Tehdään jalkautuvaa väkivaltatyötä!

Olemassa olevat perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön palvelut eivät tällä hetkellä tavoita kaikkia apua tarvitsevia. Niiden rajallisuus tai puuttuminen ei rajoita yksin avun hakemista, vaan ongelmana on usein myös se, ettei väkivaltaa tunnisteta väkivallaksi. Jalkautuminen on työmuoto, jossa tietoa väkivallasta, sen moninaisuudesta ja muodoista sekä avun saamisesta viedään sinne, missä näistä aiheista ei olla totuttu puhumaan ja jossa apua tarvitaan.

Jalkautumisen kautta voidaan tavata sekä auttaa väkivaltaa kokevia ja sitä käyttäviä sekä heidän läheisiään. Jalkautuminen voidaan tehdä tutun yhteistyökumppanin tiloihin ja tapahtumiin, mutta myös täysin erilaisiin ympäristöihin ja esimerkiksi normaalista työskentely-ympäristöstä poikkeaviin tapahtumiin. Jälkimmäisellä tavalla toimimalla tavoitetaan aivan uudenlaisia kohderyhmiä, joita tieto ja tuki ei ole aiemmin tavoittanut.

Jalkautuvan työn hyvä puoli on se, että jokainen voi ottaa siitä palasia omaan työhönsä juuri sen verran, kuin haluaa ja pystyy. Jalkautumista voi tehdä kerran vuodessa tai tehdä siitä jokaviikkoisen tavan – ja kaikkea siltä väliltä!

Jalkautuva naistyö -hankkeen työ oli nimensä mukaisesti naiserityistä, eli työn kohderyhmänä olivat pelkästään naiset. Jalkautuminen voi kuitenkin kohdistua sukupuolesta ja iästä riippumatta kaikille väkivaltatyön kohderyhmille. Jalkautumistyön voi suunnata kaikille, tai räätälöidä eri ryhmille, esimerkiksi miehille, lapsille, vanhuksille tai sukupuolivähemmistöille.

Esimerkkejä hankkeessa toteutuneista toiminnoista ja jalkautumisen paikoista:

  • väkivallan vastainen leivos kahvilassa
  • Rakkausmaisteriksi tanssilavalla ja Tangomarkkinoilla
  • flash mob
  • väkivallan vastainen pop up
  • kirjastoluento
  • Taidetta väkivaltaa vastaan -tapahtuma
  • hiljainen mielenosoitus väkivaltaa vastaan supermarketissa
  • perhekerhon äitien brunssi
  • perhemessut odottaville vanhemmille
  • opiskelijatapahtuma
  • itsepuolustusilta naisille
  • Naisten päivän tempaus kauppakeskuksen aulassa

Jalkautuva naistyö -hanke (2015-2017)

Hanke jalkautui naisten arjen ympäristöihin jakamaan tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja kohtaamaan väkivaltaa kokeneita naisia. Hanke pohjautui ajatukseen siitä, että naisten hyvinvoinnin vahvistaminen, voimaantuminen ja väkivallan tunnistaminen antavat voimavaroja suojautua väkivallalta. Jalkautumisen yhteydessä naisia autettiin tunnistamaan ja sanoittamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa hyvinvointiaan uhkaavana tekijänä. Lisäksi naisia rohkaistiin ja neuvottiin hakemaan apua.

Hankkeen pilottiyhdistyksinä toimivat Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry ja Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoella. Hanketta koordinoi Ensi- ja turvakotien liitto.

Hankkeen tuloksia on koottu tälle sivulle sekä hankkeen julkaisuun (klikkaa kuvaa avataksesi julkaisun).

Askeleita jalkautuvaa väkivaltatyöhön – Hyvinvoinnilla väkivaltaa vastaan (2017)

Lisätietoja jalkautuvasta väkivaltatyöstä

Jalkautuvalla väkivaltatyöllä on useita valttikortteja, joiden takia jalkautumista kannattaa sisällyttää mahdollisuuksien mukaan omaan työhön. Työ on kiinni ajassa, paikassa ja tapahtumissa ja liittyy samalla muiden toimijoiden kanssa yhteen. Jalkautuva väkivaltatyö tulee lähelle, koskettaa ja herättää tunteita. Se on erilainen ja uusi tapa tavoittaa ja jakaa tietoa. Lisäksi yksi valttikorteista on jalkautuvan työn mahdollisuus sisältyä luontevaksi osaksi muuta väkivaltatyötä.

Hankkeessa kehitetyn mallin yksi valttikorteista on ollut positiivinen lähestymistapa, jolla väkivaltaa on lähestytty. Hankkeen tunnuslauseena toimikin ”Hyvinvointi on väkivallattomuutta ja väkivallattomuus on hyvinvointia”. Hyvinvoinnista huolehtimisen lähtökohta on, että väkivaltaa ei ole tai jos on, se tunnistetaan ja siihen puututaan. Näistä syistä jalkautuvalla väkivaltatyöllä on mahdollisuus vaikuttaa sekä apua tarvitsevien, mahdollisten apua hakevien, että ammattilaisten asenteisiin, tietoon ja taitoon väkivallan vastustamisessa.

Jalkautuvan väkivaltatyön valttikortit pähkinänkuoressa

  • Erilainen tapa tavoittaa niitä, joita muut väkivaltapalvelut eivät ole tavoittaneet
  • Kiinni ajassa
  • Uudenlaiset kohderyhmät:
    • Uudenlaisissa tapahtumissa mukanaolo
    • Uudenlaisten yleisöjen kouluttaminen
    • Uudet yhteistyökumppanuudet
  • Mahdollisuus vaikuttaa sekä asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden ja ammattilaisten asenteisiin, tietoon ja taitoon väkivallan vastustamisessa
  • Roolina muurinmurtaja ja yhteyden rakentaja
  • Rohkaisee hakemaan apua ja auttaa löytämään sopivan avun väkivallan loppumiseen

Hankkeessa jalkautuvalle työlle kehitettiin lähtökohdat, joita tehtiin kolmella eri tasolla; tiedon välittämisen, dialogin mahdollistamisen ja osallistumisen tukemisen tasoilla. Nämä työskentelyn eri tasot mahdollistavat sen, että apua on saatavissa kohderyhmän omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhdelle riittää artikkelin lukeminen paikallislehdestä, toinen havahtuu messuilla esittelypöydän nähtyään. Kolmas osallistuu ryhmään ja kaipaa vertaistukea selviytymisprosessin rinnalle. Kaikki kolme tasoa ovat yhtä merkityksellisiä ja tärkeitä väkivallasta irtautumisessa ja selviytymisessä. Ensimmäinen ja toinen taso vastaavat myös vaikuttamistyön haasteeseen lisäten kaiken kansan ja päättäjien tietoutta lähisuhdeväkivallasta ja hyvinvoinnin lisäämisestä.

Jalkautuvan väkivaltatyön lähtökohdat pähkinänkuoressa:

Tiedon välittäminen

  • Tavoitteena herättää ajattelemaan ja lisätä tietoisuutta väkivallasta.
  • Tarkoitettu kaikille, kohdattu voi olla meistä kuka vain. Ei tarvitse olla omaa väkivaltakokemusta.
  • Kohtaaminen tapahtuu usein sattumalta.
  • Esimerkkejä toiminnasta: erilaiset tapahtumat, toiminnan esittely, koulutukset, lehtijutut.

Osallistumisen tukeminen

  • Tavoitteena herättää ajattelemaan, lisätä tietoisuutta väkivallasta, lisätä dialogia ja osallisuutta, tarjota vertaistukea sekä ohjausta tarpeen mukaan eteenpäin.
  • Kohdatulla taustalla usein oma väkivaltakokemus.
  • Kohtaaminen on tavoitteellisempaa ja voi tapahtua useita kertoja.
  • Esimerkkejä toiminnasta: ryhmätoiminta, tapaaminen työntekijän kanssa

Dialogin mahdollistaminen

  • Tavoitteena herättää ajattelemaan, lisätä tietoisuutta väkivallasta, avun saamisesta sekä lisätä dialogia ja osallisuutta.
  • Vaatii kohdatulta enemmän aktiivista panostamista. Kohdattu voi olla meistä kuka vain. Ei tarvitse olla omaa väkivaltakokemusta.
  • Usein kertaluontoista, mutta voi tapahtua myös useampia kertoja.
  • Esimerkkejä toiminnasta: erilaisiin tapahtumiin ja yhteistyökumppaneiden tiloihin jalkautuminen, Tarinakengät -näyttely, kahvilat, työpajat.

Jalkautuva väkivaltatyö vaatii väkivaltatyön asiantuntijalta ja ammattilaiselta erilaista, totutusta ja perinteisestä työskentelytavasta poikkeavaa tapaa tehdä työtä, sillä jalkautuva työ kohdentuu perinteisen työskentelyn sijaan ruohonjuuritason vaikuttamistyöhön ja arkisiin toimintaympäristöihin. Lisäksi työssä keskeistä on pyrkiä häivyttämään perinteistä ammattilainen asiakas -asetelmaa, sillä jalkautuvassa väkivaltatyössä asiakas kohdataan työntekijän kanssa samalla tasolla. Työn aloittamista ei kuitenkaan tarvitse jännittää tai pelätä, sillä jalkautumisen voi aloittaa hyvin pienin askelin, yhdessä koko työyhteisön voimin. Usein tulee huomattua, että jalkautuvaa työtä on tullut jo aiemmin tehtyä tai nykyinen työnkuva sisältää jo jalkautuvan työn elementtejä.

Kokeile siis rohkeasti jalkautuvaa väkivaltatyötä ja löydä oma tapasi tehdä sitä!

 

Työn ydin on ammattilaisen ja asiakkaan välinen tasavertainen dialogi. Jalkautuvassa väkivaltatyössä ammattilaisuutta on se, että ihmiset kohdataan tasavertaisina toimijoina. Työntekijä on ennen kaikkea mahdollistaja ja vaikuttaja. Koska väkivallan kokija voi olla kuka tahansa meistä, ei jalkautuvaa väkivaltatyötä voi lähteä toteuttamaan ajatuksella, jossa väkivallan kokijoita pyritään seulomaan ihmisjoukosta, vaan tavoitteena on kohdata kaikki ketkä tulevat vastaan jalkautumisen aikana. Väkivallan kokemukset eivät pääsääntöisesti näy ulospäin, eikä väkivaltaa kokeneita voi niputtaa heterogeeniseksi kohderyhmäksi.

Jalkautuva väkivaltatyö edellyttää pähkinänkuoressa kykyä:

  • heittäytyä ennakoimattomiin tilanteisiin
  • aistia ilmapiiriä
  • toimia avoimesti ennustamattomissa tilanteissa
  • sietää epävarmuutta
  • löytää eri toimijoita ja luoda toimivia verkostoja
  • rikkoa rajoja ja poiketa totutuista toimintatavoista.

Tilaa  Tarinakengät -näyttely tai toteuta näyttely itse

Tarinakengät on osallistava näyttely, jonka tavoitteena on väkivallan vastaisen viestin eteenpäin vieminen ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn merkityksen esiin nostaminen.

Tarinakengät on monipuolinen matalankynnyksen väline väkivaltatyöhön. Sen voidaan ajatella olevan sekä ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä että väline väkivallan kokijoiden kanssa työskentelyyn. Näyttelyn tarkoituksena on välittää viesti väkivallan kokijalta suoraan näyttelyn katsojalle – ehkä suoraan toiselle vastaavassa tilanteessa olevalle ihmiselle. Se toimii myös tietoisuuden lisääjänä eri toimijoille ja vaikuttamisen välineenä yhteiskunnallisella tasolla. Sen avulla pyritään konkretisoimaan lähisuhdeväkivaltaa ja selittämään ilmiön monimuotoisuutta sekä muistuttamaan, että lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa. Tyypillistä väkivallan kokijaa ei ole – kuten näyttelyssäkään ei ole tyypillistä kenkäparia.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Tarinakengät haluaa ujuttaa tutun väkivallan vastaisen viestisisällön suuren yleisön tietoisuuteen uudella tavalla, kokemuksellisuutta ja visuaalisuutta hyödyntäen.

Voit nyt tilata Tarinakengät näyttelyn omiin tai yhteistyökumppanisi tiloihin! Näyttelyn paikasta ja sen kestosta sekä muista yksityiskohdista sovitaan aina ennen näyttelyn toimittamista.

Näyttelyn tilaaminen on ilmaista, mutta sen tilaaja maksaa lähetyksestä koituvat kulut. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksille näyttely toimitetaan aina ilman lähetyskuluja.

Lisätietoja:

Tuulia Kovanen, p. 050 432 8470, tuulia.kovanen@etkl.fi
Johanna Matikka, p. 050 373 8506, johanna.matikka@etkl.fi

Tarinakengät -näyttely on mahdollista toteuttaa myös itse, esimerkiksi osana väkivaltatyön avopalveluita, turvakotityöskentelyä tai ryhmätoimintaa. Mukana voi olla tarinoita joko tietyltä ryhmältä tai monilta erilaisilta henkilöiltä. Näyttelyn voi laittaa esille omiin toimitiloihin tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi yhteistyökumppanin, julkisten terveyspalveluiden tai vaikkapa paikallisen kauppakeskuksen tiloihin.

Näin näyttely toteutettiin hankkeessa

Tarvikkeet:

  • Kenkäpareja (joko esim. kirpputorilta tai henkilön oma pari)
  • Kaksi pahvin palaa per kenkäpari, musta ja valkoinen
  • Tietokone ja tulostin tarinoiden kirjoittamista ja printtaamista varten
  • Sakset ja rei´ittäjä
  • Narua ja mahdollisesti myös neula tarinoiden kiinnittämiseksi kenkäpariin
  • Vaihtoehtoinen: laminointikone tarinakorttien laminoimiseksi
  • Vaihtoehtoinen: erilaisia tarvikkeita rekvisiitaksi (hankkeessa käytettiin esim. erilaisia kankaita, vanhoja mattoja ja verhoja, helmiä, höyheniä, taulun raameja sekä rikkinäisiä, vanhoja posliinikahvikuppeja)

Hankkeessa käytetyt kengät olivat käytettyjä, vanhoja kenkiä, jotta niistä syntyisi mielikuva jo eletystä elämästä. Monet kenkäparit myös kuvastivat tarinan henkilöä ja he toivoivat tietynlaisia kenkiä, tai vaihtoehtoisesti toivat omat kenkänsä osaksi näyttelyä. Näyttely koottiin kirjoittamalla tarinaan aina väkivallasta kertova sekä positiivisempi, tulevaisuutta ja selviytymistä korostava tarina. Näistä väkivallasta kertova liimattiin mustalle pahville ja positiivisempi tarina valkoiselle pahville. Nämä mustat ja valkoiset laput kiinnitettiin narulla kenkäpariin kiinni.Joissakin kenkäpareissa ei ole välttämättä mukana valkoisen pohjan tarinaa, sillä toipuminen ja selviytyminen ovat mahdollisesti vasta alkamassa.

Näyttelyn voi pitää yksinkertaisena, jolloin esillä on vain kenkäpareja, tai sitten mukana voi olla erilaista rekvisiittaa. Rekvisiittaa käytiin hankkeessa hankkimassa esimerkiksi kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Lisäksi näyttelyyn voi lisätä väkivallan vastaista, visuaalista sanomaa, esimerkiksi runoja ja valokuvia. Lisäksi näyttelyn ohessa voi jakaa muuta tietoa väkivallasta, esimerkiksi tehdä infotaulu väkivallasta ja avun hakemisesta tai jakaa esitteitä. Vain mielikuvitus on näyttelyn teossa rajana! Muista aina kunnioittaa tarinansa näyttelyyn antanutta henkilöä.

Käytä tarinoita väkivaltatyössä näin:

Mieti, mihin haluat tarinoiden kautta vaikuttaa.

Suunnittele, miten ja missä tarinoita voisi kerätä. Varaa tarpeeksi aikaa. Tarinoita ei ole aina helppo saada.

Huomioi, että kaikki tunnistamista helpottavat erityispiirteet tarinoista tulee poistaa tai muuttaa.

Varmista, että tarinansa jakanut ihminen tietää, mihin hänen tarinaansa käytetään ja missä sitä voidaan jakaa. Pitäydy sopimuksessa tarinan käyttötarkoituksissa.

Pyri löytämään valoa, ilon pilkahduksia ja toivoa synkkien tarinoiden rinnalle. Tämä ei ole aina mahdollista. Kaikki tarinat ovat arvokkaita.

Mieti, tarvitaanko mukaan jokin muu elementti tarinoiden lisäksi. Tarinakengissä viestiä on viemässä erilaiset kengät. Tarinan ja visuaalisen elementin yhdistelmällä on oma arvonsa, mutta se ei välttämättä sovellu kaikkiin tilanteisiin. Mieti viestin välittämiseen parhaiten soveltuva tapa.

Jalkaudu ja verkostoidu. Vie tarinoita nähtäväksi, luettavaksi ja koettavaksi.

Muista, että keskiössä ovat vaikuttaminen ja osallisuus, ei tarinoiden kerääminen.

Tarinakengät -näyttely Porissa kesällä 2017.
Kuva: Amanda Aho