Vanhempien ero koskettaa jokaista perheenjäsentä ja heijastuu myös perheen läheisiin. Vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea parisuhteen päättymiseen liittyvien tunteiden ja vanhempien välisen vanhemmuussuhteen jatkumisen näkökulmista.

Vanhempien keskinäinen sovinnollisuus sekä toimiva ja hyvä yhteistyö eron jälkeen ovat merkittävä lapsen hyvinvointia suojaava tekijä.

Erokriisin tunnistaminen

Erojen yleisyydestä huolimatta, parisuhteen päättyminen on edelleen yksityiselämän piiriin kuuluva asia, jonka puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa. Eroaminen tuottaa häpeän ja epäonnistumisen sekä syyllisyyden kokemuksia. Erokriisin tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos perheejäsenet eivät itse ota asiaa puheeksi tai kerro työntekijöille erosta ja siihen liittyvien lasta koskevien sopimusten sisällöistä.

Erokriisi voi näkyä aikuisen elämässä erilaisina oireina, jotka heijastuvat sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Oireina voi olla muun muassa unettomuutta, masentuneisuutta ja tunteiden ailahtelua, toivottomuuden kokemus. Aikuiselle erokriisi voi kyseenlaistaa koko identiteetin, sen kelpaanko enää vanhempana tai ihmisenä. Oireiluna voi myös näkyä toisen vanhemman mustamaalausta, toisen vanhemman vanhemmuden vähättelyä tai mitätöintiä tai halua katkaista omat ja mahdollisesti myös lapsen suhteet ex-puolisoon. Vanhempi saattaa hakea liittolaista työntekijästä ja vanhempi odottaa, että työntekijä on asioista samaa mieltä kuin vanhempi itse.

Lasten näkökulma keskiöön

Jo vauvaikäinen lapsi aistii perheen tunneilmastoa ja vauva voi ilmentää hämmenystään mm. ruojahaluttomuudella tai univaikeuksilla. Pienten lasten osalta erossa haasteena ovat erot toisesta vanhemmasta, sillä vauvan kyky käsitellä aikaa ei ole vielä kehittynyt. Alle kouluikäisten lasten voi olla vaikea kuvat sanoin tunteitaan tai tarpeitaan. Lapsen oireiluna voi mm. psykosommattisia oireita tai kehityksellistä taantumista. Osa lapsista pyrkii käyttäytymään kiltisti ja vanhempiaa lohduttaen. Kouluikäiset lapset osaavat jo pohtia eron vaikutuksia ja nimetä tunteita niitä kysyttäessä. Murroikäinen nuori voi valita puolensa, arvostella tai syyttää toista vanhempaa tapahtuneesta.

Lapsi  voi tarvita tukea muuttuneeseen perhetilanteeseen sopeutumisessa ja opettelussa elämään kahden kodin arkea. Lapselle voi olla vaikea sanoittaa tai puhua tunteistaan vanhemmille, joten työntekijä voi toimia lapselle tärkeänä aikuisena, jonka kanssa muutoksista voi käsitellä. Lapsi voi leikeissä käydä läpi perheen tilannetta, kaivata läheisyyttä työntekijältä tai pohtia asiaa  muiden lasten kanssa. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhemmistaan puhutaan kunnioittavasti vaikkei heidän kaikkia tekoja hyväksyttäisikään.

Vanhempia olisi tärkeä kannustaa puhumaan avoimesti kaikista isoista perhe-elämän muutoksista sekä kuuntelemaan myös lasten ajatuksia ja toiveita  muutoksiin liittyen. Työntekijällä tulee olla tietoa oman alueensa eropalveluista ja rohkeutta ohjata vanhempia tuen piiriin. Varhaisen tuen saaminen voi ennaltaehkäistä ristiriitojen  kärjistymistä ja riitelyä vanhempien välillä.

Ero puheeksi

Eron voi ottaa puheeksi esimerkiksi kysymällä onko perheen tilanteessa tapahtunut viime aikoina muutoksia? Onko vanhempi saanut itselleen tukea? Onko asiasta puhuttu lasten kanssa?  Jo keskustelu perheen ulkopuolisen tai muun luotettavan ihmisen kanssa auttaa selkiyttämään tilannetta. Työntekijä voi myös otta esille mahdolliset huolenaiheet tilanteeseen liittyen ja samalla tarjota tukea ja tietoa palveluista.

Työntekijän on tärkeä säilyttää puolueeton rooli vanhempien välillä ja huolehtia siitä, että molemmat vanhemmat saavat mahdollisista palavereista sekä muista lapsen elämään vaikuttavista asioista tiedon ja kutsun tulla mukaan.

Jäsenyhdistykset tarjovat maksutonta tukea sekä eroa pohtiville että jo eronneille vanhemmille. Palveluita voi käyttää jo eron varhaisessa vaiheessa, asumuseron tai eron harkintavaiheen aikaan, jolloin pysyviä ratkaisuja lasten asioissa ei ole vielä tehty. Palveluiden piiriin voi myös hakeutua silloin kun lasta koskevien sopimusten toteutumisessa on ongelmia esimerkiksi tapaamisten toteutumiseen liittyen tai kun erosta on jo aikaa ja itsellä on tuen ja tiedon tarvetta. Erokriisistä selviytyminen vie aina yksilöllisen ajan, joten tuken tarvetta voi myös olla pidemmän ajan päästä tai jos tilanteeseen tulee muutoksia esim. uusperhesuhteita.

Tarjoamme ammatillista tukea erokriisin kohtaamiseen sekä yhteistyövanhemmuuden kysymyksiin. Palveluissa nostetaan esiin lapsen näkökulma vanhempien eroon. Palveluiden toteuttamisessa hyödynnetään vertaisuuden ja vertaistuen hyötyjä ja osassa palveluita on mukana vapaaehtoisia vertaistukijoita, itse eron läpikäyneitä vanhempia.

Osassa yhdistyksiä toteutetaan myös lapsille ja nuorille tarkoitettuja vertaistukiryhmiä, joissa lapset voivat ammattilaisen ohjaamana saada tukea tunteiden nimeämiseen ja kokemusten jakamiseen.
Osassa yhdistyksiä tarjotaan tapaamispaikoissa lapselle ja hänestä erossa asuvalla vanhemmala turvallinen tapaaminen. Ristiriitatilanteissa tapamaipaikoissa on mahdollisuusu toteuttaa valvottuja vaihtoja.

Yhdistykset myös koordinoivat tai ovat mukana alueellisissa erotiimeissä, joissa eri organisaatioissa työskentelevät eroperhitä kohtaavat ammatilaiset vaihtavat kuulumisia ja suunnitelevat yhdessä alueellisten eropalveluiden toteuttamisen ajankohtia. Erotiimit ovat avoimia kokoontumisia ja niihin kuuluu kunta-, seurakunta- ja järjestötyöntekijöitä.

Eroneuvossa käyneet asiakkaat kokevat osallistumisen hyödylliseksi ja helpottavan omaa oloa, lisäksi tilaisuudessa osallistujille on merkityksellistä saada keskustella muiden kanssa ja kuulla toisten kokemuksia. Osallistuminen antaa toivoa omaan selviytymiseen sekä antaa tietoa eron vaikutuksista sekä yhteistyövanhehmuuden merkityksestä.

Kertaluonteisella tilaisuudella voidaan vaikuttaa siihen, millä lailla suhtautuu puolisoon lasten toisena vanhempana tai edistää käyttäytymisen muutoksia suhteessa ex-puolisoon. Samistuminen Eroneuvossa tarjoaa mahdollisuuden helpotuksen tunteeseen sekä uudenlaiseen tapaan hahmottaa omia ongelmia. Eroneuvo on muodoltaan ainutlaatuinen vertaistuen muoto. (Kakkuurivaara, Anne-Maiju 2015 Yhden päivän juttu. Eroneuvo interventiona eron jälkeiseen vanhemmuuteen pro gdadu-tutukielma.)

Vanhemman neuvoista kertyneen palautteen mukaan osallistujat saavat uusia keinoja toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa lapsen toisen vanhemman kanssa ja oivalluksia siitä, mikä mekritys omalla toiminnalla voi olla yhteistyön rakentamisessa. Vertaistukiryhmässä myös omat ajatukset erosta ja vanhemmuudesta selkiintyvät.

Lapsi hyötyy vanhempien välisestä hyvästä yhteistyöstä ja lapsen riski joutua vanhempien väliseen lojaliteettiristiriitaa vähenee. Lapsi saa säilyttää ikätasoisensa aseman perheenjäsenenä eikä aikuinen turvaudu omassa erokriisin läpikäymisessä lapseen vaan hänellä on enemmän voimavaroja toimia lapsen tukena muutoksissa. Vanhempien välisen riitelyn päättyminen ja kodin ilmapiirin helpoutuminen ovat lasta suojaava tekijä.

Yhteiskunnallisesti työn merkittävyys näkyy huoltoriitojen ennaltaehkäisyssä sekä lapsen aseman turvaamisessa vanhempien erotessa. Palvelut auttavat vanhempia toteuttamaan lapsen huolto- ja tapaamislainsäädännössä asetettua velvollisuutta huolehtia yhdessä ja keskinäisessä yhteistyössä lapsen kasvtuksesta ja hyvästä huolenpidosta.

Lue myös

Vanhemman neuvo ® -vertaistukiryhmässä vanhemmat pohtia käytäntöjä yhdessä toisten vanhempien kanssa.

Eroneuvo-tilaisuudet eroa pohtiville ja eroaville vanhemmille.

Neuvokahvila on matalan kynnyksen paikka tavata toisia eronneita vanhempia.

Vanhemman opas – tietoa ja tukea lapsiperheen eroon

Vn-oppaan kansi2014

>> Tilaa esite

Esitettä saatavilla myös englanniksi.

Apuaeroon.fi -portaali

Palveluita alueittain eroaville perheille.

>> löydä palvelut

Ota yhteyttä

Jussi Pulli
Kehittämispäällikkö
Linda Niininen
Päivi Hietanen
Salla Frisk