Kunnan investointi lapsiperheisiin on viisasta.

Kaikilla päätöksillä kunnassa on vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Turvataan lasten ja perheiden hyvinvointi myös tulevaisuudessa oikeilla päätöksillä.

Lue Enska kahvitauko -jutusta kokeneen vaikuttajan vinkit vaalivaikuttamiseen

Vaalitavoitteet:

Inhimillisintä ja taloudellisinta on, jos lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ehkäistään ennakkoon. Lasten ja perheiden pärjääminen ja ongelmien ehkäisy on kaikkien hallintokuntien yhteinen asia. Se ei kuulu vain sosiaali- ja terveydenhuollolle. Asumisesta ja kaavoituksesta, varhaiskasvatuksesta, kouluista sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista päätettäessä kunnissa tehdään isoja ratkaisuja lasten ja perheiden elämän kannalta. On tärkeää, että eri ikäisten lasten näkemyksiä kuullaan päätöksiä valmisteltaessa.

Sote-uudistus on toteutuessaan siirtämässä sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueen vastuulle. Kuntapäättäjien tehtävä on huolehtia, että lapsi tarpeineen ei jatkossa putoa hyvinvointialueen ja kunnan väliselle hallinnolliselle rajalle.

  • Lapsia ja nuoria tulee kuulla ja heidän tulee olla osallisia päätöksiä valmisteltaessa.
  • Päätösten lapsivaikutuksia on arvioitava kaikilla hallinnonaloilla ja arviot on otettava huomioon.
  • Järjestöjen mahdollisuudet auttaa ihmisiä tulee turvata. Niitä on tuettava kuntien toiminta-avustuksin.

Suomessa syntyy vuosittain noin 46 000 vauvaa. Sikiöajasta alkaen lapsen tuhat ensimmäistä päivää ovat korvaamattoman tärkeitä koko elämän kannalta. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan voi hyvin ja heidän elämänsä voi alkaa huolestuttavissa olosuhteissa. Vauvoista joka kymmenennellä on riski tulla kaltoinkohdelluksi sekä jäädä ilman riittävää huolenpitoa ja rakkautta.

Vauva voi niin hyvin kuin vanhempansa. Jos vanhemmilla on monenlaisia pulmia, voimia ei riitä huolehtimaan vauvan tarpeista ja hyvästä hoivasta. Vauvaperhetyöllä voidaan auttaa vanhempia riittävän hyvään vanhemmuuteen, ehkäistä huostaanottoja ja katkaista ylisukupolvista huono-osaisuutta. Kaikki vaikeuksissa olevat vauvaperheet hyötyvät jo odotusaikana alkavasta avusta. Odotusaika motivoi muutokseen ja silloin kuntoutuksen aloittaminen on vauvan kehityksen kannalta tärkeää. Odotus- ja vauvaaikaan investointi on kunnalta viisasta. Siten vältetään vauvojen vaurioitumisia, huostaanottoja ja ehkäistään valtavia kustannuksia.

  • Vauvat ja vauvaperheet on asetettava etusijalle palveluissa, sillä vauvat eivät voi odottaa.
  • Neuvoloille on turvattava hyvät resurssit odottavien ja vauvaperheiden tueksi.
  • Riskissä oleville vauvaperheille on mahdollistettava riittävän pitkäkestoinen ympärivuorokautinen kuntoutus jo odotusaikana.

Kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Turvallinen lapsuus
ja mahdollisuus elää ilman väkivaltaa ovat jokaisen oikeuksia. Koti on osalle lapsista ja naisista vaarallinen paikka. Vanhempaan kohdistuvan väkivallan todistaminen vaurioittaa lasta.

Vuosittain noin 700 000 naisen arvioidaan joutuvan väkivallan kohteeksi tai uhatuksi lähisuhteissaan Suomessa. Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikäihmisiä ja miehiä. Sen ehkäisy ja siihen varhainen puuttuminen ovat tärkeitä väkivallan kohteeksi joutuneen toipumiselle, väkivallattomaan toimintaan oppimiselle ja myös taloudellista kunnalle.

Lähisuhdeväkivallan kierre on katkaistavissa. Se ei kuitenkaan tapahdu ilman apua. Ilman apua jäämisestä seuraa psyykkisiä tai muita terveydellisiä vaurioita ja kunnalle isot kustannukset. Avun hakemiseen on iso kynnys tai apua ei osata hakea. Väkivalta perheessä ei ole perheen sisäinen asia ja siitä ei pidä vaieta. Kaikkien ammattilaisten velvollisuus on ottaa se puheeksi ja ohjata avun
piiriin. Järjestöt ovat korvaamaton kumppani kunnille lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä ja sen vastaisessa työssä.

  • Tieto lähisuhdeväkivaltaan tarjolla olevasta avusta tulee olla helposti saatavilla jokaisessa kunnassa.
  • Lähisuhdeväkivallan vastaisen työn tulee kuulua nimetyn ammattilaisen tehtäväkuvaan. Kunnan on huolehdittava, että hän saa koulutuksen väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen.
  •  Järjestöt on otettava kunnissa osaavaksi kumppaniksi lähisuhdeväkivaltatyössä.

Kunnilla palvelujen järjestäjänä on päävastuu siitä, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut. Julkisten palvelujen rinnalla järjestöt ovat merkittävä lasten ja perheiden palvelujen tuottaja. Järjestöt tuottavat voittoa tavoittelematta kunnille sellaisia palveluja, tukea ja osaamista, jota kunnassa ei muuten olisi saatavilla. Lasten ja perheiden kannalta palvelun jatkuvuus ja palvelun laatu on kaikkein tärkeintä. Lapsella on myös oikeus pysyviin aikuissuhteisiin ja tätä ei voi kilpailutuksissakaan sivuuttaa.

Kun kunta hankkii palveluja järjestöiltä tai yrityksiltä, hankinta on usein kilpailutettava. Kilpailuttamiseen ei ole tarvetta silloin, jos alueella ei ole olemassa kuin yksittäinen kyseisen palvelun tuottaja. Liian usein kilpailuttamisissa hinta on ainut kriteeri laadun ja palvelujen vaikutusten kustannuksella. Palvelujen tuottaminen uhkaa myös keskittyä harvoille ja suurille toimijoille. Se hävittää paikalliset, pienemmät osaajat, romuttaa kunnan elinvoimaa ja vie kunnalta myös mahdollisia verotuloja.

  • Järjestöissä oleva erityisosaaminen tulee ottaa voimavaraksi kunnassa palveluissa.
  • Kunnan hankintastrategiassa on varmistettava, ettei palveluhankintoja kilpailuteta vain hinnalla, vaan myös laadulla ja vaikutuksilla.
  • Palveluhankinnoissa on hyödynnettävä hankintalain mahdollistamaa hankintojen osittamista, jotta myös pienet ja keskisuuret tuottajat voivat osallistua kilpailutuksiin.

Korona-aika on vaatinut lapsiperheiltä voimavaroja ja jaksamista. Aina voimavarat eivät ole riittäneet. Poikkeusaika on synnyttänyt lapsiperheissä ristiriitoja, jaksamisen ongelmia, taloudellista hätää sekä kasvattanut myös erojen ja väkivallan riskiä. Harrastukset ja iloa tuottavat asiat ovat menneet liian monien lasten ulottumattomiin. Kaikkein raskaimmin korona on iskenyt entuudestaan jo vaikeuksissa olleisiin lapsiin ja perheisiin. Eriarvoisuus on kasvanut. Paljon hätää on jäänyt kodin seinien sisälle ja on syntynyt isoa palveluvelkaa. Jokaisella vauvalla, lapsella ja aikuisella on oikeus apuun ongelmien luonteesta riippumatta. Sen varmistaminen on jokaisen kuntapäättäjän velvollisuus.

Lapsiperheköyhyys koskettaa 130 000–150 000 lasta Suomessa laskentatavasta riippuen. Lapsille se tarkoittaa jäämistä ilman muilla lapsilla olevia  mahdollisuuksia. Köyhyys merkitsee myös osattomuutta ja ulkopuolelle jäämisen kokemuksia. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheen köyhyys. Näin ei tarvitse olla, vaan kunnalla on mahdollisuus luoda myös näille lapsille mahdollisuuksia ja osallisuutta.

  • Vähävaraisia vauva- ja lapsiperheitä tulee kunnissa tukea taloudellisesti ja näiden perheiden lapsille on oltava tarjolla ilmaisia  harrastusmahdollisuuksia.
  • Kunnissa on vahvistettava varhaiskasvatusta, neuvoloiden resursointia ja lisättävä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää kaikkein vaikeimmassa tilanteessa elävien lasten ja lapsiperheiden tueksi.
  • Järjestöissä oleva monipuolinen osaaminen ja palvelut on rakennettava heikoimmassa asemassa olevien lasten ja lapsiperheiden avuksi.

Tutustu sinua lähellä olevaan jäseyhdistykseemme: Jäsenyhdistykset

Ensi- ja turvakotien liitto on 75-vuotias lapsiperheiden ääni ja edunvalvoja. Autamme jäsenyhdistystemme kanssa haavoittavissa elämäntilanteissa eläviä vauvoja, lapsia ja perheitä, tuemme vanhemmuutta vaikeuksissa ja eroissa sekä ehkäisemme perheväkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liitto pitää yllä valtakunnallisia palveluja. Jäsenyhdistyksemme toimivat kaikkialla Suomessa.

Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen auttoi vuonna 2019 uuteen alkuun yhteensä 16 081 ihmistä, joista 5 500 oli lapsia. Olemme ohittamaton voimavara ja osaaja kunnille.