Ensi- ja turvakotien liitto lukuina

Autamme vuosittain lähes 16 000 apua hakevaa, usein vaikeassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Joitakin perheitä auttaa vauvan unikoulu, toisia perheväkivallan katkaiseminen. Apua on myös annettu, kun päihteet tai mielenterveyden ongelmat ovat vaarantaneet lapsen turvallisen kasvun.

Vuoden 2020 toimintaa

Vauvaperheitä autettiin 17 jäsenyhteisössä yhteensä 1932 henkilöä.

Vauvatyön asiakasmäärät ovat pysyneet edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisesti ennallaan. Ensikodeissa asiakasmäärät ovat laskeneet ja avopalveluissa ne ovat nousseet.

Ensikoti

  • 10 paikkakunnalla, joista yksi vankilan perheosasto.
  • 179 äitiä, 76 isää, 247 lasta
  • 74% perheistä tuli kuntoutukseen sosiaalitoimen ohjaamana. Äideistä 27% tuli kuntoutukseen odotusaikana, tämä luku on noussut jonkin verran edelliseen vuoteen (22%/2019) verrattuna.
  • Ensikodeissa olevilla perheillä on samanaikaisesti useampia vauvan ja vanhempien hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä.
  • Kuitenkin vain 13% jaksoista oli yli
    6 kk mittaisia ja 48% alle 2 kk mittaisia.
  • Yleisimmät diagnoosit olivat masennus/synnytyksen jälkeinen masennus (30%) sekä ahdistuneisuushäiriöt (28%). Vanhemmista 34% oli säännöllinen lääkitys.

Päiväryhmä

  • 12 paikkakunnalla
  • 270 äitiä, 40 isää, 302 lasta
  • Suurin ryhmä (31%) hakeutui itse päiväryhmään ja 17% ohjattiin äitiys- tai lastenneuvolasta. Vain 20% ohjattiin sosiaalitoimesta.
  • 11% perheistä odotti vauvaa päiväryhmän alkaessa, luku on hiukan noussut edellisestä vuodesta (8%/2019).
  • Tuen tarpeen syy liittyi usein vanhemman psyykkiseen huonovointisuuteen, verkostojen puutteeseen sekä vanhemmuuteen ja vauvan hoitoon.
  • Yleisimmät diagnoosit olivat masennus/synnytyksen jälkeinen masennus (49%) sekä ahdistuneisuushäiriöt (33%). Vanhemmista  37% oli säännöllinen lääkitys.

Baby Blues

  • 10 paikkakunnalla
  • 272 äitiä, 151 isää, 311 lasta
  • Valtaosa (78%) perheistä hakeutui itse tuen piiriin. Seuraavaksi suurin, mutta huomattavasti pienempi osa vanhemmista (15%) oli ottanut yhteyttä neuvolan ehdotuksesta.
  • Hyvin pieni osa, vain 5% otti yhteyttä jo odotusaikana. lapsista 76% oli alle vuoden ikäisiä.
  • Yhteydenotoista 75% liittyi vauvan rytmiin ja 61% jommankumman vanhemman uupumiseen tai masennukseen.
  • Vanhemmat olivat jonkinverran ensikoti-ja päiväryhmävanhempia vanhempia ja he elivät useammin parisuhteessa.

Vapaaehtoisdoulina eli synnytystukihenkilöinä toimi 315 vapaaehtoista. Doulattavia perheitä oli 111 ja 30 perheessä doula osallistui myös synnytykseen.

Sekä ensikotien että päiväryhmien asiakkailla oli useita hyvinvointia heikentäviä kokemuksia elämässään. Molemmissa yleisiä olivat kiusaamiskokemukset ja ahdistuneisuus ja levottomuus. Ensikodeissa oli lisäksi yleistä väkivaltakokemukset; päiväryhmissä yksinäisyys ja traumaattiset kokemukset. Yli 40% asiakkaista oli edellämainittuja kokemuksia. Yli puolet ensikotivanhemmista oli vähintään ajoittain huolissaan perheen taloudellisesta tilanteesta.

21 jäsenyhteisössä yhteensä 3991 asiakasta

Yksilö-perhe ja paritapaamisten asiakasmäärissä oli pieni nousu, mutta korona vuoksi matalankynnyksen tilaisuuksissa oli pudotusta kävijämäärissä ja tilaisuuksien järjestämiskerroissa.
Apua eroon chat-keskustelujen määrä kolminkertaistuin. Keskusteluiden keskimääräinen kesto oli 30 minuuttia. Toimintaa toteutettiin sekä kasvokkaisissa kohtaamisissa että etäyhteydellä.

Yksilö-, perhe- ja paritapaamiset

  • Asiakkaana oli yhteensä 908 asiakasta.
  • 72 % oli eronnut avioliitosta
  • Valtaosa lapsista asui joko vuoroin molempien vanhempien tai äidin luona.
  • Tulosyinä olivat huoli lasten hyvinvoinnista eron jälkeen, vanhempien välinen toimimaton vuorovaikutus
    sekä jatkuva riitely.
  • Erotukihenkilötoiminnan vuonna tukisuhteita oli yksi.

Ryhmätoiminnat

  • Vanhemman neuvo -ryhmissä kävi 32 osallistujaa
    Välillisesti tuettiin 31 lapsen eron jälkeistä hyvinvointia.
  • Lasten ja nuorten erovertaisryhmiä toteutui 14 ja niihin osallistui 100 lasta. Nuorten erofoorumiin osallistui 12 nuorta.
  • Yleensä lapset tulevat tuen piiriin vanhemman aloitteesta. Työskentelyssä lapset nostivat esille vanhempien toimimattomat välit sekä huolen vanhemman voinnista.

Tuki- ja infotilaisuudet ja Eropuhelut

  • Ero lapsiperheessä-tilaisuuksia ja Erovertaiskahviloita toteutui yhteensä 36 ja niihin osallistui 61 aikuista. Toimintaa toteuttamassa oli 81 vapaaehtoista. Osallistujat kokivat osallistumisen hyödylliseksi ja helpottavan omaa oloa.
  • Eropuheluita vastaanotettiin yhteensä 166 kertaa. Puheluissa tulosyyt olivat vanhempien toimimaton vuorovaikutus, lasta koskevat sopimukset ja huoli lapsen hyvinvoinnista.

Tapaamispaikkatoiminta

Asiakkaana oli yhteensä 2788 asiakasta

Reilu 40 % perheistä tulee tapaamispaikan asiakkuuteen sosiaaliviranomaisen päätöksellä, noin kolmannes lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella ja vajaa kolmannes oikeuden päätöksellä tai määräyksellä. Yleisimpiä syitä asiakkuuteen ovat tapaajavanhemman päihteidenkäyttö- tai mielenterveysongelmat sekä vanhempien riitaisuus.

Turvassa-hanke

  • 19 naista, 17 miestä, 12 tyttö- ja 11 poikalasta.

Asiakkaina on lapsia ja heidän vanhempiaan, joilla on pitkittynyt ero- ja huoltoriita, joka sisältää vakavia konflikteja tai riskitekijöitä lapsen turvallisuudelle. Esimerkiksi vanhempien vakavia kommunikaatiovaikeuksia, mielenterveysongelmia, vieraannuttamista, väkivaltaa, vainoa ja kontrollia tai niiden uhkaa sekä uusperheen pulmia ja kulttuurisia erityispiirteitä.

Apua eroon -chat ja lasten ja nuorten chat

  • Apua eroon-chat auki enimmillään auki 59 t/vko suomeksi ja 2 t/vko ruotsiksi. Keskusteluja toteutui 1.759, joista 7 ruotsiksi.
  • Keskimääräinen keskusteluaika oli 30 minuuttia.Vaikka jonotusaika chattiin oli keskimäärin 50 sekuntia, jätti 452 keskusteluaikaa pyytänyttä jonottamisen kesken.
  • Yleisimmät keskusteluteemat olivat eroon liittyvät tunteet, erosta selviäminen, vanhemmuus eron jälkeen, vaikeudet sopia lasten asioista, lasta koskevat sopimukset. Palveluohjausta tehtiin aktiivisesti. Lasten ja nuorten -chat keskusteltiin vanhempien erosta ja riitelystä.

10 jäsenyhteisössä autettiin yhteensä 511 asiakasta.

Sekä ensikotien että avopalvelun asiakasmäärät nousivat kokonaisuutena hieman edellisen vuoteen verrattuna, vaikkakin korona vaikutti osaan yksiköiden toimintaan kuluvana vuonna.

Pidä kiinni -ensikoti

  • 7 paikkakunnalla
  • 81 äitiä, 35 isää, 88 lasta
  • Äidit olivat kuntoutuksen alkaessa 18-44 vuotiaita, 79% oli 18-34 vuotiaita. Isistä 80% oli 18-39 vuotiaita.
  • Äideistä 29 % oli raskaana kuntoutuksen alkaessa. Määrä on huolestuttavasti pysynyt alhaalla viimeiset 3 vuottaa. (2019: 27 %, 2018: 39 %, 2017: 49 %)
  • Lapsista 80 % oli altistunut päihteille odotusaikana. Lapsista 32 % tuli kuntoutukseen suoraan sairaalasta syntymänsä jälkeen. Lasten terveys oli arvioitu hyväksi 94 %. Muiden terveydentilaa heikensivät vieroitusoireet, infektio ja joku muu syy.
  • Suurin osa äideistä oli päihteiden sekakäyttäjiä ja 64 %:lla oli diagnosoitu mielenterveyden häiriö.

Avopalvelut

  • 9 paikkakunnalla
  • 133 äitiä, 46 isää, 128 lasta
  • Äidit olivat kuntoutuksen alkaessa 18-49 vuotiaita ja isät 18-54 vuotiaita. Äideistä 78% oli iältään 18-34 v ja isistä 80 % 18-39 vuotiaita.
  • Äideistä 38 % tuli kuntoutukseen raskaana edellisvuoden tavoin. Määrä on huolestuttavasti laskenut aikaisemmista vuosista, jolloin odotusaikana kuntoutuksen aloitti noin puolet äideistä.
  • Lapset olivat kuntoutuksen alkaessa 0-4 vuotiaita, heistä 73 % oli alle vuoden.
  • Lasten terveys oli arvioitu hyväksi 91 %:lla. Muiden terveydentilaa heikensivät vieroitusoireet, keskosuus ja joku muu syy.
  • Pelkästään alkoholia käyttäviä äitejä oli avopalvelun kuntoutuksessa 21 %, suurin osa äideistä oli päihteiden sekakäyttäjiä.

Etsivä ja matalan kynnyksen työ

  • 7 paikkakunnalla
  • Matalan kynnyksen tapaamisissa sekä puhelimitse kohdattiin yhteensä 113 perhettä.
  • Perheissä oli 96 äitiä, joista lähes puolet raskaana, 38 isää ja 65 lasta.
  • Ryhmätoimintojen kautta kohdattiin 69 perhettä. Perheissä oli 57 äitiä, joista 20 oli raskaana, 16 isää ja 58 lasta. Ryhmiä pidettiin joko avopalveluyksikössä tai muualla yhteistyössä toisen toimijan kanssa. Koronan myötä ryhmätoiminta väheni tai siirtyi etäyhteyksille usealla paikkakunnalla.
  • Vauvaperhe ja päihteet -chatin aukioloaikoja laajennettiin koronan myötä, ja keskusteluja käytiin yhteensä 182 (2019: 37).

Päihteitä käyttävien pienten lasten äitien suljettuun nettiryhmä toteutetaan yhteistyössä A-klinikkasäätiön päihdelinkin kanssa. Kahteen ryhmään ilmoittautui vuonna 2020 mukaan 22 äitiä, mutta itse ryhmiin osallistui 14 äitiä, joista 5 äitiä oli mukana syksyn ryhmässä ja 9 kevään ryhmässä. Suljettu anonyymi nettiryhmä kestää 3 kuukautta. Ryhmää ohjasi keväällä kolme Pidä kiinni -avopalvelun ohjaajaa, syksyn ryhmässä yhtenä ohjaajana oli vertaisohjaaja, joka työskenteli yhdistyksessä.
Ryhmässä on pääsääntöisesti äitejä, jotka eivät ole uskaltautuneet hakemaan apua muista palveluista.

22 jäsenyhteisössä yhteensä 10 637 asiakasta, asiakkuuksia 11 571

Väkivaltatyön avopalveluissa asiakkaiden määrä on kasvanut vuodessa lähes tuhannella. Chateissä asiakasmäärä viisinkertaistui. Turvakotien asiakasmäärä kasvoi hieman.

Turvakoti

  • asiakkaita 3563
  • 19 turvakotia, 15 eri jäsenyhteisön ylläpitämänä
  • 1797 naista, 183 miestä, 1585 lasta
  • Tilanpuutteen vuoksi 570 aikuista ja 378 lasta ohjattiin ensisijaisesta turvakodista muualle.
  • Suurin turvakotiin ohjaava taho oli sosiaaliviranomaiset. Sosiaaliviranomaiset ovat ohjanneet 584 naista ja 59 miestä turvakoteihin. Poliisi ohjannut 102 naista ja 10 miestä.
  • Ensimmäistä kertaa turvakodissa oli 61 % asiakkaista. Suomi oli asiointikielenä 81 %:lla.
  • Aikuisista asiakkaista yli kolmannes oli 25–34-vuotiaita. Lapsista yli 70 % oli 0–10-vuotiaita.
  • Yli puolella oli fyysisiä vammoja ja väkivallan seurauksena aiheutui 10 keskenmenoa.
  • Asiakkaita on ollut tasaisesti kaikkina kuukausina, vähiten toukokuussa 406 asiakasta ja eniten heinäkuussa 506.
  • 23 % asiakkaista viipyi turvakodilla vain 1–3 vrk, jakson keskiarvon ollessa 18 vuorokautta.

Avopalvelut

  • asiakkaita 4916
  • 22 paikkakunnalla
  • 2713 naista, 1615 miestä, 573 lasta, sukupuoli muu 9
  • Suurin ohjaava taho oli sosiaaliviranomaiset.
  • Apua sai 69 lasta edellisvuotta enemmän Kolmasosalla aikuisista ei ollut lapsia.
  • Aikuisten ikähaitari oli laaja, suurin ryhmä oli 41–50-vuotiaat. Lapsista lähes puolet oli alakouluikäisiä, 27 % sitä nuorempia.
  • 58% asiakkaista oli väkivallan kokijoita, 23% väkivallan tekijöitä ja sekä että 12%.
  • Päihteiden tiedettiin liittyvän väkivaltatilanteisiin 31 %:lla asiakkaista.
  • Väkivalta oli kestänyt 2–4 vuotta 12 % ja 10% yli 10 vuotta tapauksista ennen apuun hakeutumista.
  • Yli puolet asiakkaista kävi 2-5 tapaamisessa. Yhden kerran ohjaus- ja neuvontakäyntejä oli 28 %:lla asiakkaista.
  • Väkivaltatyön avopalveluissa tarjottavaan LKK-prosessiin (ent. CPC-CBT) on osallistunut 6 perhettä: 6 äitiä, 5 isää, 5tyttöä ja 5 poikaa.

Chat ja Nettiturvakoti

  • Väkivaltatyön chat-asiakkaita 2158
  • Sivustolla oli 41 400 yksilöityä kävijää, lähes kaksinkertaisesti edellisvuotta enemmän.
  • Kuukausittain sivustolla oli kävijöitä noin 10 000.
  • Apua väkivaltaan chatin päivystysvuorot laajenivat maaliskuusta lähtien niin, että chat päivysti parhaimmillaan arkipäivisin klo 10-19 ja viikonloppuisin klo 14-18. Kahdenkeskisiä chat-keskusteluja väkivaltatyön ammattilaisen kanssa oli 1794 lähes viisinkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Apua väkivaltaan chatissa päivysti 72 päivystäjää 19 jäsenyhdistyksestä.
  • Keskimääräinen keskusteluaika oli 21 minuuttia. Jonotusaika chattiin oli keskimäärin 0,58 minuuttia. Vain 368 keskusteluaikaa pyytänyttä jätti jonottamisen kesken/putosi jonosta.
  • Elokuun lopussa avattiin alaikäisille suunnattu lasten ja nuorten chat, jossa vastaajina toimivat työntekijät, jotka työssään jäsenyhdistyksissä kohtaavat lapsia ja nuoria. Chatissa käytiin 364 keskustelua. Yleisimpiä keskusteluteemoja olivat vanhemman lapseen kohdistama henkinen väkivalta, vaikeudet puhua vanhemman kanssa sekä sisarusten välinen väkivalta.
  • Yleisimmät keskusteluteemat olivat väkivallan muodot (henkinen ja fyysinen väkivalta sekä lapsi väkivallan näkijänä/kokijana.)