sovelletaan lapsen ja vanhemman turvallista vuorovaikutusta rakentavaa kansainvälistä mallia työmuodoksi perheille, joissa kaltoinkohtelua on jo tapahtunut, mutta perhe jatkaa elämistä yhdessä.

Kolmivuotinen (2017-2020) hanke toteutetaan yhteistyössä kahdeksan* jäsenyhdistyksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa. Hanke on osa STEAn rahoittamaa ohjelmaa Kaikille eväät elämään.

Ota yhteyttä

Niina Remsu projektipäällikkö p. 050 441 8825
Merja Kortelainen projektisuunnittelija p. 044 529 0009

* Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Vantaan Turvakoti ry, Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry, Helsingin Ensikoti ry, Kanta-Hämeen perhetyö ry, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Vaasan Ensi- ja turvakoti ry, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry

NEA-hankkeen päätavoitteena on poistaa naisten asunnottomuus asumispolkuja turvaamalla. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä asunnottomuutta ja asunnottomuuden uusiutumista, löytää piiloasunnottomia ja tukea asunnottomien naisten asunnon saantia. Hankkeessa kehitetään myös työkäytäntöjen vaikutusten arviointia.

Hankkeessa etsitään toimivia asumisratkaisuja ja uusia asumisen polkuja sekä kehitetään ammattilaisten työtapoja erityisesti naisille sopiviksi. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa naisten asunnottomuudesta työskentelemällä yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Naisten asunnottomuuteen liittyvät erityispiirteet tuodaan esiin päättäjille ja elämän murroskohdissa naisia kohtaaville ammattilaisille.

Naiserityiseen työhön kuuluu myös vaikeissa pari- ja perhesuhteissa elävien naisten asumisen turvaaminen. Hankkeessa kohdataan naisia yksilötyössä, ryhmissä, kohtaamispaikoissa sekä asumisyhteisöissä, tavoitteena saada naisten ääni kuuluviin ja heidän asumiseensa liittyvät tarpeet näkyviin.

Ensi- ja turvakotien liiton osahankkeen tavoitteena on:

      • Tuottaa lisätietoa naisten ja perheiden asunnottomuudesta sekä sen ennaltaehkäisystä

    -> Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa.

      • Viestiä päättäjille sekä eri tahojen toimijoille naisten ja perheiden asunnottomuudesta ilmiönä.

    -> Yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

      • Tukea liiton jäsenyhdistyksiä

    -> Ennaltaehkäisemään asiakkuuden jälkeistä asunnottomuutta vahvistamalla asumisvalmiuksia asiakkuusjakson aikana.
    -> Kehittämään asiakkaan näkökulmasta selkeämpiä asumispolkuja sekä uusia yhteistyömalleja vuokranantajatahojen kanssa.

      • Kouluttaa jäsenyhdistysten työntekijöitä hankkeen myöhemmässä vaiheessa

    -> Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen valtakunnallisesti.
    -> Varmistetaan, että asumiseen liittyvät kysymykset huomioidaan kaikissa Ensi- ja turvakotien liiton työmuodoissa sekä jäsenyhdistysten asiakastietojen keräämisessä.

    Kolmivuotisen (2018-2020) yhteishankkeen rahoittaja on STEA ja sen koordinaattorina toimii Y-Säätiö. Ensi – ja turvakotien liiton lisäksi mukana olevat osahanketoimijat ovat: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin ensikoti ry, Turun ensi- ja turvakoti ry, Sininauhasäätiö, EJY ry, A-klinikkasäätiö sekä Vailla vakinaista asuntoa ry.

    Yhteistyössä ovat mukana myös: Espoon, Helsingin, Vantaan, Tampereen ja Turun kaupungit, Monika-Naiset liitto ry ja Kriminaalihuollon tukisäätiö.

    Ota yhteyttä:
    Petra Gergov-Koskelo, projektiasiantuntija
    p. 050 515 0441, petra.gergov-koskelo@etkl.fi


    Ensi- ja turvakotien liitto toteutti valtakunnallisen, naisten ja perheiden asunnottomuuteen liittyvän kyselyn jäsenyhdistyksissään helmikuussa 2019. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisiin naisten ja perheiden asunnottomuuteen tai sen uhkaan liittyviin haasteisiin yhdistysten työntekijät ovat työssään törmänneet.  Lue kyselyn raportti

Ensi- ja turvakotien liitossa on pitkään työskennelty sekä lasten kaltoinkohtelun vähentämiseksi että eroperheissä elävien lasten tarpeiden esiin nostamiseksi. Digitaalisista välineistä oli hyödynnetty aiemmin nettiportaaleja ja chat-auttamista. Digitaaliset välineet tarjoaisivat kuitenkin paljon laajemmin mahdollisuuksia lisätä lasten turvallisuutta ja helpottaa arkea, jossa lasten hyvinvointi laitetaan ensisijaiseksi vanhempien keskinäisistä vaikeuksista huolimatta.

Tradekan tuella toteutetun hankkeen tavoitteena oli lisätä digitaalisin keinoin arjen turvallisuutta niiden lasten elämässä, joiden perhe on eroamassa tai joiden perheessä on kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Lisäksi haluttiin lisätä turvallisuuden puheeksiottoa lasten kanssa antamalla aikuisille välineitä auttaa lasta tilanteissa, joissa puheeksioton seurauksena lapsi kertoo kaltoinkohtelun tai väkivallan uhasta.

Hankkeessa luotiin kaksi mobiilisovellusta yhteistyössä kohderyhmään kuuluvien lasten ja aikuisten kanssa: Kaksi Kotia ja Turvakamu

Vankeuden suorittaminen koskettaa kaikkia perheenjäseniä ja perheen läheisiä. Myös vapautuminen on iso elämänmuutos ja riskitilanne koko perheelle. Ehdonalaiseen vapauteen siirtyessä vangeille tehdään yksilöllinen suunnitelma. Vaikka vapautuminen vaikuttaa suuresti myös perheeseen, ja perheen suhtautuminen vangin selviytymiseen, vankien lapset ja puolisot jäävät usein vangin ehdonalaisen vapauden suunnittelussa vähälle huomiolle. Vanhemmuuden tukeminen jää tavallisesti myös hyvin ohueksi tai sitä ei ole ollenkaan. Vangeista 62 %:lla on lapsia.

Vankilasta vapautumisen yhteydessä tehtävä ehkäisevä työ vankien ja heidän perheidensä kanssa sekä perhe-elämän tukeminen varhaisessa vaiheessa vähentävät tutkitusti ongelmien kasaantumista ja syrjäytymisen riskiä. Vankien perheiden ja lasten kanssa työskentely lisää heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuden tunnettaan ja ehkäisee heikon vanhemmuuden ylisukupolvista periytymistä. Perheen merkityksen vahvistaminen on myös vangin kannalta merkittävä tekijä takaisin yhteiskuntaan sijoittumisessa.

Hankkeessa:

                      1. kehitetään vankiperhetyön malli, joka vahvistaa lasten turvallista arkea ja perheen keskinäistä vuorovaikutusta sekä arjen hallintaa. Työskentely alkaa vankeusrangaistuksen aikana ja jatkuu vapautumisen jälkeen. Hankkeessa syntyy pilotoitu koulutusmalli vanhemmuuden tukemisesta ja sen hyvistä käytännöistä rikosseuraamusalan, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoille.
                      2. luodaan ja löydetään toimivia käytäntöjä sekä yhteistyöverkosto viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöhön pilottialueilla

Toteuttajat ja yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttaa Ensi- ja turvakotien liitto kolmen jäsenyhdistyksen kanssa Kanta-Hämeen perhetyö ry, Kuopion ensikotiyhdistys ry, Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Hankkeen yhteistyökumppanina on Rikosseuraamuslaitos, Kriminaarlihuollon tukisäätiö KRITS sekä Vankien Omaiset VAO ry.

Hanke aloittaa kevään 2017 aikana.

Hankkeen tavoitteena on lisätä turvapaikkaa hakevien lapsiperheiden hyvinvointia. lapsosetTarkoituksena on antaa eväitä vanhemmuuteen sekä tukea vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Toimintaan osallistuvat saavat vertaistukea toisilta äideiltä ja tietoa lapsiperheisiin liittyvistä asioista Suomessa.

Hankkeen kohderyhmänä on turvapaikkaa hakevat pikkulapsiperheet sekä vauvaa odottavat äidit puolisoineen. Toiminnassa mukana on myös kohderyhmään kuuluvien lasten vanhempia sisaruksia sekä muita alle kouluikäisiä lapsia. Projekti kouluttaa vastaanottokeskusten työntekjöitä sekä ensikotien henkilökuntaa ja vapaaehtoisia.

Hankkeessa kehitetään lapsiperheitä huomioivia yksilö- ja ryhmätyömuotoja vastaanottokeskuksissa ja juurrutetaan lapsiperhetoimintaa vapaaehtoisten avulla. Projekti kouluttaa ja linkittää vapaaehtoisia sekä ensi- ja turvakotien toimintaa uusiin ja vanhoihin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin.

Tärkeimpinä yhteistyökumppaneita ovat Maahanmuuttovirasto, Suomen punainen risti, doulat ja muut kentän toimijat. Projekti toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta huomioi koko maan. Hanke toteutuu vuosina 2012-2017 ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Turvapaikkaa hakevat lapset näkyviksi

Turvassa suomessa -kampanja kertoo tarinoita todellisista supersankareista, turvapaikkaa hakevista lapsista. Katso kampanjasivut: www.turvassasuomessa.fi.

Ota yhteyttä

Farzaneh Hatami Landi

Jalkautuva naistyö -hanke jalkautuu naisten arjen ympäristöihin jakamaan tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja kohtaamaan väkivaltaa kokeneita naisia. Hanke pohjautuu ajatukseen siitä, että naisten hyvinvoinnin vahvistaminen, voimaantuminen ja väkivallan tunnistaminen antavat voimavaroja suojautua väkivallalta.

Hanke auttaa naisia tunnistamaan ja sanoittamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa hyvinvointiaan uhkaavana tekijänä. Se myös rohkaisee hakemaan apua väkivaltaan.

Hankkeen pilottiyhdistyksissä Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry:ssä ja Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:ssä Kauhajoella jalkaudutaan yhteistyökumppaneiden tiloihin ja julkisiin paikkoihin. Hanketta koordinoi Ensi- ja turvakotien liitto.

Erilaisin toimin – kuten taiteen avulla – väkivallasta ja naisten hyvinvoinnin lisäämisen keinoista tuodaan esiin tietoa sekä herätetään keskustelua perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Hankkeessa koulutetaan yhteistyökumppaneita, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia sekä vapaaehtoisia tunnistamaan väkivaltaa paremmin. Tavoitteena on myös antaa keinoja ja rohkeutta ottaa väkivalta puheeksi niin, että yhä useampi nainen saisi oikeanlaista apua. Tarvittaessa apua tarvitsevat ohjataan oikeiden palveluiden piiriin.

Pilottina toimivat yhdistykset tarjoavat säännöllisesti järjestettävää vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmät keskittyvät tarjoamaan vertaistukea, lisäämään tietoa väkivaltailmiöstä ja vahvistamaan hyvinvointia erilaisten toiminnallisten aktiviteettien kautta.

Hankkeen työtä tukee Tarinakengät – askeleita lähisuhdeväkivallasta -näyttely. Kyseessä on osallistava näyttely, jonka tavoite on tehdä lähisuhdeväkivallan ilmiötä näkyvämmäksi. Näyttelyssä on mukana perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä siitä selviytymisestä kertovia tarinoita. Se on kiertänyt hankkeen ajan ympäri Suomea ja on tulossa vielä ennen hankkeen päättymistä pääkaupunkiseudulle.

Tarinakengät -näyttelyn esite

Tarinakengät Facebookissa

Tarinakengät -näyttely kerää edelleen tarinoita mukaan näyttelyyn. Haluatko antaa meille oman tarinasi? Facebookista löydät tarinan toimittamista varten ohjeet sekä yhteystiedot.

Ota yhteyttä

Asiantuntija Tuulia Kovanen
p. 050 432 8470

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja Mitä muuten näkisimme, jos hetkeksi pysähtyisimme katselemaan itseämme lapsemme silmin? Kuulisimmeko lempeitä ja kannustavia sanoja, näkisimmekö hymyileviä silmiä? Tuntisimmeko olomme turvalliseksi ja rakastetuksi? Aloita viikko pysähtymällä pohtimaan kanssamme näitä: https://ensijaturvakotienliitto-fi.directo.fi/liitto/blogi/satu-keisala-2-3-2015/kuritusväkivaltaa. Yhteistyössä liiton jäsenyhdistysten, järjestökumppanien sekä kuntien peruspalveluiden kanssa lisätään lasten ja vanhempien tietoisuutta lapsen oikeuksista, vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria sekä tarjotaan vanhemmille tukea ja ohjausta myönteisten kasvatuskeinojen käyttöön. Hankkeen aikana aktivoidaan asenteisiin vaikuttavaa julkista keskustelua väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen sekä lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen. Vahvistamalla lasten ja nuorten turvallisia kasvuolosuhteita ennaltaehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä ja väkivallan laajoja vaikutuksia.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n, Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Jäsenyhdistysten ympärille kootaan lasten ja perheiden palveluissa toimivien ammattilaisten verkosto. Verkostoissa kehitetään kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan tunnistamisen, puuttumisen ja ennaltaehkäisyn välineitä. Vaikuttamistyö on valtakunnallista ja kohdistuu erityisesti pikkulapsiperheisiin. Myös erityistä tukea tarvitsevat lapset sekä maahanmuuttajaperhet ovat hankkeen kohderyhmänä. Tuotamme tietoa kaltoinkohtelun muodoista ja vaikutuksista, kannustavasta vuorovaikutuksesta sekä lapsen oikeuksista turvalliseen kasvuympäristöön.

Projekti on osa Raha-automaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa Emma ja Elias –avustusohjelmaa . Hanke toteutuu vuosina 2013-2016.

#Kasvatuspuntari kutsuu punnitsemaan kasvatusta

Lapsijärjestöjen yhteinen kampanja kutsuu kaikkia aikuisia puntaroimaan omia kasvatustapojaan. Kampanja-aika ajoittui syksyyn 2016. Lisätietoa kampanjasta #kasvatuspuntari.fi verkkosivuilta.

Ota yhteyttä

No posts available

Imetys ilman stressiä -hankkeen tavoitteena on, että imetyksestä muodostuu myönteinen kokemus – imetysrauha_kuvasekä vauvalle että vanhemmille. Lisäksi yhteistyön vahvistaminen imetystuen ammatillisten ja vapaaehtoisten toimijoiden välillä on yksi projektin kulmakivistä.

Hankkeessa pyritään myös edistämään, että vapaaehtoiset doula-tukihenkilöt saisivat lisää valmiuksia tukea perhettä imetyksessä ja vanhemmuudessa. Tällä hetkellä 150 doulaa on koulutettu 15 yhdistyksessä ympäri Suomen.

Hankkeella pyritään lisäämään ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisille näkemyksille imetyksestä. Imetysviikolla 12.10.–18.10.2015 julistetaan Imetysrauha. –Imetysrauha-kampanjassa haluamme nostaa esiin, että jokaisella voi olla erilainen imetystarina. Viestinä on ”Imetä omalla tavallasi niin, että jää hyvä mieli koko perheelle”.

Hankkeessa työskentelee Jaana Wigren sekä Malin von Koskull. Hanke on Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen, nelivuotinen hanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke toteutuu vuosina 2013-2016.

Imetysrauha – oikeus imettää omalla tavallaan

Imetysrauha on jokavuotinen kampanja kansallisella imetysviikolla (viikko 42). Imetysrauhaa tarvitaan, koska moni äiti ja isä kokee imetyksen jossain vaiheessa stressaavana ja vaikeana. Jokaisella perheellä on oikeus imettää parhaaksi kokemallaan tavalla. Lisätietoa imetysrauha.fi -sivuilta.