Hankkeissa kehitetään arjen auttamistyötä vastaamaan asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Liitto kasvattaa osaamista ja asiantuntijuutta omilla erityisalueillaan: vaativassa vauvatyössä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, lapsilähtöisessä työssä, lapsilähtöisessä päihdetyössä, eroavien lapsiperheiden auttamisessa sekä miestyön kehittämisessä.

Keväällä 2017 kehittämishankkeita on käynnissä viisi.

Imetys ilman stressiä -hankkeen tavoitteena on, että imetyksestä muodostuu myönteinen kokemus – imetysrauha_kuvasekä vauvalle että vanhemmille. Lisäksi yhteistyön vahvistaminen imetystuen ammatillisten ja vapaaehtoisten toimijoiden välillä on yksi projektin kulmakivistä.

Hankkeessa pyritään myös edistämään, että vapaaehtoiset doula-tukihenkilöt saisivat lisää valmiuksia tukea perhettä imetyksessä ja vanhemmuudessa. Tällä hetkellä 150 doulaa on koulutettu 15 yhdistyksessä ympäri Suomen.

Hankkeella pyritään lisäämään ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisille näkemyksille imetyksestä. Imetysviikolla 12.10.–18.10.2015 julistetaan Imetysrauha. –Imetysrauha-kampanjassa haluamme nostaa esiin, että jokaisella voi olla erilainen imetystarina. Viestinä on ”Imetä omalla tavallasi niin, että jää hyvä mieli koko perheelle”.

Hankkeessa työskentelee Jaana Wigren sekä Malin von Koskull. Hanke on Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen, nelivuotinen hanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke toteutuu vuosina 2013-2016.

Imetysrauha – oikeus imettää omalla tavallaan

Imetysrauha on jokavuotinen kampanja kansallisella imetysviikolla (viikko 42). Imetysrauhaa tarvitaan, koska moni äiti ja isä kokee imetyksen jossain vaiheessa stressaavana ja vaikeana. Jokaisella perheellä on oikeus imettää parhaaksi kokemallaan tavalla. Lisätietoa imetysrauha.fi -sivuilta.

Ota yhteyttä

Jaana Wigren
projektikoordinaattori, Imetys ilman stressiä -hanke
p. 0400 153 227

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja Mitä muuten näkisimme, jos hetkeksi pysähtyisimme katselemaan itseämme lapsemme silmin? Kuulisimmeko lempeitä ja kannustavia sanoja, näkisimmekö hymyileviä silmiä? Tuntisimmeko olomme turvalliseksi ja rakastetuksi? Aloita viikko pysähtymällä pohtimaan kanssamme näitä: https://ensijaturvakotienliitto-fi.directo.fi/liitto/blogi/satu-keisala-2-3-2015/kuritusväkivaltaa. Yhteistyössä liiton jäsenyhdistysten, järjestökumppanien sekä kuntien peruspalveluiden kanssa lisätään lasten ja vanhempien tietoisuutta lapsen oikeuksista, vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria sekä tarjotaan vanhemmille tukea ja ohjausta myönteisten kasvatuskeinojen käyttöön. Hankkeen aikana aktivoidaan asenteisiin vaikuttavaa julkista keskustelua väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen sekä lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen. Vahvistamalla lasten ja nuorten turvallisia kasvuolosuhteita ennaltaehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä ja väkivallan laajoja vaikutuksia.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n, Oulun ensi- ja turvakoti ry:n ja Turun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Jäsenyhdistysten ympärille kootaan lasten ja perheiden palveluissa toimivien ammattilaisten verkosto. Verkostoissa kehitetään kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan tunnistamisen, puuttumisen ja ennaltaehkäisyn välineitä. Vaikuttamistyö on valtakunnallista ja kohdistuu erityisesti pikkulapsiperheisiin. Myös erityistä tukea tarvitsevat lapset sekä maahanmuuttajaperhet ovat hankkeen kohderyhmänä. Tuotamme tietoa kaltoinkohtelun muodoista ja vaikutuksista, kannustavasta vuorovaikutuksesta sekä lapsen oikeuksista turvalliseen kasvuympäristöön.

Projekti on osa Raha-automaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa Emma ja Elias – avustusohjelmaa . Hanke toteutuu vuosina 2013-2016.

#Kasvatuspuntari kutsuu punnitsemaan kasvatusta

Lapsijärjestöjen yhteinen kampanja kutsuu kaikkia aikuisia puntaroimaan omia kasvatustapojaan. Kampanja-aika ajoittui syksyyn 2016. Lisätietoa kampanjasta #kasvatuspuntari.fi verkkosivuilta.

Ota yhteyttä

Johanna Matikka
Satu Keisala

Hankkeen tavoitteena on lisätä turvapaikkaa hakevien lapsiperheiden hyvinvointia. lapsosetTarkoituksena on antaa eväitä vanhemmuuteen sekä tukea vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Toimintaan osallistuvat saavat vertaistukea toisilta äideiltä ja tietoa lapsiperheisiin liittyvistä asioista Suomessa.

Hankkeen kohderyhmänä on turvapaikkaa hakevat pikkulapsiperheet sekä vauvaa odottavat äidit puolisoineen. Toiminnassa mukana on myös kohderyhmään kuuluvien lasten vanhempia sisaruksia sekä muita alle kouluikäisiä lapsia. Projekti kouluttaa vastaanottokeskusten työntekjöitä sekä ensikotien henkilökuntaa ja vapaaehtoisia.

Hankkeessa kehitetään lapsiperheitä huomioivia yksilö- ja ryhmätyömuotoja vastaanottokeskuksissa ja juurrutetaan lapsiperhetoimintaa vapaaehtoisten avulla. Projekti kouluttaa ja linkittää vapaaehtoisia sekä ensi- ja turvakotien toimintaa uusiin ja vanhoihin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin.

Tärkeimpinä yhteistyökumppaneita ovat Maahanmuuttovirasto, Suomen punainen risti, doulat ja muut kentän toimijat. Projekti toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla, mutta huomioi koko maan. Hanke toteutuu vuosina 2012-2017 ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Turvapaikkaa hakevat lapset näkyviksi

Turvassa suomessa -kampanja kertoo tarinoita todellisista supersankareista, turvapaikkaa hakevista lapsista. Katso kampanjasivut: www.turvassasuomessa.fi.

Ota yhteyttä

Anna Mikkonen
Farzaneh Hatami Landi
Tiuku Pennola

Hankkeen perusajatuksena on, että naisten hyvinvoinnin vahvistaminen, voimaantuminen ja
väkivallan tunnistaminen antavat voimavaroja suojautua väkivallalta. Kohdattu väkivalta vahingoittaa fyysisesti ja psyykkisesti sekä vaikuttaa monin tavoin naisen hyvinvointiin, terveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Väkivallan vaikutukset voivat jatkua, vaikka itse väkivalta olisikin jo loppunut.

Hankkeen pilottiyhdistyksissä Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry:ssä ja Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:ssä Kauhajoella jalkaudutaan yhteistyökumppaneiden tiloihin ja julkisiin paikkoihin.

Erilaisin toimin, kuten taiteen avulla tuodaan esiin tietoa väkivallasta ja naisten hyvinvoinnin lisäämisen keinoista sekä herätetään keskustelua perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Hankkeessa koulutetaan yhteistyökumppaneita, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia sekä vapaaehtoisia, tunnistamaan väkivaltaa paremmin. Tavoitteena on myös antaa keinoja ja rohkeutta ottaa väkivalta puheeksi niin, että yhä useampi nainen saisi oikeanlaista apua. Tarvittaessa apua tarvitsevat ohjataan oikeiden palveluiden piiriin.

Hanke tarjoaa säännöllisesti järjestettävää vertaisryhmätoimintaa väkivaltaa kokeneille naisille. Toimintaan ohjataan myös jalkautumisen kautta kohdattuja naisia. Vertaisryhmätoiminta keskittyy tarjoamaan vertaistukea, lisäämään tietoa väkivaltailmiöstä ja vahvistamaan hyvinvointia erilaisten toiminnallisten aktiviteettien kautta.

Tarinakengät -kampanja on kerännyt tarinoita väkivallasta. Tarinoiden ja niihin liittyvien kenkien avulla on tehty näkyväksi lähisuhdeväkivaltaa ja siitä selviytymistä. Tarinakengät -näyttely kiertää ympäri Suomea. Tarinakengät -kampanjaan voi tutustua kampanjan Facebook -sivuilla.

Ota yhteyttä

Elina Havu
projektipäällikkö, Jalkautuva naistyö -hanke
p.050 524 9096

Vankeuden suorittaminen koskettaa kaikkia perheenjäseniä ja perheen läheisiä. Myös vapautuminen on iso elämänmuutos ja riskitilanne koko perheelle. Ehdonalaiseen vapauteen siirtyessä vangeille tehdään yksilöllinen suunnitelma. Vaikka vapautuminen vaikuttaa suuresti myös perheeseen, ja perheen suhtautuminen vangin selviytymiseen, vankien lapset ja puolisot jäävät usein vangin ehdonalaisen vapauden suunnittelussa vähälle huomiolle. Vanhemmuuden tukeminen jää tavallisesti myös hyvin ohueksi tai sitä ei ole ollenkaan. Vangeista 62 %:lla on lapsia.

Vankilasta vapautumisen yhteydessä tehtävä ehkäisevä työ vankien ja heidän perheidensä kanssa sekä perhe-elämän tukeminen varhaisessa vaiheessa vähentävät tutkitusti ongelmien kasaantumista ja syrjäytymisen riskiä. Vankien perheiden ja lasten kanssa työskentely lisää heidän hyvinvointiaan ja turvallisuuden tunnettaan ja ehkäisee heikon vanhemmuuden ylisukupolvista periytymistä. Perheen merkityksen vahvistaminen on myös vangin kannalta merkittävä tekijä takaisin yhteiskuntaan sijoittumisessa.

Hankkeessa:

  1. kehitetään vankiperhetyön malli, joka vahvistaa lasten turvallista arkea ja perheen keskinäistä vuorovaikutusta sekä arjen hallintaa. Työskentely alkaa vankeusrangaistuksen aikana ja jatkuu vapautumisen jälkeen. Hankkeessa syntyy pilotoitu koulutusmalli vanhemmuuden tukemisesta ja sen hyvistä käytännöistä rikosseuraamusalan, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoille.
  2. luodaan ja löydetään toimivia käytäntöjä sekä yhteistyöverkosto viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöhön pilottialueilla

Toteuttajat ja yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttaa Ensi- ja turvakotien liitto kolmen jäsenyhdistyksen kanssa Kanta-Hämeen perhetyö ry, Kuopion ensikotiyhdistys ry, Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Hankkeen yhteistyökumppanina on Rikosseuraamuslaitos, Kriminaarlihuollon tukisäätiö KRITS sekä Vankien Omaiset VAO ry.

Hanke aloittaa kevään 2017 aikana.