Äidin päihteiden käyttö on aina riski sikiön kehitykselle ja varhaisella hoitoon hakeutumisella on ratkaiseva merkitys syntyvälle lapselle.  Äidin alkoholin käyttö altistaa sikiön monenlaiselle vauriolle. FASD-lasten kehityksen pulmat näkyvät oppimisen, ymmärtämisen ja käyttäytymisen osa-alueilla. Tyypillisiä ovat erilaiset keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat sekä käyttäytymiseen liittyvät erityispiirteet, kuten vaikeudet arvioida tilanteita ja sosiaalisia vihjeitä. Vaikeimmin vaurioituneet lapset ovat kehitysvammaisia.

Huumeet ovat sikiölle suuri riski, sillä ne kasvattavat raskausaikana verenvuodon ja istukan irtoamisen riskiä. Samoin huumeet lisäävät ennenaikaisia supistuksia, lapsiveden menoa sekä ennenaikaisia synnytyksiä, kohtukuolemia ja keskenmenoja. Huumealtistetulla sikiöllä on myös merkittävä riski synnynnäisiin epämuodostumiin, kasvuhäiriöihin, sydänvikoihin ja henkiseen jälkeenjääneisyyteen. Vauvat saattavat myös kärsiä vieroitusoireista synnyttyään ja tarvita pitkäänkin lääkettä vieroitusoireisiin.

Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat merkittävästi aivojen kehitykseen ja lapsen tulevaan terveyteen. Nykyään aivotutkimus vahvistaa sen, että lapsen aivojen kehitys, kiintymyssuhteen laatu ja koko lapsen kehitys tapahtuu oleellisesti varhaisten vuorovaikutussuhteiden varassa. Päihdeongelmaiset odottavat äidit ovat erityinen riskiryhmä monien kasautuneiden ongelmiensa vuoksi ja riski vuorovaikutuksen vääristymisille on poikkeuksellisen suuri. Sikiöaikana päihteille altistuneet vauvat ovat usein itkuisempia ja hankalahoitoisempia. Nämä vauvat tekevät myös vähemmän positiivisia vuorovaikutusaloitteita.

Raskausaika on siis tärkeää aikaa sikiön kehitykselle, äidin ja vauvan varhaisen kiintymyssuhteen syntymiselle sekä raskaana olevan äidille. Päihteet vaikuttavat odottavan äidin mielihyväjärjestelmään, samaan alueeseen, jonka kuuluisi aktivoitua vauvasta. Päihdeongelmainen odottava äiti tarvitsee aitoa kohtaamista ja lempeän jämäkkää motivointia ja hoitoon ohjausta, jotta hän saa tarvitsemansa tuen. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän kokemus osoittaa, että odotusaika on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeistakin päihdeongelmista. Edellytyksenä on elämäntilanteeseen sopiva, tiivis ja riittävän pitkäkestoinen tuki ja kuntoutus, joka on alkanut mahdollisimman varhain odotusaikana.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteena on taata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet vauvalle sekä tukea vanhempia päihteettömyydessä ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Kuntoutuksessa asioita tarkastellaan vauvan ja vanhemmuuden näkökulmasta. Kuntoutuksen perustana on työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde sekä samassa tilanteessa olevien perheiden jakama tuki. Hoitomallissa yhdistyy lastensuojelu ja päihdekuntoutus.

Vanhemman päihteettömänä pysyminen tai toipuminen riippuvuudesta ei yksistään takaa riittävää vanhemmuutta. Vaikea päihdeongelma on kietoutunut vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmiin. Sen irrottaminen vauvaperhearjesta ja vauvan tarvitsevuudesta ei useinkaan onnistu. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää hoitaa vanhemman päihdeongelmaa ja vuorovaikutussuhdetta yhtä aikaa.

Raskausaika ja varhaislapsuus vaikuttavat ratkaisevasti aivojen ja lapsen koko kehitykseen. Lapsen kokonaivaltainen kehitys tapahtuu vanhemman ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen varassa. Äidin päihdeongelma vaarantaa vuorovaikutussuhteen vauvaan ja lisää kaltoinkohtelun riskiä. Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet ovat erityinen riskiryhmä monien kasaantuneiden ongelmien vuoksi. Ongelmat ovat syntyneet vuosien kuluessa. Usein taustalla on äidin lapsena kokema kaltoinkohtelu ja omien vanhempien päihdeongelma. Riittävän pitkä kuntoutusjakso tuottaa tuloksia ja silla voidaan katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen.

Pidä kiinni® -hoitojärjestelmässä asiakkaiden auttamisessa käytetään monenlaisia työmenetelmiä ja välineitä. Yhdistäväksi periaatteeksi on noussut ajatus vanhempien reflektiivisen kyvyn vahvistamisen tärkeydestä. Tutkimuksissa on todettu, että päihteitä käyttävillä äideille reflektiivinen kyky on usein heikko. Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen tukee sekä vanhemmuutta että päihteettömyyttä. Vanhemman reflektiivisellä kyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä asettua pohtimaan lapsen kokemusta ja tarpeita erilaissa arkipäivän tilanteissa. Lapsen kokemuksen parempi ymmärtäminen mahdollistaa lapsen tarpeisiin vastaamisen.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on Suomessa ainoa ja maailmassakin ainutlaatuinen. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa.

  • Suurin osa ensikotikuntoutuksessa olleista äideistä elää päihteetöntä elämää lastensa kanssa.
  • 2/3 ensikodissa ja 3/4 avopalveluyksiköissä olleista äideistä kuntoutuu niin, ettei lasta tarvitse ottaa huostaan.
  • Ensikotikuntoutuksessa olleiden perheiden lapset olivat lastenpsykiatrian arvion mukaan 1-vuotiaina normaalin kehityksen rajoissa ja lähtökohtaansa nähden huomattavan terveitä.
  • Äidit olivat välttyneet vakavilta päihderetkahduksilta ja heidän arvomaailmansa oli muuttunut terveenseen suuntaan.
  • Äidit arvioivat kuntoutuksen mahdollistaneen heille elämänmuutoksen ja turvallisuuden tunteen vahvistumisen. Huostaanotoilta oli vältytty merkittävässä määrin.

Vanhemman päihdeongelma, vuorovaikutussuhde lapseen ja lapsen kehitys

Lue myös

Tutustu Pidä kiinni -hoitojärjestelmään.

Hoitopaikkoja löytyy seitsemältä paikkakunnalta.

Päihteet lapsen silmin -esite

paihteet-lapsen-silmin-esite_kansi

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä

Pidä kiinni -hoitojärjestelmä

Ota yhteyttä

Maarit Andersson
Miia Pikulinsky
Niina Kokko