Sivuilta löydät yhdistyksemme toiminnasta lisätietoa. Ota rohkeasti yhteyttä, jos et löydä etsimääsi palvelua. Räätälöimme mielellämme sinulle sopivan kokonaisuuden.

Perhetyön avopalvelut

Tarjoamme monipuolisia lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Voimme myös räätälöidä sopivan paketin perheen tarpeiden mukaan. Teemme työtä koko Kanta-Hämeen alueella.

Esimerkkejä palveluistamme:

  • Eroperheiden palvelut
  • Kriisi- ja selvitystyöskentely (tilannekartoitus) vaikeissa ristiriitatilanteissa
  • Lastensuojelun perhetyö
  • Ennaltaehkäisevä tai varhaisen tuen perhetyö
  • Vauvaperheiden auttaminen ensikotijaksolta kotiuduttaessa
  • Kuntouttava työ perheessä, kun on tarve saada tietoa perheen arjesta ja samalla auttaa oikeiden tavoittedein löytymisessä

Alvari-perhetyö

Alvari-perhetyö on erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitetty kotiin annettavan työn malli, jossa käytännön läheinen arkielämään liittyvä ja terapeuttinen auttaminen tapahtuu toiminnassa yhdessä perheen kanssa. Parhaiten Alvari-perhetyö auttaa perheitä, joilla on paljon vakavia ongelmia, mutta jotka päättävät itse ottaa apua vastaan. Alvari-perhetyössä yhdistyvät monenlaiset auttamisen elementit: konkreettinen apu, keskustelut, työntekijän taidot.

Työ perustuu sopimukseen kunnallisen lastensuojelun ja perheen kanssa. Tavoitteet työskentelylle asetetaan yhdessä perheen, heidän luonnollisen verkoston, lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja Alvari-perhetyöntekijöiden kanssa. Työskentely tapahtuu yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Pääsääntöisesti työskentely tapahtuu perheen kotona. Alvari-perhetyön tavoitteena on vahvistaa ja lisätä vanhempien omia voimavaroja lastenhoito- ja kasvatustehtävässä. Työskentelyn etenemistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Asiakassuhteet kestävät keskimäärin noin 1–2 vuotta.

Selvitystyöskentely

Voidaan käyttää, kun perheessä tarvitaan:

  • lastensuojelutarpeen selvitys
  • lapsen tai nuoren tilanteen selvittäminen
  • vanhemmuuden vahvuuksien ja haasteiden selvittäminen
  • huostaanoton uhka/perheselvitys laaja
  • huostaanoton purun mahdollisuuksien selvittäminen
  • selvitys vanhemmuudesta esimerkiksi ero-oikeudenkätntiä varten
  • muu tilanne: selvitys voidaan räätälöidä tilanteen mukaan sopivaksi kokonaisuudeksi

Selvityksessä selvitetään tilaajan toiveen mukaisessa laajuudessa perheen asiat ja työskennelään tarvittaessa myös läheisverkoston kanssa.

Väkivaltatyön työpari  palvelee Kanta-Hämeen asukkaita

Voit olla yhteydessä työntekijöihimme, jos pelkäät käyttäväsi väkivaltaa tai olet käyttänyt väkivaltaa. Väkivaltaa on myös uhkailu, eristäminen, vallankäyttö tai taloudellinen alistaminen.

Työpari auttaa myös väkivaltaa kokeneita.

Palvelu on maksuton. Et tarvitse lähetettä tms. Voit olla itse suoraan yhteydessä työpariin tai voit myös ottaa yhteyttä oman työntekijäsi kanssa.

Nettiturvakoti

Nollalinja – 24h maksuton tukipuhelin

STEAn logo

Yhteydenotto kriisityöntekijöille
Jätäthän sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi yhteydenottoa varten
Jätäthän sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi yhteydenottoa varten

Autamme monella tavalla

Erokahvilatoiminta on tarkoitettu eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille, myös pariskunnille. Erokahvilassa saa tietoa ja vertaistukea parisuhteen päättymiseen ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Erokahviloita ohjaavat vapaaehtoiset, erosta jo toipuneet vanhemmat yhdessä työntekijän kanssa.

Illat ovat maksuttomia ja niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tietoa tulevien erokahviloiden ajankohdista löydät kohdasta Tapahtumat.

Osoite: Raatihuoneenkatu 19, summeri Kanta-Hämeen perhetyö.

Yksilö- ja perhetapaamiset tarjoavat yksilöllistä keskustelutukea eroon ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymykissä sekä vanhempien välisiä tapaamisia, joissa autetaan vanhempia yhteistyövanhemmuuden toteuttamisessa ja lapsen näkökulman huomioimisessa.

http://apuaeroon.fi/

 

Eron jälkeinen vaino

Vainoaako hän sinua erosta huolimatta? Pyrkiikö hän edelleen kontrolloimaan elämääsi? Parisuhdevaino on väkivaltaa, joka jatkuu erosta huolimatta. Vaino on rikos ja ihmisoikeusloukkaus.

http://www.varjohanke.fi/

Apua on saatavilla. Ota yhteyttä!

Kriisityöntekijät

Päivi Salmen 044-709 5975

Anssi Puolanne 044-714 7416

Toiminnan mahdollistaa STEA:n tuki

 

Lapsen tapaamiset vanhempien erotessa

Aina erossa ei päästä sopuun lasten tapaamisista tai vanhemman mielenterveys tai päihdeongelma tai asuminen toisella paikkakunnalla vaikuttavat lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisiin.

Kanta-Hämeen perhetyö ry:n Tapaamispaikka Poukama antaa mahdollisuuden lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamassa järjestetään

  • valvottuja tapaamisia
  • tuettuja tapaamisia
  • valvottuja vaihtoja
  • valvottuja kotitapaamisia
  • valvottuja yön yli tapaamisia
  • tuettuja koko päivän tapaamisia
  • vanhemmuuden tukikeskusteluita tapaamisten yhteydessä

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset turvallisesti Tapaamispaikka Poukamassa

Kanta-Hämeen perhetyö ry:n Tapaamispaikka Poukama antaa mahdollisuuden lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamassa järjestetään

  • valvottuja tapaamisia
  • tuettuja tapaamisia
  • valvottuja vaihtoja
  • valvottuja kotitapaamisia
  • valvottuja yön yli tapaamisia
  • tuettuja koko päivän tapaamisia

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Työskentely alkaa, kun viranomainen (sosiaalityöntekijä tai käräjätuomari) tai asiakas itse on yhteydessä tapaamispaikkaan. Poukaman työntekijä käy läpi tapaamisiin liittyvät käytänteet sekä valvonnan perusteet. Lisäksi sovitaan tapaamisten tiheydestä, kestosta ja sisällöstä.

Tapaamisten kaikki osapuolet kutsutaan alkuhaastatteluun sekä tutustumiskäynnille Poukamaan. Alkuhaastattelussa työntekijät kuulevat asiakkaiden odotukset tapaamisista ja myös lapselle annetaan tilaisuus kertoa omia ajatuksiaan. Lapsen kanssa keskustellaan tapaamispaikasta ja tulevista tapaamisista hänen ikätasonsa huomioiden. Tutustumiskäynnillä tutustutaan tapaamispaikan tiloihin ja työntekijöihin sekä käydään läpi tapaamispaikan käytännöt ja säännöt. Tapaamiset käynnistyvät tämän jälkeen.

_MG_5453_kopio

Valvottu tapaaminen

Valvotussa tapaamisessa valvonta on jatkuvaa. Tapaamisessa on 2 työntekijää, joista vähintään toinen on koko ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä tapaajista. Pääsääntöisesti valvotut tapaamiset ovat 1-3 tuntia kerrallaan.

_MG_5488_kopio

Tuettu tapaaminen

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää silloin, kun valvonnan tarvetta ei ole. Tuetussa tapaamisessa yksi työntekijä on tapaajien saatavilla, mutta ei välttämättä samoissa tiloissa. Tuetun tapaamisen kestot ovat asiakaskohtaisia. Tuettujen tapaamisten kestot vaihtelevat tunnista koko päivään.

_MG_5465_kopio

Valvottu vaihto

Valvotussa vaihdossa työntekijä mahdollistaa lapsen siirtymisen toisen vanhemman luokse  turvallisesti ja lapsen kannalta ristiriidattomasti. Vaihto voidaan toteuttaa niin, että vanhemmat eivät kohtaa toisiaan.

_MG_5449_kopio

Valvottu kotitapaaminen

Valvottuja kotitapaamisia voidaan järjestää perheille, jotka ovat käyneet Poukamassa ja tapaamiset ovat hiljalleen siirtymässä tapaajan omaan kotiin. Valvotussa kotitapaamisessa on läsnä kaksi työntekijää. Muutoinkin valvotun kotitapaamisen sisältö on sama kuin Poukamassa tapahtuvan valvotun tapaamisen sisältö.

_MG_5478_kopio

Valvottu yön yli tapaaminen

Valvottua yön yli tapaamista voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi alkaa siirtyä tapaamaan vanhempaansa tämän kotiin pidemmiksi ajoiksi. Yön yli tapaamista valvottuna voidaan käyttää myös niissä tilanteissa, joissa vanhempien välit ovat syystä tai toisesta kärjistyneet esimerkiksi oikeusprosessin aikana, ja pitkä yhdessä olo halutaan turvata. Valvotussa yön yli tapaamisessa on koko tapaamisen ajan paikalla kaksi työntekijää. Yön yli tapaamiseen voidaan yhdistää esim. päivätapaamista. Yön yli tapaaminen on klo 20-08.

Sähköinen esitteemme:

http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/tapaamispaikka/

Tapaamispaikan pelisäännöt

Tapaamisissa noudatetaan tapaamissopimusta sekä tapaamispaikan sääntöjä.

Tapaamispaikan työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Työntekijät ohjaavat ja neuvovat tarvittaessa vanhempia lapsen kanssa toimimisessa. Työntekijä voi myös keskeyttää tapaamisen, jos hän katsoo tapaamistilanteen olevan lapsen edun vastainen. Tärkeää on, että lapselle tärkeistä ihmisistä puhutaan kunniottavaan sävyyn. Poukamaan ei saa tulla päihtyneenä.

Työntekijät kirjaavat tapaamisten jälkeen havaintojaan tapaamisen kulusta sekä lapsen ja tapaajan vuorovaikutuksesta Poukaman asiakastietojärjestelmään. Asiakkaille annetaan myös suullinen palaute tapaamisista. Kirjallinen selvitys tapaamisista annetaan ainoastaan viranomaisten pyynnöstä. Tapaamisten päätyttyä työntekijät tekevät viranomaiselle loppuyhteenvedon.

 

Yhteystiedot:

Tapaamispaikka Poukama

Sibeliuksenkatu 5A

13100 HÄMEENLINNA

poukama at khperhetyo.fi

040 704 4635

 

Vastaava ohjaaja Paula Arbelin

paula.arbelin at khperhetyo.fi

044 743 9972

 

 

Kuvat: Caps Lock Helsinki / Sami

VOIKUKKIA-kahvilat

Lapsen huostaanotto on koko elämää koskettava kriisi. Huostaanotto koskettaa lapsen ja vanhempien lisäksi myös muita lapsen läheisiä. Järjestämme VOIKUKKIA-kahviloita, joissa voit luottamuksellisesti ja lämpimässä ilmapiirissä keskustella huostaanottoon liittyvistä asioita. Illat vetävät koulutetut VOIKUKKIA-ohjaajat. Kahviloiden teemoissa huomioidaan osallistujien toiveet ja tarpeet.

Tervetuloa mukaan olit sitten isä, äiti, kummi, mummi tai ystävä! Kahvilat ovat maksuttomia ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tapahtumista löydät tietoa seuraavasta VOIKUKKIA-kahvilasta.

Os.Raatihuoneenkatu 19, summeri alaovella Kanta-Hämeen perhetyö

VOIKUKKIA-toiminnasta saat lisätietoja paula.arbelin at khperhetyo.fi

 

VOIKUKKIA-ryhmätoiminta huostaanton jälkeen

Tervetuloa VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään huostaanotettujen lasten syntymävanhemmille ja perheen läheisille!

Seuraavan ryhmän alkamisesta ota yhteyttä

Paula Arbelin puh 044-74 399 72

Lapsen huostaanotto on aina perheen kriisi. Vertaistukiryhmän voima on siinä, että huostaanotosta ja omasta tilanteesta saa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Toisten kokemuksista oppii ja muita kuuntelemalla ja tukemalla löytää myös itse uusia voimia.

Ryhmän toimintaan osallistuminen vaatii rohkeutta mutta myös palkitsee.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät ovat aina suljettuja ryhmiä, eli osallistujat pysyvät samoina koko ajan. Osallistujia on yleensä 4-6 ryhmäläistä sekä ohjaajat. Ryhmät tapaavat säännöllisesti noin kymmenen kertaa. Tapaamiskerroilla on eri aiheet mutta tilaa on myös ryhmän omille toiveille.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmässä on aina kaksi koulutettua ammattilaisohjaajaa. Monissa ryhmissä on nykyään myös mukana koulutettu vertaisvetäjä: vanhempi, joka on itse kokenut lapsensa huostaanoton.

Lisätietoja: www.voikukkia.fi

Vankilan perheosasto toimii Hämeenlinnan vankilassa (tutkintavangit) ja Vanajan avovankilassa (tuomion saaneet vangit)

Vankilan perheosasto on  lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa. Jakson alkaessa lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Yksiköt itsessään ovat vankilan tiloissa ja valvonnassa, mutta yksiköiden sisäisestä toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen perhetyö ry. Perheosasto toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa.

Lapsen sijoittamisesta perheosastolle päättää kotikunnan lastensuojelu, ja lapset ovat pääsääntöisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettuja. Päätös lapsen sijoittamisesta perheosastolle täytyy olla lapsen edun mukaista. Vanhemman sijoittamisesta Vanajan vankilaan päättää rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus. Päätöstä tehtäessä sovitaan yhteistyöstä lapsen kotikunnan lastensuojelun sosiaalityön kanssa ja valmisteluissa kuullaan Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia.

Perheosaston henkilökunta on paikalla Vanajan perheosastolla vuoden jokaisena päivänä klo 7-22. Hämeenlinnan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa myös joka päivä, silloin kun sinne on sijoitettu tutkintavankeja.

Perheosaston perustehtävänä tukea ja turvata lapsen tarpeita vastaava kasvu ja kehitys, sekä tukea lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta vanhemman vankeusrangaistuksen aikana. Tämä tapahtuu suunnitelmallisen ja tavoitteellisen perhetyön keinoin.

Lisätietoa vankilan perheosastosta löytyy Lastensuojelun käsikirjasta

DSC00154_kopio

 

 

Perheosastolle tulevalle asiakkaalle

Mikäli haluasit suorittaa vankeusrangaistuksesi Vanajan vankilan perheosastolla Hämeenlinnassan, niin kerro siitä kun asioit joko yhdyskuntaseuraamustoimistolla tai ulosottoviranomaisen kanssa (sakkovangit). Lapsesi osalta tarvitset sijoittamispäätöksen oman kuntasi lastensuojelun sosiaalityöntekijältä.

Perheosastolle tullessa yhteistyö on paras apu vaikeaan tilanteeseen. Soitamme jokaiselle Vanajan vankilaan perheosastolle tulevalle vanhemmalle. Puhelussa voi kysyä mieltäsi askarruttavista asioita.

Perheosastolla olon aikana voit pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa elämäntilannettasi ja saada apua asioiden järjestämiseen. Yhdessä ihailemme lapsen kasvua ja olemme osastolla läsnä aamusta iltaan.

Osastolla on yhteinen olohuone ja leikkipiha. Kokoonnumme arkiaamuisin aamupiiriin, jossa käymme läpi itse kunkin päivän ohjelman. Lapsen vanhempana olemnen on kokopäiväinen työ, joten arki on suurelta osin lapsen tarpeisiin vastaamista.

Asuminen perheosastolla Vanajan vankilassa tapahtuu 1-4 hengen soluasunnoissa, joissa on omat huoneet ja yhteinen keittiö sekä pesutilat.  Ruuista osa tulee vankilan keittiöltä ja osa tehdään itse. Itse tehtäviin ruokiin saat ruokarahaa, jolla ostetaan viikoittain kaupasta tarvittavat ruoka-aineet. Lapsen ruoat sisältyvät osastojaksoon. Vankilaan tullessa sinulla on oltava käytössäsi pankkitili ja maksukortti, jotta ruokarahojen ja ostosten maksaminen onnistuu helposti.

DSC00140_kopio

Sosiaalityöntekijälle tietoa perheosastosta

Vankilan perheosastolle voidaan sijoittaa alle 2-vuotias lapsi lastensuojelulain 13a §, 37 § ja 49 § mukaisesti. Lapsi voi olla osastolla kolmevuotiaaksi asti. Päätöksen lapsen sijoittamisesta tekee lapsen kotikunnan lastensuojelu. Lapsen sijoitus neuvotellaan yhdessä vanhemman sijoittamisesta vastaavan rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen kanssa. Lapsi sijoitetaan yleensä avohuollon tukitoimena, mutta lapsi voidaan sijoittaa vankilan perheosastolle myös huostaan otettuna. Tällöin on kyseessä sijaishuoltopaikan muutos.

Mikäli vankeudessa on raskaana oleva henkilö, voidaan lapsesta tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja sijoitusta voidaan valmistella jo ennen lapsen syntymää.

Perheosastolle sijoittamista pohdittaessa pyydämme olemaan yhteydessä Perheosastolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Virka-aikaan voi soittaa vastaavalle perhetyönohjaajalle (044 310 0140) tai osastolle (044 310 0141), jossa vastataan 07-22 välillä. Kerromme mielellämme minkälainen Perheosasto on, ja miten se vastaa sijoitettavan lapsen ja hänen vanhempansa tarpeisiin. Yhteydenotto Perheosastolle on erittäin tärkeä, sillä sitä kautta saatte käytännönläheistä tietoa osastolle sijoittamisesta ja osastolla tehtävästä työstä.

Meille voi myös tulla tutustumaan etukäteen.

Sijoituksen alkaessa perheosastolla järjestetään lastensuojelun palaveri, jossa käydään läpi asiakkaan tilanne ja sovitaan yhteisesti lapsen ja vanhemman tavoitteet perheosastojaksolle. Lisäksi sovitaan käytännön asioista kuten perheosaston ja kotikunnan lastensuojelun yhteydenpidosta sekä aikataulutetaan tulevat neuvottelut. Neuvottelu on tarvittaessa mahdollista pitää myös etäyhteydellä esim. video- tai puhelinneuvottelun avulla.

Perheosasto on maksullinen ja sinne sijoitetusta lapsesta peritään vuorokausihinta. Hinnoista päättää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vuorokausihinta sisältää lapsen perustarpeisiin liittyvät hankinnat, kuten vaipat, maidot ja ruuat. Lisäksi vanhempi saa vankilalta ruokarahaa, josta osa on tarkoitettu lapsen tarpeisiin.

 

DSC00127_kopioKuvat: Aija Norokallio sekä CapsLock Helsinki, Sami

Doula on synnyttäjän vapaaehtoinen tukihenkilö. Doula on mukana ja tukena lapsen odotuksessa, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen odottavan äidin tarpeiden ja toiveiden mukaan. Doula on naisen tukea toiselle naiselle. Vapaaehtoiset doulamme ovat perheen tärkeänä hetkellä rinnalla kulkijana.

Doulaa voi tarvita esimerkiksi silloin, kun puolison ei ole mahdollista tulla synnytykseen mukaan, äiti odottaa lasta yksin tai pelkää synnytystä. Doulan voi pyytää myös lapsen isän tai muun tukihenkilön lisäksi synnyttäjän tueksi.

Kullekin odottajalle nimetään doulapari. Vapaaehtois-doulaparin tilaaminen on maksutonta. Stea tukee toimintaamme! Doulatoimintaa koordinoi Kanta-Hämeen perhetyö ry.

Avomissa doulailloissa vapaaehtoiset doulamme ovat tavattavissa kahvikupposen äärellä. Voit tulla keskustelemaan odotuksesta tai synnytyksesstä douliemme kanssa. Lapset ja odottajien kumppanit ovat myös tervetulleita

Avoimet doulaillat löytyvät tapahtumista.

Avoin doulailta on maksuton ja eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Osoite: Sibeliuksenkatu 5a, mutta avoimiin doulailtoihin sisäänkäynti Reskalta Raatihuoneenkatu 19 (sisään pääset summeria: Kanta-Hämeen perhetyö painamalla) 13100 HML doula@khperhetyo.fi

Meiltä doulan tilanneiden perheiden palautteita:

UusiÄiti: ”Doula, mies ja tens-laite olivat täydelliset synnytyskumppanit. Doula ylitti odotukseni ja vietti aikaa kanssamme kiireettömästi ennen synnytystä. Hän oli empaattinen, luotettava, hauska ja halusi oikeasti tutustua meihin. Koin tärkeäksi, että doula oli synnytyksessä paikalla minua varten, koska kätilö kerkesi vain käväsitä huoneessa. Tarvitsin ja sain fyysisen läsnäolon ja kontaktin.”

Iskä-83: ”Doula oli erittäin tärkeä synnytyksen aikana, enne synnytystä käydyissä keskusteluissa. Sain vastauksia kysymyksiin ja tutustuin ihmiseen. Tärkeää olimyös, että mukana oli henkilö, joka tiesi synnytyksestä enemmän. Kiitos kaikesta toiminnasta ja hineosta avoimesta tunnelmasta avoimessa doulaillassa. Kaikille synnyttäjille pitäisi neuvolassa mainita doulatoiminnasta.”

Supermamma: ”Doula loi rauhallisen tunnelman ja turvaa olemalla läsnä. Aina kun jotain kysyin sain vastauksen. Sitten ei enää pelottanut. Ilman doulaa en olisi pärjännyt, haluan itsekin olla joskus doula.”

 

TENS lyhenne tulee sanoista “Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation”. TENS –laite on pieni paristokäyttöinen laite, joka lähettää kehoosi sähköimpulsseja selkään laitettujen elektrodilappujen kautta. Nämä impulssit vaikuttavat positiivisesti niihin hermoihin, jotka ovat tekemisissä aivoihin vietävien kipuviestien kanssa. Impulssit auttavat myös lisäämään kehon omia kipua lievittäviä kemikaaleja, endorfiineja. Sähköimpulssit tuntuvat selässä pienenä kihelmöintinä, ja niiden voimakkuus on täysin synnyttäjän säädettävissä.

TENS-laitteita on käytetty menestyksekkäästi jo useiden vuosien ajan ympäri maailmaa. Kokemus on osoittanut, että TENS-laite on kaikkein tehokkain synnytyksen ensimmäisessä vaiheessa. TENS-laite on lääkkeetön vaihtoehto kivunlievitykseen, mutta se ei sulje pois muiden apujen käyttöä.

Yhdistyksen vuokraamat TENS-laitteet ovat laadukkaita, synnytyskäyttöön suunniteltuja ja helppokäyttöisiä. Laitteiden valmistaja on Iso-Britannialainen Babycare TENS. Kaikki Babycare TENS- laitteet ovat Euroopan lääkintälaitemääräysten mukaisia.

Miten TENS:iä käytetään?

Supistusten alkaessa kiinnitä pakkauksen neljä elektrodilappua ohjeiden mukaisesti selkääsi. Sen jälkeen kytke ja käynnistä laite ohjeita seuraten. Kun tunnet supistuksen, paina tehostenappia saadaksesi tehokkaamman avun. Kun supistus on ohi, paina nappia uudestaan – näin helppoa se on!

Miten TENS:n voi vuokrata?

TENS-laitteen laina-aika on kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Laite palautetaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Laitevuokra on 30€. TENS-laitteen voi varata ottamalla yhteyttä laitevuokria hoitavaan henkilöön joko sähköpostilla tai puhelimitse. Ilmoita nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi sekä laskettu aikasi.

MYÖS VANKI VOI OLLA VANHEMPI!

Suomessa arvioidaan olevan lähes 10 000 lasta ja nuorta, joiden vanhempi on vankilassa. Vanhemman vankeusrangaistuksen suorittaminen koskettaa koko perhettä ja hänen lähipiiriään. Vankilatuomiolta vapautuminen on iso elämänmuutos koko perheelle. Vankien lapsilla on tutkimusten mukaan suurempi riski mielenterveysongelmiin ja vaikeuksiin kaverisuhteissa ja ovat täten alttiimpia syrjäytyä.

Vankeuslain mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempaansa. Vankilassa olevaa vanhempaa tulisi tukea suhteiden ylläpitämisessä perheeseensä sekä läheisiinsä ja annettava mahdollisuus osallistua lastensa elämään ja kasvatukseen, jos se on lapsen edun mukaista. Vahvat siteet lapsiin ja puolisoon auttavat merkittävästi vankeusajan jälkeistä elämää ja lisäävät mahdollisuuksia irtautua rikollisesta elämäntavasta.

Ensi -ja turvakotien liiton Vanhempi vankilan portilla -hanke (2017-2019) tarjoaa mahdollisuuden selvittää rikosseuraamusasiakkaan vanhemmuuden tukemisen mahdollisuuksia ja lapsen osallisuutta.

Hankkeessa kehitetään vankien ja heidän perheittensä kanssa tehtävää oikea-aikaista perhetyötä jo vankeusaikana, mutta erityisesti koevapauteen tai ehdonalaiseen siirtymisen vaiheessa. Vapautuminen vaikuttaa suuresti koko perheeseen, mutta vankien lapset ja puolisot ovat jääneet usein vangin vapauden suunnittelussa vähälle huomiolle. Hankkeessa vahvistetaan perhesuhteita vapautumiseen liittyvän suuressa elämänmuutoksessa tukemalla vankeja vastuullisen vanhemmuuden ylläpitämiseen vanhemmuuskeskusteluiden ja valvottujen tapaamisten muodossa. Lapsen osallisuus on meille erityisen tärkeää.

Hankkeessa kartoitetaan rikosseuraamusasiakkaiden perhetyötä tukevia käytäntöjä sekä menetelmiä ja kootaan niistä koulutusmalli rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Perheiden kanssa tehtävän työn rinnalla rakennetaan ja vahvistetaan alueellisia viranomais- ja järjestöverkostoja. Käytäntöjen levittämisellä, aidolla vuoropuhelulla sekä toimivalla yhteistyöllä on vaikutuksia vankien ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Hankkeen kehittämistyön lähtökohtana on Rikosseuraamuslaitoksen Lapsi- ja perhetyön linjaukset (2013).

Hanke on STEAN: rahoittama, joka toteutuu yhteistyössä kolmen jäsenyhdistyksen kanssa: Kanta-Hämeen perhetyö ry, Kuopion ensikotiyhdistys ry sekä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Kanta-Hämeen ja Lahden projektityöntekijänä toimii Nana Lindholm ja Kuopiossa Anna Koistinen. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Rikosseuraamuslaitos, Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS sekä Vankien Omaiset VAO ry.

Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu-hanke (2017-2020)

Olemme mukana Ensi-ja turvakotien liiton kehittämishankkeessa, jossa tavoitteena on lisätä turvallisuutta perheissä, joissa esiintyy ylisukupolvista kaltoinkohtelua. Meiltä on mukana Vankilan perheosasto. Hankkeen rahoittaa STEA. Olemme mukana teemassa kaksi, jossa tavoitteena on kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy riskiperheissä. Pyrimme hankkeen aikana lisäämään osaamista kaltoinkohtelun puheeksiotossa sekä kehittämään ryhmäkuntoutusmallin, jossa puretaan kaltoinkohtelun kokemuksia.Yhteyshenkilömme hankkeessa on Jaana Wikgren.

Meidän Häme-hanke (2017-2020)

Hämeen Setlementti koordinoi STEA:n rahoituksella maakunnallista järjestöyhteistyötä OmaHämeen alueella. Kanta-Hämeen perhetyö ry:n toimialueena on koko Kanta-Häme, joten hanke on meille hyvä väylä luoda uutta yhteistyötä. Meidän Häme-hankkeessa vahvistetaan järjestöjen roolia sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kehitetään järjestöyhteistyötä. Tavoitteena on luoda toimivat rakenteet maakunnan, kuntien ja järjestöjen kesken. Hämeen Setlementissä hanketta johtaa Sara Löyttyjärvi. Kanta-Hämeen perhetyö ry:ssä hankkeen yhteyshenkilönä on Sini Stolt.

Maakunnallinen Lape-hanke

Hämeen Liitossa toimii maakunnallinen lapsiperhepalveluiden muutosohjelma. Olemme OmaHämeen lapessa mukana toimijana työpanoksellamme. Olemme ilmoittaneet, että meitä kiinnostaa erityisesti eropalveluiden kehittäminen ja väkivaltatyön teemat. Lapen muutosagenttina Hämeen Liitossa työskentelee Jari Pekuri.

Toiminnanjohtaja Sini Stolt on mukana lapen maakunnallisessa ohjausryhmässä järjestöjen edustajana.

Hämeenlinnan kaupungin valinnanvapauskokeilu (Sote)

Hämeenlinnan kaupungissa on Jukolan ja Lammi/Tuuloksen alueilla menossa valinnanvapauskokeilu. Valinnanvapauskokeilussa näiden alueiden asiakkaat voivat valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan sotepalvelut. Hämeenlinnan kaupungilla hanketta luotsaa Niina Haake.

Me tuotamme psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoa Terveystalolle. Lisäksi tuotamme sosiaaliohjauksen Linnan Klinikalle, Mainiemessä toimivalla Juho Nummenmaalle sekä Terveystalolle. Halutessasi palveluita meiltä sinun tulee valita valinnanvapauskokeilussa joku näistä palveluntuottajista ja saat meihin yhteyden lääkärisi/sairaanhoitajasi kautta.