Uskalla nähdä! Työkalupakki ammattilaisille lapseen kohdistuvan henkisen väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen 

Uskalla nähdä! on Ensi- ja turvakotien liiton, Lastensuojelun Keskusliiton, Tampereen yliopiston hoitotieteen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hankkeen yhteinen kampanja, jonka tarkoituksena on lisätä ammattilaisten tietoisuutta lapsen kohtaamasta henkisestä väkivallasta. Sivusto on suunniteltu yhteistyössä kampanjan aikana.

Katso Uskalla nähdä – webinaari lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Webinaari järjestettiin 9.5.2022.

Kampanjassa toteutetun kyselyn (2022) perusteella lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa hyvin vaihtelevasti. Jopa 44 % ammattilaisista kertoo tunnistavansa sitä huonosti tai erittäin huonosti ja vain 27 % kokee pystyvänsä puuttumaan siihen hyvin tai erittäin hyvin. Opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset tunnistavat lapseen kohdistuvan henkisen väkivallan muita vastaajaryhmiä heikommin. Kaikki ammattiryhmät pitävät lapseen kohdistuvan henkisen väkivallan puheeksi ottamista ja siihen puuttumista haasteellisena ja kaipaavat siihen enemmän tietoa ja työkaluja.

Mitä henkinen väkivalta on? 

Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan lapsen henkisen hyvinvoinnin vahingoittamista tahallisesti tai tahattomasti. Sitä voi esiintyä sekä yksinään että muiden väkivallan muotojen kanssa yhdessä.

Henkinen väkivalta on melko yleistä. Valtakunnallisessa kyselyssä 4–vuotiaiden lasten vanhemmista 44 % kertoo lapseensa kohdistuneesta henkisestä kaltoinkohtelusta (THL 2021, Leppäkoski ym. 2021). 

Henkistä väkivaltaa on hyvin monenlaista ja sitä voi olla vaikeaa tunnistaa.

Lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa on muun muassa:

  • liikkumisen rajoittaminen tai ystävistä eristäminen 
  • alistaminen, vähättely ja nolaaminen 
  • huomioimattomuus tai poissaolo  
  • hylkääminen tai muu ulkopuoliseksi saattaminen
  • nöyryyttäminen, sarkasmi, vitsien kertominen lapsesta tai naurunalaiseksi saattaminen 
  • syyllistäminen tai lapsen asettaminen syntipukiksi 
  • lapsen asettaminen tekemään halventavia tekoja  
  • lapsen altistaminen järkyttäville tapahtumille  
  • manipulointi ja painostaminen 
  • positiivisten tunteiden puuttuminen vuorovaikutuksessa 
  • huutaminen, pelottelu tai väkivallan ilmapiirissä eläminen sekä 
  • se, ettei tunnisteta lapsen yksilöllisyyttä ja hänen rajoituksiaan.  

Kaltoinkohtelun eri muotoihin, kuten fyysiseen väkivaltaan, fyysiseen laiminlyöntiin ja seksuaaliväkivaltaan sisältyy kaikkiin myös henkistä väkivaltaa.

Lapseen kohdistuvan henkisen väkivallan näkeminen ja tunnistaminen on tärkeää ja jokaisella on velvollisuus puuttua siihen. Erityisen tärkeää ja velvoittavaa on, että lasten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset rohkaistuvat näkemään ja toimimaan. 

Henkisen väkivallan vaikutukset lapseen

Kaikki väkivallan muodot ovat vahingollisia lapselle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.  Eri ikäisillä lapsilla ilmenee erilaisia seurauksia henkisestä väkivallasta. Fyysisiä merkkejä ei välttämättä ole. Kaltoinkohtelu saattaa aiheuttaa lapselle kasvu- ja kehityshäiriöitä, sairauksia ja käyttäytymisen muutoksia sekä vaikuttaa myös aivojen kehitykseen ja toimintaan.

Henkistä väkivaltaa kokeneella lapsella saattaa esiintyä:

  • epävarmuutta tai hermostuneisuutta 
  • vaikeuksia hallita tunteitaan ja voimakkaita tunteenpurkauksia 
  • vaikeuksia luoda tai ylläpitää suhteita 
  • ikäänsä sopimatonta käytöstä tai kielenkäyttöä 
  • ylituttavallista käytöstä tuntemattomien kanssa 
  • kiintymyksen puutetta omaan vanhempaansa tai 
  • toisten lasten tai eläinten aggressiivista tai julmaa kohtelua. 

Kaltoinkohtelu on merkittävin ACE-ilmiöön (Adverse Childhood Experiences) sisältyvä tekijä, joka aiheuttaa lapsen elimistöön kroonisen tai toksisen stressitilan. Mitä useampia negatiivisia asioita lapsen elämässä on, sitä varmemmin tapahtuu negatiivista kehitystä ja ylisukupolvista siirtymää. (Hughes ym. 2017). 

Millaista apua lapset ja perheet tarvitsevat?

Lapset ja perheet hyötyvät ammattilaisten rohkeudesta. Älä siis pelkää puuttua tilanteeseen, jos epäilet lapsen kohtaavan henkistä väkivaltaa! Perheet itse toivovat avoimuutta ja säännöllisyyttä heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta (Bekaert ym., 2021). Rehellisyys ja avoimuus helpottavat luottamuksen syntymistä yhteistyösuhteessa, ja tämä puolestaan edesauttaa myönteisiä tuloksia. Työntekijöillä tulisi olla aikaa kuunnella perheenjäsenten tunteita ja näkemyksiä. Tärkeänä nähdään myös saman työntekijän saatavilla olo.

Katso tarkemmin, mitä väkivaltatyönasiantuntija Emma Laine Maria Akatemiasta kertoo henkistä väkivaltaa käyttävän vanhemman kanssa työskentelemisestä (puheenvuoro Barnahus-hankkeen webinaarissa Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta).

Henkistä väkivaltaa kokeneen lapsen kohtaaminen

Lapsi ei välttämättä kerro kenellekään henkisestä kaltoinkohtelusta, etenkään ennen kuin hän saavuttaa kriittisen pisteen. Siksi aikuisen on tärkeää:

  • tarkkailla sitä, miten lapsi toimii
  • kuunnella häntä huolella
  • tehdä selväksi, että kertominen on oikein
  • kertoa, ettei kaltoinkohtelu ole hänen syynsä
  • ottaa lapsi vakavasti
  • selittää, mitä aikoo tehdä asialle sekä
  • kertoa asiasta eteenpäin oikeille tahoille.

Työkaluja henkisen väkivallan tunnistamiseen

Henkisen väkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä se ei aina näy päällepäin. Nämä työkalut auttavat ammattilaista sekä tunnistamaan että ottamaan puheeksi lasten kohtaamaa henkistä väkivaltaa.

Tiedätkö hyvän työkalun, jota ei vielä löydy listalta? Lähetä vinkki sähköpostilla katri.kyllonen@etkl.fi ja lisäämme sen listaan.

Vauvan turvakortin avulla keskustelet luontevasti kaikkien vanhempien kanssa vauvan tarpeista. Kortin esimerkkien avulla on helppo nostaa esiin mitä on vauvan hyvä ja turvallinen hoiva ja mikä taas on laiminlyöntiä ja välinpitämättömyyttä. Kaksipuolisen kortin toisella puolella on kuvattu konkreettisesti, millaista hoitoa vauva tarvitsee voidakseen hyvin. Kortin toinen puoli kuvaa sitä, mikä saa vauvan tuntemaan olonsa turvattomaksi tai herättää pelkoa. Kortissa kerrotaan myös, mitä on vauvaan kohdistuva väkivalta eri muodoissa.

Tutustu vauvan turvakorttiin

Nuorten turvakortin avulla on helpompi puhua turvallisuudesta ja väkivallasta nuorten kanssa.  Kortti havainnollistaa nuorelle, mitä turvalliseen ihmissuhteeseen kuuluu sekä millä tavoin väkivalta voi näkyä nuoren ihmissuhteissa.

Tutustu nuorten turvakorttiin

Turva10 tukee keskustelua silloin, kun lapsi ja ammattilainen puhuvat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksista. Turva10 sisältää 10 kysymystä, jotka mahdollistavat ja helpottavat lapsen kokemuksista keskustelemista. Turva10:n avulla voi keskustella sekä hyvistä ja turvallisista asioista että pelkoa ja turvattomuutta aiheuttavista asioista lapsen elämässä. Välineestä löytyy eri ikäryhmille sopivat versiot: vauvan ja taaperon turva10, leikki- ja kouluikäisen turva10 sekä nuoren turva10. Turva10 on saatavilla viidellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi.

Tutustu Turva10:iin

Voit pyytää vanhempaa lataamaan puhelimeensa tai koneelleen Family Needs Checklist -sovelluksen, jonka täyttämällä vanhempi voi pohtia elämäntilannettaan. Pyydä vanhempaa tarvittaessa olemaan yhteydessä, kun hän on saanut palautteen (vanhempi voi tallentaa vastauksensa ja palautteen itselleen).

Tutustu sovellukseen

Virtuaalikirja ”Väkivalta ja laiminlyönti kasvatuksessa” tarkastelee lapseen kohdistuvaa, kasvatuksellisesti perusteltua väkivaltaa ja laiminlyöntiä monipuolisesti. Kirja sisältää osion myös henkisestä väkivallasta. Kirjasta löytyy monia vinkkejä myönteiseen kasvatukseen ja kannustavan vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Se on suunnattu lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja kutsuu lukijaa tutkimaan myös omia asenteitaan, arvojaan ja käsityksiään lapsen hyvästä kasvusta ja kasvattajana toimimisesta.

Tutustu virtuaalikirjaan

Lisätietoa ja lähteitä