Sivuilta löydät yhdistyksemme toiminnasta lisätietoa. Ota rohkeasti yhteyttä, jos et löydä etsimääsi palvelua. Räätälöimme mielellämme sinulle sopivan kokonaisuuden.

Perhetyön avopalvelut

Tarjoamme monipuolisia lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Voimme myös räätälöidä sopivan paketin perheen tarpeiden mukaan. Teemme työtä koko Kanta-Hämeen alueella.

Esimerkkejä palveluistamme:

  • Eroperheiden palvelut
  • Kriisi- ja selvitystyöskentely (tilannekartoitus) vaikeissa ristiriitatilanteissa
  • Lastensuojelun perhetyö
  • Ennaltaehkäisevä tai varhaisen tuen perhetyö
  • Vauvaperheiden auttaminen ensikotijaksolta kotiuduttaessa
  • Kuntouttava työ perheessä, kun on tarve saada tietoa perheen arjesta ja samalla auttaa oikeiden tavoittedein löytymisessä

Alvari-perhetyö

Alvari-perhetyö on erityisesti lastensuojeluperheiden tarpeisiin kehitetty kotiin annettavan työn malli, jossa käytännön läheinen arkielämään liittyvä ja terapeuttinen auttaminen tapahtuu toiminnassa yhdessä perheen kanssa. Parhaiten Alvari-perhetyö auttaa perheitä, joilla on paljon vakavia ongelmia, mutta jotka päättävät itse ottaa apua vastaan. Alvari-perhetyössä yhdistyvät monenlaiset auttamisen elementit: konkreettinen apu, keskustelut, työntekijän taidot.

Työ perustuu sopimukseen kunnallisen lastensuojelun ja perheen kanssa. Tavoitteet työskentelylle asetetaan yhdessä perheen, heidän luonnollisen verkoston, lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja Alvari-perhetyöntekijöiden kanssa. Työskentely tapahtuu yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. Pääsääntöisesti työskentely tapahtuu perheen kotona. Alvari-perhetyön tavoitteena on vahvistaa ja lisätä vanhempien omia voimavaroja lastenhoito- ja kasvatustehtävässä. Työskentelyn etenemistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Asiakassuhteet kestävät keskimäärin noin 1–2 vuotta.

Selvitystyöskentely

Voidaan käyttää, kun perheessä tarvitaan:

  • lastensuojelutarpeen selvitys
  • lapsen tai nuoren tilanteen selvittäminen
  • vanhemmuuden vahvuuksien ja haasteiden selvittäminen
  • huostaanoton uhka/perheselvitys laaja
  • huostaanoton purun mahdollisuuksien selvittäminen
  • selvitys vanhemmuudesta esimerkiksi ero-oikeudenkätntiä varten
  • muu tilanne: selvitys voidaan räätälöidä tilanteen mukaan sopivaksi kokonaisuudeksi

Selvityksessä selvitetään tilaajan toiveen mukaisessa laajuudessa perheen asiat ja työskennelään tarvittaessa myös läheisverkoston kanssa.

Väkivaltatyön työpari  palvelee Kanta-Hämeen asukkaita

Voit olla yhteydessä työntekijöihimme, jos pelkäät käyttäväsi väkivaltaa tai olet käyttänyt väkivaltaa. Väkivaltaa on myös uhkailu, eristäminen, vallankäyttö tai taloudellinen alistaminen.

Työpari auttaa myös väkivaltaa kokeneita. Perustamme tarpeen mukaan ryhmiä väkivallan teemojen äärelle.

Palvelu on maksuton. Et tarvitse lähetettä tms. Voit olla itse suoraan yhteydessä työpariin tai voit myös ottaa yhteyttä oman työntekijäsi kanssa.

 

Apua väkivaltaan-chat: ma klo 17-19, ti klo 9-11 (teemana vaino), ke klo 13-15, to klo 13-15, pe klo 13-15

Keskustele väkivaltatyön ammattilaisten kanssa: voit kysyä heiltä esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, omasta tilanteestasi, avun saamisesta tai läheistesi tilanteesta. Autamme väkivallan kaikkia osapuolia, väkivallan kokijoita ja tekijöitä, väkivallalle altistuneita sekä huolestuneita läheisiä.

Nettiturvakoti

Nollalinja – 24h maksuton tukipuhelin

Voit ottaa yhteyttä myös tällä lomakkeella:

Yhteydenotto kriisityöntekijöille
Jätäthän sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi yhteydenottoa varten
Jätäthän sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi yhteydenottoa varten

Hämeenlinnan turvakoti avataan asiakkaille sijaitsee entisen hotelli Punaportin kiinteistössä Hattelmalantielle hyvien kulkuyhteyksien päähän. Yhteystiedot sivulta löydät turvakodin osoitteen ja puhelinnumeron.

Turvakotitoiminnan rahoittaa valtio. Turvakotiin voi hakeutua lähisuhdeväkivallan tai sen uhan vuoksi ympäri vuorokauden. Turvakotiin tullessasi et tarvitse lähetettä. https://www.thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/turvakotipalvelut/turvakodit

Nollalinjalla tiedetään kaikkien Suomen turvakotien paikkatilanne. Voit myös olla yhteydessä suoraan siihen turvakotiin mihin haluat hakeutua.

https://www.nollalinja.fi/

Mitä tarvitset mukaasi turvakotiin tullessa?

Jos tilanne sallii, niin pakkaa mukaasi henkilökohtaiset lääkkeesi, puhelimesi, pankkitunnuksesi, lompakon sekä henkilöpaperisi ja avaimet.  Hyvä on myös ottaa vaihtovaatetta sekä omat hygieniatarvikkeet.
Hämeenlinnan turvakodissa jokaisella perheellä (joko yksin tulevalla aikuisella tai aikuisella lasten kanssa) on oma huone. Huoneessa on oma kylpyhuone ja WC, sängyt ja minikeittiö. Huoneessa on myös oma jääkaappi ja pieni pakastin. Pöydän ääressä on mahdollisuus tehdä esim. läksyjä.
Meillä on yhteensä 7 perhepaikkaa ja enimmillään turvakodissamme voi olla yhtä aikaa 20 henkilöä. Turvakodissa tehdään yhdessä päivän ruuat. Yhteisiä tiloja turvakodissa on sekä lapsille että aikuisille. Hämeenlinnan turvakodilla on myös mahdollisuus käyttää tietokonetta, jos sinulla on siihen tarve.
Turvakodissa jokaisen asiakkaan kanssa käydään läpi hänen kokemaansa väkivaltaa tai sen uhkaa. Samalla ammattitaitoiset työntekijämme auttavat pohtimaan miten arki olisi jatkossa turvallisempaa ja mistä voit saada apua turvakodin kriisijakson jälkeen.
Kotiin jäänyt osapuoli saa apua väkivaltatyön avopalveluista, joista löydät tietoa myös meidän sivuiltamme (apua väkivaltaan).

 

 

Autamme monella tavalla

 

Teemalliset eroillat sekä  yksilölliset tukikeskustelut lapsiperheen erotilanteessa

Vanhemmuus ei pääty eroon!

Olemme kouluttaneet vapaaehtoisia, eron läpikäyneitä vanhempia toimimaan tukena ja juttukaverina eroa pohtiville tai jo eropäätöksen tehneille vanhemmille. Nämä vapaaehtoiset toimivat yhdessä ammattilaisemme Leenan rinnalla teemallisissa Ero lapsiperheessä-illoissa ja  osallistuvat yksilöllisesti suunniteltuihin erokeskusteluihin. Voit siis valita onko ryhmä- vai yksilötapaaminen sinulle parempi tapa pohtia eroasioita.

Ero lapsiperheessä-iltoihin voi osallistua kuka tahansa jota ero lapsiperheessä koskettaa. Myös eroa pohtivat tai kauemman aikaa sitten eronneet voivat osallistua. Toiminnan kautta saa tietoa siitä miten selvitä erosta, miten puhua erosta lasten kanssa, miten käsitellä omia tunteita ja ennenkaikkea tavata ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi saman elämäntilanteen.

Illat ovat maksuttomia ja niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tietoa tulevien eroiltojen ajankohdista löydät kohdasta Tapahtumat.

Tervetuloa! Sisäänkäynti osoitteesta Raatihuoneenkatu 19, summeri Kanta-Hämeen perhetyö.

Sisäänkäynti: Raatihuoneenkatu 19, 13100 Hämeenlinna

Yksilö- ja perhetapaamiset tarjoavat yksilöllistä keskustelutukea eroon ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymykissä sekä vanhempien välisiä tapaamisia, joissa autetaan vanhempia yhteistyövanhemmuuden toteuttamisessa ja lapsen näkökulman huomioimisessa.

Lisätiedot:

 

Leena Pietiläinen

puh 044 500 54 90

Sähköposti: etunimi.sukunimi@khperhetyo.fi

 

 

Apua eroon-chat: ti klo 14-16, ke klo 12-14, to klo 10-12

Kahdenvälisissä chateissä voit pohtia omaan tai lastesi tilannetta, kysyä eroon liittyvistä palveluista ja avun saamisesta. Keskustelussa voi jakaa huolia tai pulmia perheen tilanteeseen ja lasten hyvinvointiin liittyen tai kysyä eroamisen käytäntöihin liittyvistä asioista. Auttajina eroauttamisen ammatilaiset.

http://apuaeroon.fi/

 

Eron jälkeinen vaino

Vainoaako hän sinua erosta huolimatta? Pyrkiikö hän edelleen kontrolloimaan elämääsi? Parisuhdevaino on väkivaltaa, joka jatkuu erosta huolimatta. Vaino on rikos ja ihmisoikeusloukkaus.

http://www.varjohanke.fi/

Apua on saatavilla. Ota yhteyttä!

Kriisityöntekijät

Päivi Salmen 044-709 5975

Simo Torkkola 044-714 7416

Toiminnan mahdollistaa Veikkauksen tuki.

 

Lapsen tapaamiset vanhempien erotessa

Aina erossa ei päästä sopuun lasten tapaamisista tai vanhemman mielenterveys tai päihdeongelma tai asuminen toisella paikkakunnalla vaikuttavat lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisiin.

Kanta-Hämeen perhetyö ry:n Tapaamispaikka Poukama antaa mahdollisuuden lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamassa järjestetään

  • valvottuja tapaamisia
  • tuettuja tapaamisia
  • valvottuja vaihtoja
  • valvottuja kotitapaamisia
  • valvottuja yön yli tapaamisia
  • tuettuja koko päivän tapaamisia
  • vanhemmuuden tukikeskusteluita tapaamisten yhteydessä

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset turvallisesti Tapaamispaikka Poukamassa

Kanta-Hämeen perhetyö ry:n Tapaamispaikka Poukama antaa mahdollisuuden lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamiseen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Poukamassa järjestetään

  • valvottuja tapaamisia
  • tuettuja tapaamisia
  • valvottuja vaihtoja
  • valvottuja kotitapaamisia
  • valvottuja yön yli tapaamisia
  • tuettuja koko päivän tapaamisia

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä sekä vahvistaa vanhemmuutta. Työtä tehdään lapsen näkökulmasta ja toiminnassa keskeistä on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus.

Työskentely alkaa, kun viranomainen (sosiaalityöntekijä tai käräjätuomari) tai asiakas itse on yhteydessä tapaamispaikkaan. Poukaman työntekijä käy läpi tapaamisiin liittyvät käytänteet sekä valvonnan perusteet. Lisäksi sovitaan tapaamisten tiheydestä, kestosta ja sisällöstä.

Tapaamisten kaikki osapuolet kutsutaan alkuhaastatteluun sekä tutustumiskäynnille Poukamaan. Alkuhaastattelussa työntekijät kuulevat asiakkaiden odotukset tapaamisista ja myös lapselle annetaan tilaisuus kertoa omia ajatuksiaan. Lapsen kanssa keskustellaan tapaamispaikasta ja tulevista tapaamisista hänen ikätasonsa huomioiden. Tutustumiskäynnillä tutustutaan tapaamispaikan tiloihin ja työntekijöihin sekä käydään läpi tapaamispaikan käytännöt ja säännöt. Tapaamiset käynnistyvät tämän jälkeen.

_MG_5453_kopio

Valvottu tapaaminen

Valvotussa tapaamisessa valvonta on jatkuvaa. Tapaamisessa on 2 työntekijää, joista vähintään toinen on koko ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä tapaajista. Pääsääntöisesti valvotut tapaamiset ovat 1-3 tuntia kerrallaan.

_MG_5488_kopio

Tuettu tapaaminen

Tuettu tapaaminen voidaan järjestää silloin, kun valvonnan tarvetta ei ole. Tuetussa tapaamisessa yksi työntekijä on tapaajien saatavilla, mutta ei välttämättä samoissa tiloissa. Tuetun tapaamisen kestot ovat asiakaskohtaisia. Tuettujen tapaamisten kestot vaihtelevat tunnista koko päivään.

_MG_5465_kopio

Valvottu vaihto

Valvotussa vaihdossa työntekijä mahdollistaa lapsen siirtymisen toisen vanhemman luokse  turvallisesti ja lapsen kannalta ristiriidattomasti. Vaihto voidaan toteuttaa niin, että vanhemmat eivät kohtaa toisiaan.

_MG_5449_kopio

Valvottu kotitapaaminen

Valvottuja kotitapaamisia voidaan järjestää perheille, jotka ovat käyneet Poukamassa ja tapaamiset ovat hiljalleen siirtymässä tapaajan omaan kotiin. Valvotussa kotitapaamisessa on läsnä kaksi työntekijää. Muutoinkin valvotun kotitapaamisen sisältö on sama kuin Poukamassa tapahtuvan valvotun tapaamisen sisältö.

_MG_5478_kopio

Valvottu yön yli tapaaminen

Valvottua yön yli tapaamista voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi alkaa siirtyä tapaamaan vanhempaansa tämän kotiin pidemmiksi ajoiksi. Yön yli tapaamista valvottuna voidaan käyttää myös niissä tilanteissa, joissa vanhempien välit ovat syystä tai toisesta kärjistyneet esimerkiksi oikeusprosessin aikana, ja pitkä yhdessä olo halutaan turvata. Valvotussa yön yli tapaamisessa on koko tapaamisen ajan paikalla kaksi työntekijää. Yön yli tapaamiseen voidaan yhdistää esim. päivätapaamista. Yön yli tapaaminen on klo 20-08.

Sähköinen esitteemme:

http://www.e-julkaisu.fi/ensi_ja_turvakotien_liitto/tapaamispaikka/

Tapaamispaikan pelisäännöt

Tapaamisissa noudatetaan tapaamissopimusta sekä tapaamispaikan sääntöjä.

Tapaamispaikan työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulutasoinen koulutus. Työntekijät ohjaavat ja neuvovat tarvittaessa vanhempia lapsen kanssa toimimisessa. Työntekijä voi myös keskeyttää tapaamisen, jos hän katsoo tapaamistilanteen olevan lapsen edun vastainen. Tärkeää on, että lapselle tärkeistä ihmisistä puhutaan kunniottavaan sävyyn. Poukamaan ei saa tulla päihtyneenä.

Työntekijät kirjaavat tapaamisten jälkeen havaintojaan tapaamisen kulusta sekä lapsen ja tapaajan vuorovaikutuksesta Poukaman asiakastietojärjestelmään. Asiakkaille annetaan myös suullinen palaute tapaamisista. Kirjallinen selvitys tapaamisista annetaan ainoastaan viranomaisten pyynnöstä. Tapaamisten päätyttyä työntekijät tekevät viranomaiselle loppuyhteenvedon.

 

Yhteystiedot:

Tapaamispaikka Poukama

Sibeliuksenkatu 5A

13100 HÄMEENLINNA

poukama at khperhetyo.fi

040 704 4635

 

Avopalveluiden esimies Paula Arbelin

paula.arbelin at khperhetyo.fi

044 743 9972

Kuvat: Caps Lock Helsinki / Sami

 

VOIKUKKIA-kahvilat

Lapsen huostaanotto on koko elämää koskettava kriisi. Huostaanotto koskettaa lapsen ja vanhempien lisäksi myös muita lapsen läheisiä. Järjestämme VOIKUKKIA-kahviloita, joissa voit luottamuksellisesti ja lämpimässä ilmapiirissä keskustella huostaanottoon liittyvistä asioita. Illat vetävät koulutetut VOIKUKKIA-ohjaajat. Kahviloiden teemoissa huomioidaan osallistujien toiveet ja tarpeet.

Tervetuloa mukaan olit sitten isä, äiti, kummi, mummi tai ystävä! Kahvilat ovat maksuttomia ja niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tapahtumista löydät tietoa seuraavasta VOIKUKKIA-kahvilasta.

Os. Raatihuoneenkatu 19, summeri alaovella Kanta-Hämeen perhetyö

VOIKUKKIA-toiminnasta saat lisätietoja paula.arbelin at khperhetyo.fi

 

VOIKUKKIA-ryhmätoiminta huostaanton jälkeen

Tervetuloa VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään huostaanotettujen lasten syntymävanhemmille ja perheen läheisille!

Seuraavan ryhmän alkamisesta ota yhteyttä

Paula Arbelin puh 044-74 399 72

Lapsen huostaanotto on aina perheen kriisi. Vertaistukiryhmän voima on siinä, että huostaanotosta ja omasta tilanteesta saa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Toisten kokemuksista oppii ja muita kuuntelemalla ja tukemalla löytää myös itse uusia voimia.

Ryhmän toimintaan osallistuminen vaatii rohkeutta mutta myös palkitsee.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät ovat aina suljettuja ryhmiä, eli osallistujat pysyvät samoina koko ajan. Osallistujia on yleensä 4-6 ryhmäläistä sekä ohjaajat. Ryhmät tapaavat säännöllisesti noin kymmenen kertaa. Tapaamiskerroilla on eri aiheet mutta tilaa on myös ryhmän omille toiveille.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmässä on aina kaksi koulutettua ammattilaisohjaajaa. Monissa ryhmissä on nykyään myös mukana koulutettu vertaisvetäjä: vanhempi, joka on itse kokenut lapsensa huostaanoton.

Lisätietoja: www.voikukkia.fi

Vankilan perheosasto toimii Vanajan avovankilassa (vankeusvangit) ja Hämeenlinnan vankilassa (tutkintavangit) 

Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden suorittaa vankeusrangaistusta tai olla tutkintavankeudessa alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa. Jakson alkaessa lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Perheosastolle voi tulla jo raskauden aikana.

Vankilan perheosaston Vanajan ja Hämeenlinnan yksiköt ovat vankilan tiloissa ja valvonnassa, mutta yksiköiden toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys ja jonka työtä ohjaavat liiton vaativan vauvatyön laatukriteerit.

Lapsen sijoittamisesta perheosastolle päättää kotikunnan lastensuojelu, ja lapset ovat pääsääntöisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettuja. Päätös lapsen sijoittamisesta perheosastolle voidaan tehdä, jos se on lapsen edun mukaista. Päätöksen raskauden aikaisesta sijoituksesta tekee vanhemman kotikunnan aikuissosiaalityö.

Hämeenlinnan vankilan perheosaston olohuone

Vanhemman sijoittamisesta perheosastolle päättää Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus.  Valmisteluissa kuullaan Vanajan vankilan ja perheosaston edustajia. Päätöksen yhteydessä sovitaan myös yhteistyöstä lapsen kotikunnan lastensuojelun sosiaalityön kanssa.

Vanajan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa paikalla vuoden jokaisena päivänä klo 7-22. Hämeenlinnan vankilan perheosastolla on henkilökuntaa myös joka päivä silloin,  kun sinne on sijoitettu tutkintavanki lapsensa kanssa.

Tullessaan perheosastolle vanhempi sitoutuu osallistumaan perheosastolla tapahtuvaan suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Perheosastolla tuetaan perhetyön keinoin vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja autetaan vanhempia vastaamaan lapsen tarpeisiin. Keskeinen osa työskentelyä on oman elämäntilanteen pohtiminen ja käytännön asioiden järjestely yhdessä omatyöntekijöiden kanssa.

Lisätietoa vankilan perheosastosta löytyy Lastensuojelun käsikirjasta

Perheosastolle tulevalle asiakkaalle

Mikäli haluaisit suorittaa vankeusrangaistuksesi Vanajan vankilan perheosastolla Hämeenlinnassan, kerro siitä, kun asioit joko yhdyskuntaseuraamustoimistolla tai ulosottoviranomaisen kanssa (sakkovangit).

DSC00154_kopio
Asiakashuone

Lapsesi osalta tarvitset sijoittamispäätöksen oman kuntasi lastensuojelun sosiaalityöntekijältä. Soitamme jokaiselle Vanajan vankilaan perheosastolle tulevalle vanhemmalle. Puhelussa voit kysyä esimerkiksi minkälaista perheosaston arki on tai muista mieltäsi askarruttavista asioista.

Perheosastolla Vanajan vankilassa asutaan 1-4 hengen soluasunnoissa, joissa on omat huoneet ja yhteinen keittiö sekä pesutilat. Vanhempi valmistaa itse ruoan lapselle ja itselleen. Vankila maksaa jokaiselle vanhemmalle ja lapselle  ruokarahaa,jolla voit ostaa viikoittain kaupasta tarvittavat ruoka-aineet.  Vankilaan tullessa sinulla onkin oltava käytössäsi pankkitili ja maksukortti, jotta ruokarahojen ja ostosten maksaminen onnistuu helposti.

Vanajan perheosaston olohuone

Osastolla on yhteinen olohuone, jonne kokoonnumme arkiaamuisin aamupiiriin. Aamupiirissä käydään läpi itse kunkin päivän ohjelman. Lapsen vanhempana oleminen on kokopäiväinen työ, ja arkipäiväsi perheosastolla koostuu pitkälti asioista, joita tehdään lapsen kanssa.

Perheosastolla olon aikana voit pohtia yhdessä omatyöntekijöiden kanssa elämäntilannettasi ja saada apua asioiden järjestämiseen. Yhdessä ihailemme lapsen kasvua ja olemme osastolla läsnä aamusta iltaan.

Perheosastolla osallistut myös erilaisiin ryhmiin ja pääset lapsesi kanssa tutustumaan vuorovaikutusta vahvistavaan toimintaan, kuten vauvahierontaan, vauvasirkukseen tai värikylpyyn.

Vauverosirkusta valmistellaan

 

”Mulle perheosasto on ollut loistojuttu.

Ja vauvallehan tää on kaikki, se ei tiedä muusta.”

Sosiaalityöntekijälle tietoa perheosastosta

Vankilan perheosastolle voidaan sijoittaa alle 2-vuotias lapsi lastensuojelulain 13a §, 37 § ja 49 § mukaisesti. Lapsi voi olla osastolla kolmevuotiaaksi asti. Päätöksen lapsen sijoittamisesta tekee lapsen kotikunnan lastensuojelu. Lapsen sijoittamisesta perheosastolle neuvotellaan yhdessä vanhemman sijoittamisesta vastaavan Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksen kanssa. Lapsi sijoitetaan yleensä avohuollon tukitoimena, mutta lapsi voidaan sijoittaa vankilan perheosastolle myös huostaan otettuna. Tällöin on kyseessä sijaishuoltopaikan muutos.

Vanajan perheosaston piha

Mikäli vankeudessa on raskaana oleva henkilö, tehdään lapsesta  ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja sijoitusta voidaan valmistella jo ennen lapsen syntymää. Osastolle voidaan sijoittaa myös raskaana oleva vanki sosiaalihuoltolain mukaisena sijoituksena (Sosiaalihuoltolaki §22 ja §24).

Perheosasto on maksullinen ja sinne sijoitetusta lapsesta peritään vuorokausihinta. Odotusajan työskentelyn hinta on sama. Hinnoista päättää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Vuorokausihinta sisältää lapsen perustarpeisiin liittyvät hankinnat, kuten vaipat ja tavallisimmat hoitotarvikkeet. Lisäksi vanhempi saa vankilalta ruokarahaa, josta osa on tarkoitettu lapsen ruokiin.

Sijoituksen alkaessa perheosastolla järjestetään lastensuojeluneuvottelu, jossa on mukana sosiaalitoimen lisäksi perheosaston ja vankilan henkilökuntaa. Neuvottelussa käydään läpi asiakkaan tilanne ja sovitaan yhteisesti lapsen ja vanhemman tavoitteet perheosastojaksolle. Lisäksi sovitaan käytännön asioista, kuten perheosaston ja kotikunnan lastensuojelun yhteydenpidosta sekä aikataulutetaan tulevat neuvottelut. Neuvottelut on tarvittaessa mahdollista järjestää myös etäyhteydellä, joko video- tai puhelinneuvotteluna.

DSC00127_kopio
Vanajan vankilan perheosasto

Perheosastolle sijoittamista pohdittaessa pyydämme olemaan yhteydessä perheosastolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Virka-aikaan voi soittaa vastaavalle perhetyön ohjaajalle (044 310 0140) tai muulloinkin osastolle (044 310 0141), jossa vastataan joka päivä 07-22 välillä.

Vastaamme mielellämme perheosastoon liittyviin kysymyksiinne. Meille voi myös tulla paikan päälle tutustumaan!

 

 

 

Kuvat: Aija Norokallio ja CapsLock Helsinki,Sami

Doula on vapaaehtoinen synnytystukihenkilö, jonka tarjoama tuki on perheille maksutonta palvelua. Doulan voi saada erityistä tukea tarvitsevat perheet. Vapaaehtoista doulaa voi pyytää silloin, kun perheellä on esimerkiksi vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18 -vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen syy. Ottaessasi yhteyttä doulatoiminnan ohjaajaan voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin. Lisäksi neuvolat tai muut perheen kanssa työskentelevät tahot voivat ohjata asiakkaansa doulatoimintaan, kun ajattelevat perheen hyötyvän doulan tarjoamasta tuesta.

Doulat tapaavat perhettä 2-3 kertaa ennen synnytystä, ovat mukana synnytyksessä ja tapaavat perheitä vielä kerran synnytyksen jälkeen. Tapaamisilla käydään läpi synnytyksen kulku sekä äidin toiveita sen suhteen, mahdollisia aikaisempia synnytyskokemuksia, pelkoja ja toiveita. Äidin toiveiden mukaisesti voi doula ohjata kumppania helpottamaan äidin oloa synnytyksessä, tai jos kumppani ei ole mukana, doula on äidin vierellä auttamassa siten kuin äiti haluaa. Doulan läsnäolo tuo synnytykseen rauhallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta.

Toimintamme on tuettu Veikkauksen voittovaroista ja lisäksi saamme Hämeenlinnan kaupungilta avustusta.

Avomissa doulailloissa vapaaehtoiset doulamme ovat tavattavissa kahvikupposen äärellä. Voit tulla keskustelemaan odotuksesta tai synnytyksesstä douliemme kanssa. Lapset ja odottajien kumppanit ovat myös tervetulleita. Avoimet doulaillat eivät edellytä doulan tilaamista.

Avoimet doulaillat löytyvät tapahtumista sivustoltamme.

Avoin doulailta on maksuton ja eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Osoite: Sibeliuksenkatu 5a, mutta avoimiin doulailtoihin sisäänkäynti Reskalta Raatihuoneenkatu 19 (sisään pääset summeria: Kanta-Hämeen perhetyö painamalla) 13100 HML doula@khperhetyo.fi

Meiltä doulan tilanneiden perheiden palautteita:

UusiÄiti: ”Doula, mies ja tens-laite olivat täydelliset synnytyskumppanit. Doula ylitti odotukseni ja vietti aikaa kanssamme kiireettömästi ennen synnytystä. Hän oli empaattinen, luotettava, hauska ja halusi oikeasti tutustua meihin. Koin tärkeäksi, että doula oli synnytyksessä paikalla minua varten, koska kätilö kerkesi vain käväsitä huoneessa. Tarvitsin ja sain fyysisen läsnäolon ja kontaktin.”

Iskä-83: ”Doula oli erittäin tärkeä synnytyksen aikana, enne synnytystä käydyissä keskusteluissa. Sain vastauksia kysymyksiin ja tutustuin ihmiseen. Tärkeää olimyös, että mukana oli henkilö, joka tiesi synnytyksestä enemmän. Kiitos kaikesta toiminnasta ja hineosta avoimesta tunnelmasta avoimessa doulaillassa. Kaikille synnyttäjille pitäisi neuvolassa mainita doulatoiminnasta.”

Supermamma: ”Doula loi rauhallisen tunnelman ja turvaa olemalla läsnä. Aina kun jotain kysyin sain vastauksen. Sitten ei enää pelottanut. Ilman doulaa en olisi pärjännyt, haluan itsekin olla joskus doula.”

TENS lyhenne tulee sanoista “Transcutaneous Electrical Nerve Stimulation”. TENS –laite on pieni paristokäyttöinen laite, joka lähettää kehoosi sähköimpulsseja selkään laitettujen elektrodilappujen kautta. Nämä impulssit vaikuttavat positiivisesti niihin hermoihin, jotka ovat tekemisissä aivoihin vietävien kipuviestien kanssa. Impulssit auttavat myös lisäämään kehon omia kipua lievittäviä kemikaaleja, endorfiineja. Sähköimpulssit tuntuvat selässä pienenä kihelmöintinä, ja niiden voimakkuus on täysin synnyttäjän säädettävissä.

TENS-laitteita on käytetty menestyksekkäästi jo useiden vuosien ajan ympäri maailmaa. Kokemus on osoittanut, että TENS-laite on kaikkein tehokkain synnytyksen ensimmäisessä vaiheessa. TENS-laite on lääkkeetön vaihtoehto kivunlievitykseen, mutta se ei sulje pois muiden apujen käyttöä.

Yhdistyksen vuokraamat TENS-laitteet ovat laadukkaita, synnytyskäyttöön suunniteltuja ja helppokäyttöisiä. Laitteiden valmistaja on Iso-Britannialainen Babycare TENS. Kaikki Babycare TENS- laitteet ovat Euroopan lääkintälaitemääräysten mukaisia.

Miten TENS:iä käytetään?

Supistusten alkaessa kiinnitä pakkauksen neljä elektrodilappua ohjeiden mukaisesti selkääsi. Sen jälkeen kytke ja käynnistä laite ohjeita seuraten. Kun tunnet supistuksen, paina tehostenappia saadaksesi tehokkaamman avun. Kun supistus on ohi, paina nappia uudestaan – näin helppoa se on!

Miten TENS:n voi vuokrata?

TENS-laitteen laina-aika on kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Laite palautetaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Laitevuokra on 30€. TENS-laitteen voi varata ottamalla yhteyttä laitevuokria hoitavaan henkilöön joko sähköpostilla tai puhelimitse. Ilmoita nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi sekä laskettu aikasi.

MYÖS VANKI VOI OLLA VANHEMPI!

Suomessa arvioidaan olevan lähes 10 000 lasta ja nuorta, joiden vanhempi on vankilassa. Vanhemman vankeusrangaistuksen suorittaminen koskettaa koko perhettä ja hänen lähipiiriään. Vankilatuomiolta vapautuminen on iso elämänmuutos koko perheelle. Vankien lapsilla on tutkimusten mukaan suurempi riski mielenterveysongelmiin ja vaikeuksiin kaverisuhteissa ja ovat täten alttiimpia syrjäytyä.

Vankeuslain mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempaansa. Vankilassa olevaa vanhempaa tulisi tukea suhteiden ylläpitämisessä perheeseensä sekä läheisiinsä ja annettava mahdollisuus osallistua lastensa elämään ja kasvatukseen, jos se on lapsen edun mukaista. Vahvat siteet lapsiin ja puolisoon auttavat merkittävästi vankeusajan jälkeistä elämää ja lisäävät mahdollisuuksia irtautua rikollisesta elämäntavasta.

Ensi -ja turvakotien liiton Vanhempi vankilan portilla -hanke (2017-2019) tarjoaa mahdollisuuden selvittää rikosseuraamusasiakkaan vanhemmuuden tukemisen mahdollisuuksia ja lapsen osallisuutta.

Hankkeessa kehitetään vankien ja heidän perheittensä kanssa tehtävää oikea-aikaista perhetyötä jo vankeusaikana, mutta erityisesti koevapauteen tai ehdonalaiseen siirtymisen vaiheessa. Vapautuminen vaikuttaa suuresti koko perheeseen, mutta vankien lapset ja puolisot ovat jääneet usein vangin vapauden suunnittelussa vähälle huomiolle. Hankkeessa vahvistetaan perhesuhteita vapautumiseen liittyvän suuressa elämänmuutoksessa tukemalla vankeja vastuullisen vanhemmuuden ylläpitämiseen vanhemmuuskeskusteluiden ja valvottujen tapaamisten muodossa. Lapsen osallisuus on meille erityisen tärkeää.

Hankkeessa kartoitetaan rikosseuraamusasiakkaiden perhetyötä tukevia käytäntöjä sekä menetelmiä ja kootaan niistä koulutusmalli rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Perheiden kanssa tehtävän työn rinnalla rakennetaan ja vahvistetaan alueellisia viranomais- ja järjestöverkostoja. Käytäntöjen levittämisellä, aidolla vuoropuhelulla sekä toimivalla yhteistyöllä on vaikutuksia vankien ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Hankkeen kehittämistyön lähtökohtana on Rikosseuraamuslaitoksen Lapsi- ja perhetyön linjaukset (2013).

Hanke on Veikkauksen rahoittama, joka toteutuu yhteistyössä kolmen jäsenyhdistyksen kanssa: Kanta-Hämeen perhetyö ry, Kuopion ensikotiyhdistys ry sekä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Kanta-Hämeen ja Lahden projektityöntekijänä toimii Nana Lindholm ja Kuopiossa Anna Koistinen. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Rikosseuraamuslaitos, Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS sekä Vankien Omaiset VAO ry. Hankkeen ohjausryhmässä yhdistystämme edustaa toiminnanjohtaja Sini Stolt.

https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/hankkeet/#vanhempi_vankilan_portilla

Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu-hanke (2017-2020)

Olemme mukana Ensi-ja turvakotien liiton kehittämishankkeessa, jossa tavoitteena on lisätä turvallisuutta perheissä, joissa esiintyy ylisukupolvista kaltoinkohtelua. Meiltä on mukana Vankilan perheosasto. Hankkeen rahoittajana on Veikkaus. Olemme mukana teemassa kaksi, jossa tavoitteena on kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy riskiperheissä. Pyrimme hankkeen aikana lisäämään osaamista kaltoinkohtelun puheeksiotossa sekä kehittämään ryhmäkuntoutusmallin, jossa puretaan kaltoinkohtelun kokemuksia. Yhteyshenkilömme hankkeessa on Jaana Wikgren.

Hankkeen ohjausryhmässä yhdistystämme edustaa toiminnanjohtaja Sini Stolt.

Meidän Häme-hanke (2017-2020)

Hämeen Setlementti koordinoi Veikkauksen rahoituksella maakunnallista järjestöyhteistyötä OmaHämeen alueella. Kanta-Hämeen perhetyö ry:n toimialueena on koko Kanta-Häme, joten hanke on meille hyvä väylä luoda uutta yhteistyötä. Meidän Häme-hankkeessa vahvistetaan järjestöjen roolia sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kehitetään järjestöyhteistyötä. Tavoitteena on luoda toimivat rakenteet maakunnan, kuntien ja järjestöjen kesken. Hämeen Setlementissä hanketta johtaa Sara Löyttyjärvi. Kanta-Hämeen perhetyö ry:ssä hankkeen yhteyshenkilönä on Sini Stolt. Sini on maakunnallisen ohjausryhmän varajäsenenä. Varsinaisena jäsenenä ohjausryhmässä on Matleena Aitasalo Kanta-Hämeen hengitys ry:stä.

Maakunnallinen Lape-hanke 2017-2018

Hämeen Liitossa toimii maakunnallinen lapsiperhepalveluiden muutosohjelma. Olemme OmaHämeen lapessa mukana toimijana työpanoksellamme. Olemme ilmoittaneet, että meitä kiinnostaa erityisesti eropalveluiden kehittäminen ja väkivaltatyön teemat. Lapen muutosagenttina Hämeen Liitossa työskentelee Jari Pekuri.

Toiminnanjohtaja Sini Stolt on mukana lapen maakunnallisessa ohjausryhmässä järjestöjen edustajana. Lisäksi toiminnanjohtaja on mukana Janakkalan kunnan lape-työryhmässä sekä OmaHämeen lastensuojelun sijaishuollon asiakasohjauksen ja laitoshuollon kokonaisuus ryhmässä.

Hämeenlinnan kaupungin valinnanvapauskokeilu 2017-2018 (Sote)

Hämeenlinnan kaupungissa on Jukolan ja Lammi/Tuuloksen alueilla menossa valinnanvapauskokeilu. Valinnanvapauskokeilussa näiden alueiden asiakkaat voivat valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan sotepalvelut. Hämeenlinnan kaupungilla hanketta luotsaa Niina Haake.

Me tuotamme psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoa Terveystalolle. Lisäksi tuotamme sosiaaliohjauksen Linnan Klinikalle, Mainiemessä toimivalla Juho Nummenmaalle sekä Terveystalolle. Halutessasi palveluita meiltä sinun tulee valita valinnanvapauskokeilussa joku näistä palveluntuottajista ja saat meihin yhteyden lääkärisi/sairaanhoitajasi kautta.