Vanhempien ero koskettaa jokaista perheenjäsentä ja heijastuu myös perheen läheisiin. Vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea parisuhteen päättymiseen liittyvien tunteiden ja vanhempien välisen vanhemmuussuhteen jatkumisen näkökulmista.

Vanhempien keskinäinen sovinnollisuus sekä toimiva ja hyvä yhteistyö eron jälkeen ovat merkittävä lapsen hyvinvointia suojaava tekijä.

Erokriisin tunnistaminen

Erojen yleisyydestä huolimatta parisuhteen päättyminen on edelleen yksityiselämän piiriin kuuluva asia, jonka puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa. Eroaminen tuottaa häpeän ja epäonnistumisen sekä syyllisyyden kokemuksia. Erokriisin tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos perheejäsenet eivät itse ota asiaa puheeksi tai kerro työntekijöille erosta ja siihen liittyvien lasta koskevien sopimusten sisällöistä.

Erokriisi voi näkyä aikuisen elämässä erilaisina oireina, jotka heijastuvat sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Oireina voi olla muun muassa unettomuutta, masentuneisuutta ja tunteiden ailahtelua, toivottomuuden kokemus. Aikuiselle erokriisi voi kyseenlaistaa koko identiteetin, sen kelpaanko enää vanhempana tai ihmisenä. Oireiluna voi myös näkyä toisen vanhemman mustamaalausta, toisen vanhemman vanhemmuden vähättelyä tai mitätöintiä tai halua katkaista omat ja mahdollisesti myös lapsen suhteet ex-puolisoon. Vanhempi saattaa hakea liittolaista työntekijästä ja vanhempi odottaa, että työntekijä on asioista samaa mieltä kuin vanhempi itse.

Lasten näkökulma keskiöön

Jo vauvaikäinen lapsi aistii perheen tunneilmastoa ja vauva voi ilmentää hämmenystään mm. ruojahaluttomuudella tai univaikeuksilla. Pienten lasten osalta erossa haasteena ovat erot toisesta vanhemmasta, sillä vauvan kyky käsitellä aikaa ei ole vielä kehittynyt. Alle kouluikäisten lasten voi olla vaikea kuvat sanoin tunteitaan tai tarpeitaan. Lapsen oireiluna voi mm. psykosomaattisia oireita tai kehityksellistä taantumista. Osa lapsista pyrkii käyttäytymään kiltisti ja vanhempiaan lohduttaen. Kouluikäiset lapset osaavat jo pohtia eron vaikutuksia ja nimetä tunteita niitä kysyttäessä. Murrosikäinen nuori voi valita puolensa, arvostella tai syyttää toista vanhempaa tapahtuneesta.

Lapsi  voi tarvita tukea muuttuneeseen perhetilanteeseen sopeutumisessa ja opetellessaan elämään kahden kodin arkea. Lapselle voi olla vaikea sanoittaa tai puhua tunteistaan vanhemmille, joten työntekijä voi toimia lapselle tärkeänä aikuisena, jonka kanssa muutoksista voi keskustella. Lapsi voi leikeissä käydä läpi perheen tilannetta, kaivata läheisyyttä työntekijältä tai pohtia asiaa  muiden lasten kanssa. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhemmistaan puhutaan kunnioittavasti, vaikkei heidän kaikkia tekoja hyväksyttäisikään.

Vanhempia olisi tärkeä kannustaa puhumaan avoimesti kaikista isoista perhe-elämän muutoksista sekä kuuntelemaan myös lasten ajatuksia ja toiveita  muutoksiin liittyen. Työntekijällä tulee olla tietoa oman alueensa eropalveluista ja rohkeutta ohjata vanhempia tuen piiriin. Varhaisen tuen saaminen voi ennaltaehkäistä ristiriitojen  kärjistymistä ja riitelyä vanhempien välillä.

Ero puheeksi

Eron voi ottaa puheeksi esimerkiksi kysymällä onko perheen tilanteessa tapahtunut viime aikoina muutoksia? Onko vanhempi saanut itselleen tukea? Onko asiasta puhuttu lasten kanssa?  Jo keskustelu perheen ulkopuolisen tai muun luotettavan ihmisen kanssa auttaa selkiyttämään tilannetta. Työntekijä voi myös otta esille mahdolliset huolenaiheet tilanteeseen liittyen ja samalla tarjota tukea ja tietoa palveluista.

Työntekijän on tärkeä säilyttää puolueeton rooli vanhempien välillä ja huolehtia siitä, että molemmat vanhemmat saavat mahdollisista palavereista sekä muista lapsen elämään vaikuttavista asioista tiedon ja kutsun tulla mukaan.

Jäsenyhdistykset tarjovat maksutonta tukea sekä eroa pohtiville että jo eronneille vanhemmille. Palveluita voi käyttää jo eron varhaisessa vaiheessa, asumuseron tai eron harkintavaiheen aikaan, jolloin pysyviä ratkaisuja lasten asioissa ei ole vielä tehty. Palveluiden piiriin voi myös hakeutua silloin kun lasta koskevien sopimusten toteutumisessa on ongelmia esimerkiksi tapaamisten toteutumiseen liittyen tai kun erosta on jo aikaa ja itsellä on tuen ja tiedon tarvetta. Erokriisistä selviytyminen vie aina yksilöllisen ajan, joten tuken tarvetta voi myös olla pidemmän ajan päästä tai jos tilanteeseen tulee muutoksia esim. uusperhesuhteita.

Tarjoamme ammatillista tukea erokriisin kohtaamiseen sekä yhteistyövanhemmuuden kysymyksiin. Palveluissa nostetaan esiin lapsen näkökulma vanhempien eroon. Palveluiden toteuttamisessa hyödynnetään vertaisuuden ja vertaistuen hyötyjä ja osassa palveluita on mukana vapaaehtoisia vertaistukijoita, itse eron läpikäyneitä vanhempia.

Osassa yhdistyksiä toteutetaan myös lapsille ja nuorille tarkoitettuja vertaistukiryhmiä, joissa lapset voivat ammattilaisen ohjaamana saada tukea tunteiden nimeämiseen ja kokemusten jakamiseen. Lapsille ja nuorille tarjotaan myös yksilötapaamisia.

Osassa yhdistyksiä tarjotaan tapaamispaikoissa lapselle ja hänestä erossa asuvalla vanhemmalle turvallinen tapaaminen valvotusti tai tuetusti tai valvottuna vaihtona.

Yhdistykset myös koordinoivat tai ovat mukana alueellisissa erotiimeissä, joissa eri organisaatioissa työskentelevät eroperheitä kohtaavat ammatilaiset vaihtavat kuulumisia ja suunnittelevat yhdessä alueellisten eropalveluiden toteuttamisen ajankohtia. Erotiimit ovat avoimia kokoontumisia ja niihin kuuluu kunta-, seurakunta- ja järjestötyöntekijöitä.

Ero lapsiperheessä -tilaisuudessa käyneet asiakkaat kokevat osallistumisen hyödylliseksi ja helpottavan omaa oloa, lisäksi tilaisuudessa osallistujille on merkityksellistä saada keskustella muiden kanssa ja kuulla toisten kokemuksia. Osallistuminen antaa toivoa omaan selviytymiseen sekä antaa tietoa eron vaikutuksista sekä yhteistyövanhehmuuden merkityksestä.

Kertaluonteisella tilaisuudella voidaan vaikuttaa siihen, millä lailla suhtautuu puolisoon lasten toisena vanhempana tai edistää käyttäytymisen muutoksia suhteessa ex-puolisoon. Samistuminen Eroneuvossa tarjoaa mahdollisuuden helpotuksen tunteeseen sekä uudenlaiseen tapaan hahmottaa omia ongelmia. Eroneuvo on muodoltaan ainutlaatuinen vertaistuen muoto. (Kakkuurivaara, Anne-Maiju 2015 Yhden päivän juttu. Eroneuvo interventiona eron jälkeiseen vanhemmuuteen pro gdadu-tutukielma.)

Vanhemman neuvoista kertyneen palautteen mukaan osallistujat saavat uusia keinoja toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa lapsen toisen vanhemman kanssa ja oivalluksia siitä, mikä mekritys omalla toiminnalla voi olla yhteistyön rakentamisessa. Vertaistukiryhmässä myös omat ajatukset erosta ja vanhemmuudesta selkiintyvät.

Eronneille vanhemmille tarkoitettu Erovertaiskahvila on vapaamuotoinen kohtaamispaikka, jossa voi tavata muita sekä keskustella eroamiseen, eron jälkeiseen vanhemmuuteen ja lapsen asemaan liittyvistä aiheista. Vertaiskahvilan toteuttamisesta vastaavat eron läpikäyneet vapaaehtoiset vanhemmat, jotka ovat saaneet tehtäväänsä vertaiskahvila vapaaehtoistyön koulutuksen. Tavoitteena on tarjota vertaistukea eron jälkeiseen elämänmuutokseen ja vanhemmuuteen sekä kannustaa vanhempia hakeutumaan eroavun piiriin.

Apua eroon -chat tarjoaa kahdenkeskistä keskustelutukea sekä henkilökohtaista palveluohjausta avun piiriin. Chat on avoinna apuaeroon.fi sivustolla viikottain. Chat on tarkoitettu sekä aikuisille että eroperheiden lapsille ja nuorille. Chatissa yleisiä keskustelun teemoja ovat aikuisen erokriisi ja eroon liittyvät tunteet, lasta koskevat sopimukset ja asioiden ratkaiseminen, eron jälkeinen vanhemmuus sekä vuorovaikutukseen liittyvät pulmat toisen vanhemman kanssa.

Lasten ja nuorten kokemukset erovertaistuesta on ollut positiivista. Ammatillisesti ohjautuissa ryhmissä lapset saavat kuula toisten kokemuksia, tutustua muihin vanhempien kohdanneisiin lapsiin. Ryhmässä on turvallista puhua omista kokemuksista ja tunteista. Yksilötapaamiset mahdollistvat lapsen kuulluuksi tulemisen ja hänen on mahdollista pohtia omaa elämäntilannetta yhdessä ammattilisen kanssa. Työskentely on yleensä toiminnallisuuteen perustuvaa ja aina lapsen elämän tilanne huomioivaa.

Lapsi hyötyy vanhempien välisestä hyvästä yhteistyöstä ja lapsen riski joutua vanhempien väliseen lojaliteettiristiriitaan vähenee. Lapsi saa säilyttää ikätasoisensa aseman perheenjäsenenä eikä aikuinen turvaudu omassa erokriisin läpikäymisessä lapseen, vaan hänellä on enemmän voimavaroja toimia lapsen tukena muutoksissa. Vanhempien välisen riitelyn päättyminen ja kodin ilmapiirin helpottuminen ovat lasta suojaavia tekijöitä.

Yhteiskunnallisesti työn merkittävyys näkyy huoltoriitojen ennaltaehkäisyssä sekä lapsen aseman turvaamisessa vanhempien erotessa. Palvelut auttavat vanhempia toteuttamaan lapsen huolto- ja tapaamislainsäädännössä asetettua velvollisuutta huolehtia yhdessä ja keskinäisessä yhteistyössä lapsen kasvtuksesta ja hyvästä huolenpidosta.

Lue lisää ja tutustu koulutustarjontaamme tästä.

Ero lapsiperheessä tiimi on jäsenenä erilaisissa verkostoissa:

Parisuhdeverkosto kokoaa yhteen parisuhdetyötä tekeviä järjestöjä monialaisesti. Verkosto on mukana vuosittaisten Parisuhdepäivien ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa.

Erovaikuttajaverkosto on Ensi- ja turvakotien liiton koolle kutsuma kunta,- seurakunta – ja järjestötyöntekijöistä koostuva verkosto. Kokoontumisia on 4-8 vuosittain. Erovaikuttajaverkosto on toteuttanut mm. vaikuttamistoimintaa, luento-sarjoja sekä mediatilaisuuksia eroaiheista. Verkoston jäseniä on ollut mukana vuosittaisen Erofoorumin puhujina.

Lasten ja nuorten eroauttajien verkoston koollekutsujana toimii Suomen Kasper. Verkosto keskittyy lasten ja nuorten eroauttamista koskeviin teemoihin. Verkosto on toteuttanut mm. 100asiaa erosta sivuston.

Pähkinänsärkijät-verkosto on syntynyt erityislapsiperheiden parissa toimivien järjestöalan toimijoiden verkostoksi.  Yhteinen verkosto mahdollistaa sen, että eri toimijat ovat tietoisia toinen toisensa toiminnasta yli sektorirajojen ja näin kykenevät ohjaamaan perheitä entistä paremmin palvelujen ja tuen piiriin. Verkostotyö mahdollistaa osaamisen, asiantuntemuksen ja kokemusten jakamisen sekä uusien toimintamallien kehittämisen.Verkoston teemoja ovat vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, eroperhetyö ja väkivaltatyö erityistä tukea tarvitsevien lasten perheissä.

Ero lapsperheessä tiimin asiantuntijoita voi pyytää luennoimaan tai pitämään puheenvuoroja aluellisiin eroauttajien verkostoihin ja koulutuspäiviin.

Teemoina voivat olla esimerkiksi:

1)eroauttaminen ja  aikuisen erosta selviämisen

2) eron jälkeisen vanhemmuuden ja vanhempien välisen yhteistyön tukeminen

3) lapsen oikeuksien, osallisuuden ja tukeminen vanhempien erotessa

4)  eroauttamisen palvelut ja palveluohjaukseen liittyvät kysymykset sekä ammattilaisen rooli eroauttamisessa ja perheiden kohtaamisessa

Lue myös

Vanhemman neuvo ® -vertaistukiryhmässä vanhemmat pohtia käytäntöjä yhdessä toisten vanhempien kanssa.

Ero lapsiperheessä-tilaisuudet eroa pohtiville ja eroaville vanhemmille.

Erovertaiskahvila on matalan kynnyksen paikka tavata toisia eronneita vanhempia.

Apua eroon -chat tarjoaa kahdenkeskisen keskustelun mahdollisuuden eroauttamisen ammattilaisen kanssa.

Vanhemman opas – tietoa ja tukea lapsiperheen eroon

 

 

 

 

 

 

Lue Vanhemman opas – tietoa ja tukea lapsiperheen eroon tästä.

Läs Föräldarguide – informatioa och stöd för barnfamiljer i skilsmässa frän här.

Vanhemman opasta voi tilata tästä. 

Palvelun lisääminen apuaeroon.fi -sivustolle?

Sivustolla julkaistaan yhdistysten, järjestöjen, seurakuntien ja kuntien tuottamia palveluita, jotka on suunnattu erotilanteessa oleville perheille.

Lue lisää >>

Jäsenyhdistysten eropalvelut

Yhdistyksiä ei löytynyt.