Ensi- ja turvakotien liitto lukuina

Autamme vuosittain lähes 12 000 apua hakevaa, usein vaikeassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Joitakin perheitä auttaa vauvan unikoulu, toisia perheväkivallan katkaiseminen. Apua on myös annettu, kun päihteet tai mielenterveyden ongelmat ovat vaarantaneet lapsen turvallisen kasvun.

Vuoden 2017 aikana ensikodeissa autettiin ensikotijaksolla 303 aikuista (naisia: 216, miehiä: 87) ja lapsia 245. Edelliseen vuoteen verrattuna apua saaneiden määrä on hiukan laskenut (2016: aikuisia 392, lapsia 291). Alaikäisiä vanhempia oli 16, joista äitejä oli 13. Pääsääntöisesti ensikotiin hakeuduttiin alle vuoden ikäisen vauvan kanssa (190).

Baby blues -toiminta on maksutonta ja on suunnattu masentuneille, uupuneille tai muusta syystä tukea tarvitseville vauvaperheille. Perheitä autetaan tapaamisissa sekä puhelin- ja unineuvontana. Baby blues -toiminta auttoi vuonna 2017 269 perhettä (2016: 271). Yön yli kestävästä, yleensä muutaman vuorokauden mittaisesta univalverytmityksestä sai apua 7 äitiä ja 12 lasta.

Päiväryhmätoiminta on intensiivistä ja toiminnallista vauvaperheille suunnattua avopalvelua, jossa tuetaan suunnitelmallisesti lapsiperheen arkea sekä voimavarojen vahvistamisesta ja kehitetään vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta. Päiväryhmiä toteutettiin 10 paikkakunnalla ja niihin osallistui 92 perhettä, joissa lapsia oli yhteensä 96 (2016: 113 lasta). Osana päiväryhmää perheet osallistuvat intensiiviviikolle koulutuskeskus Sopukassa. Tiivistä tukea tarjoaville viikoille osallistui 53 perhettä (2016: 52).

Ensikotityön ja avopalveluiden rajapinnalla olevaa kotona tehtävään vauvatyöhön osallistui yhteensä vuonna 2017 42 aikuista ja 45 lasta.

Unichat, vauvaperheen unipulmiin vertais- ja ammattilaistukea tarjoava verkkokeskustelu uutena työmuotona on löytänyt paikkansa ja asiakkaansa. Vuoden aikana avoimia verkkokeskusteluja järjestettiin 19, joihin osallistui 125 keskustelijaa. Unipulmista verkkokeskustelusta apua hakevien vanhempien määrä on kasvanut tasaisesti vuoden aikana ja palaute chateistä on ollut lähes poikkeuksetta hyvää.

Alvari-perhetyöhön ja perhetyöhön osallistui vuoden 2017 aikana 270 aikuista ja 298 lasta (2016: 217 aikuisia, 270 lasta).

Pidä kiinni -ensikodit

Päihteitä käyttävien äitien ja isien tukemiseen erikoistuneiden Pidä kiinni -ensikotien asiakasmäärät pysyivät samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna. Äitejä kuntoutuksessa oli 72 (2016: 68) ja lapsia 69 (2016: 70). Kuntoutuksessa mukana olevien isien määrä laski vuoden 2016 35 isästä vuoden 2017 22 isään.

Ensikotien kokonaishoitovuorokaudet olivat vuonna 2017 19124 (2016:  22712), mikä on samaa tasoa vuosien 2014-2015 hoitovuorokausien kanssa.

Pidä kiinni -ensikodin kuntoutukseen tulleet äidit olivat 18-44 vuotiaita, suurin osa (89%) oli 18-34 vuotiaita edellisen vuoden tavoin. Alle 25 vuotiaiden osuus oli 25% (2016: 36%). Äideistä 49% aloitti kuntoutuksen raskausaikana, 1 äiti raskauden ensimmäisellä kolmanneksella, 12% toisella kolmanneksella ja loput äidit raskauden viimeisellä kolmanneksella. Kuntoutuksessa olleiden isien ikä vaihteli 18-54 vuoden välillä. Myös suurin osa isistä, 73%, oli äitien tavoin 18-34 vuotiaita. Isistä 27% aloitti kuntoutuksen äidin raskausaikana.

Vuonna 2017 kuntoutuksen aikana syntyi 43% lapsista. Syntymänsä jälkeen kuntoutukseen tulleiden lasten ikä vaihteli 0kk-4 vuoden välillä.  17% lapsista tuli kuntoutukseen heti syntymänsä jälkeen ja 10% lapsista oli 1kk ikäisiä. Muut lapset olivat jonkin verran vanhempia.

Äideistä joka neljäs (26%) oli kuntoutukseen tullessa asunnottomia, 7% oli vain asuntolapaikkaa ja 68% äideistä oli joku asunto, jossa asua. Vaikka äidillä on ollut asunto, jossa hän on asunut ennen kuntoutusta, saattaa se olla sellainen, johon äiti ei voi palata vauvan kanssa.

Peruskoulu oli jäänyt 6% äideistä kesken ja suoritettu peruskoulu oli ainoa käyty koulu 64% äideistä. 4% äideistä oli suorittanut lukion, 15% ammattikoulun, 7 % opistotutkinnon ja yhdellä äidillä oli alempi korkeakoulututkinto.

Äideistä 47% oli diagnosoitu mielenterveyden häiriö ja usealla äidillä diagnooseja oli useampi kuin yksi. Päihteiden käyttäjillä on usein myös mielenterveyden häiriöitä, joita ei ole diagnosoitu ja hoidettu päihdeongelman takia. Suurin osa äideistä oli päihteiden sekakäyttäjä, vain 11% äideistä kertoi käyttäneensä pelkästään alkoholia ja 4% vain lääkkeitä. Alkoholi oli kuitenkin lähes puolella äideistä (49%) yksi käytetty päihde. 79% äideistä huumeet olivat mukana käytetyissä päihteissä.

Pidä kiinni -avopalvelut

Ensikotikuntoutuksen jälkeen perhe saa tiivistä tukea avopalvelussa muutamasta kuukaudesta aina pariin vuoteen. Avopalveluissa apua sai yhtä paljon kuin edellisinä vuosina. Äitejä oli vuonna 2017 kuntoutuksessa 118, isiä 50 ja lapsia 108.

Äideistä 43% aloitti kuntoutuksen odotusaikana. Erittäin positiivista on se, että hieman yli puolet aloitti kuntoutuksen ennen viimeistä raskauskolmannesta, jolloin sikiötä päästään suojelemaan päihteiden aiheuttamilta vaurioilta paremmin sekä aloittamaan äidin kanssa kiintymyssuhteen kannalta erittäin tärkeä odotusajan työskentely. Isistä 38% aloitti avopalvelukuntoutuksen äidin raskausaikana, joka on koko perheen tilanteen kannalta hyvin tärkeää.

Apua saaneet äidit ovat melko nuoria, sillä äideistä 84% oli iältään 17-34 vuotiaita. Isistä 72% oli 18-34 vuotiaita. Lapsista suurin osa (76%) oli kuntoutuksen alkaessa alle 1 vuotiaita, suurimmaksi osaksi, 35% heti syntymän jälkeen kuntoutukseen tulleita.

Äideistä 2% oli peruskoulu jäänyt kesken ja 59% peruskoulu oli ainoa suoritettu koulu. Äideistä 31% oli suorittanut lukion tai ammattikoulun, 4% opistoasteen tutkinnon, 3% alemman korkeakoulututkinnon ja 1% ylemmän korkeakoulututkinnon. Joka toisella äidillä (52%) oli diagnosoitu mielenterveyden häiriö ja usealla oli enemmän kuin yksi diagnoosi. Suurin osa äideistä (56%) oli päihteiden sekakäyttäjiä. Pelkästään alkoholia käyttäviä äitejä oli avopalveluissa 24%, mutta usein (70%) alkoholi oli yksi käytetyistä päihteistä. Huumeitä käytti  74% äideistä.

Turvakotityö

Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämissä 13 turvakodissa apua saaneiden perheiden määrä kasvoi vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Aikuisia asiakkaita oli 1349 (2016: 1153) heistä naisia oli 1268 (2016: 1080) ja miehiä 82 (2016: 73). Lapsia turvakodeissa oli ajanjaksolla yhteensä 1250 (2016: 1074), joista tyttöjä ja poikia oli lähes yhtä paljon. Turvakotiin tulleita asiakkaita oli siis 372 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Noin puolet (51 %) aikuisista tuli turvakotiin lasten kanssa. Turvakotiin tulevilla aikuisilla oli myös lapsia, jotka eivät tulleet turvakotiin mukaan. Näitä alaikäisiä lapsia oli 633 (2016: 504). Turvakoteihin tulevista aikuisista 36 % oli naimisissa ja avoliitossa 16 %. Eronneita, asumuserossa tai asiakkaita, joilla oli ero vireillä, oli 14 %, mikä on vähemmän kuin vuonna 2016 (27 %).

Turvakodista apua saaneista suurin osa eli 64 % on ensikertalaisia ja asiakkaiden asiointikieli oli 79 % suomi. Suurin ikäryhmä asiakkaista oli 25-34 -vuotiaita (36%). Seuraavaksi suurin ikäryhmä olivat 35-44 -vuotiaat (23 %) ja kolmanneksi suurin ikäryhmä olivat 18-24 -vuotiaat, (16 %). Eläkeikäisiä eli yli 65 -vuotiaita oli 4 %.

Apua saaneista lapsista suurin ikäryhmä olivat vauvat (13 %) ja seuraavaksi eniten lapsista oli 1-vuotiaita 11 %. Kaikkiaan vauvoja ja taaperoita (0-2 -vuotiaita) oli turvakodissa 32 % lapsista. Leikki-ikäisiä (3-6 -vuotiaita) oli turvakodeissa 32 %, alakouluikäisiä 25 % ja yläkouluikäisiä ja sitä vanhempia nuoria 11 %.

Turvakoti auttaa kriisitilanteessa ja kriisimuotoisuuden vahvistuminen näkyy turvakodissa vietetyssä ajassa. Vain muutaman päivän (1-3vrk) turvakodissa vietti 27 % apua hakeneista ja 43% vietti alle viikon. Asumisaika on viikosta kahteen viikkoon 19 %, 2 viikosta kuukauteen 21 % ja yli kuukauden n. 14 %.  Surin osa asiakkaista (64%) on turvakodissa ensimmäistä kertaa. Joka viides apua hakeva (19 %) tulee turvakotiin toista kertaa, kolmannen kerran apua hakee 6 % ja neljännen kerran 5 %.

Turvakotiin ohjannut taho oli 35 %:lla sosiaalihuolto. Iso osa (24 %) apua hakevista tuli omasta aloitteesta ja lapsiasiakkaat usein (23 %) vanhemman ohjaamana. Terveydenhuollon ohjaamana turvakotiin tuli 3%, auttavan puhelimen ohjaaman 0,40 % (10 asiakasta). Poliisi ohjasi 6 % asiakkaista turvaan.

Usein väkivallan tekijä on vanhempi (19 %), usein myös puoliso tai avopuoliso 16 % väkivaltaa kokeneista. Väkivallan tekijä on ollut entinen puoliso 11 %:lla ja muu perheenjäsen tai sukulainen on ollut väkivaltainen 10 % asiakkaista. Seurustelukumppani on ollut 9 %:lle apua hakevalle väkivallan tekijä. Vuonna 2017 kysyttiin ensimmäistä kertaa lapsen väkivaltaisuudesta. Lapsi tai lapsipuoli on ollut väkivallan tekijänä 9 %:lle asiakkaista. Entinen seurustelukumppani on ollut väkivallantekijänä 9 %:lle asiakkaista. Ensimmäistä kertaa kysyttiin myös väkivallalta turvaa hakevan omasta väkivaltaisuudesta ja 13 % turvakotiin tulijoista kertoi olleensa itse väkivaltainen väkivallan käyttäjää kohtaan.

Tilastotietoa kerättiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa myös päihteiden käytöstä väkivaltatilanteessa. Hyvin useissa tilanteissa (41 %) päihteet liittyivät väkivaltatilanteeseen ja 33 % ilmoitti päihteiden liittyvän väkivaltatilanteisiin usein. Päihteet eivät vaikuttaneet 32 %:lla asiakkaista väkivaltatilanteeseen ja 25 % asiakkaan tilanteesta ei ole tietoa tästä asiasta.

Väkivalta oli usein fyysistä (13 %) ja henkistä (13 %) tai väkivallan uhkaa (12 %). Seksuaalista väkivaltaa oli kokenut 9 % asiakkaista, samoin taloudellista väkivaltaa 9 %, vainoa lähes 9 % asiakkaista ja kulttuurista tai uskonnollista väkivaltaa oli samoin kokenut lähes 9 % asiakasta. Väkivallasta aiheutui pelon ja henkisten vammojen lisäksi fyysisiä vammoja mm. 6 keskenmenoa, 70 luunmurtumaa, 58 aivotärähdystä, 25 sisäistä vammaa ja satoja mustelmia, haavoja ja paljon kipua.

Asiakkaita oli turvakodeissa tasaisesti koko vuoden ajan. Jonkin verran muita kuukausia enemmän asiakkaita oli syys- ja joulukuussa.

 

Väkivaltatyön avopalvelut

Väkivaltatyön avopalveluissa autettiin yhteensä 3381 henkilöä, joista aikuisia ok 2902 ja lapsia 479. Avun saaneiden määrä on kasvanut vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna 872 asiakkaan verran. Kasvua asiakasmäärissä oli 35 %, mikä on merkittävä muutos aiempien vuosien laskevaan trendiin.

Aikuisista naisia oli 1386 ja miehiä 1514, tyttöjä 258 ja poikia 220.  Suurin osa (30%) aikuisista oli 30-40 vuotiaita, 41-50 -vuotiaita, oli 18 %, alle 30 -vuotiaita oli 17 % ja 51-60 -vuotiaita lähes 7 %. Lapsiasiakkaista alle kouluikäisiä oli 31 %, alakouluikäisiä 49 % ja yläkouluikäisiä ja sitä vanhempia 20 %.

Asiakkuus kesti viikon tai alle 5 %:lla, viikosta kuukauteen 10 %:lla, yhdestä kolmeen kuukauteen isoimmalla osalla eli 31 %:lla, 4-6 kk 25 %:lla, 6- 12 kk 13 %:lla ja yli vuoden 16 %:lla. Yli puolet (52 %) asiakkaista asui väkivallan kokijan/tekijän kanssa yhdessä asiakkuuden ajan.

Väkivalta oli kestänyt 1-2  vuotta 28 %:lla apua hakeneista. Puolesta vuodesta vuoteen väkivaltaa oli ollut 15 %:lla asiakkaista, samoin 15 %:lla väkivalta oli kestänyt 3-4 vuotta. Asiointikieli oli 89 %:lla avopalveluista apua hakevilla suomi.

Autettujen määrä lisääntyi vuoden edetessä siten, että loppuvuonna joulukuussa asiakkaita oli eniten.

Verkkoauttamisessa asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2016. Chatin aukioloaikoja lisättiin kahdella tunnilla viikossa. www.nettiturvakoti.fi -sivustolla oli vuoden aikana 44 050 yksittäistä kävijää. Kaiken kaikkiaan sivustolla vieraili 179 830 ihmistä. Nettiturvakodin Facebook –sivustolla oli vuoden lopussa 1630 seuraajaa.

Tapaamispaikka

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä 16 tarjoaa tapaamispaikkatoimintaa, joissa toteutetaan valvottuja ja tuettuja tapaamisia, valvottuja vaihtoja ja joissakin yhdistyksissä myös valvottuja kotitapaamisia.  Valvottuja tapaamisia oli 2940 (2016: 3230), tuettuja tapaamisia toteutui 3386 (2016: 3012) ja valvottuja vaihtoja oli 1144 (2016: 1287). Kotitapaamisia järjestettiin 15 vuoden 2017 aikana.

Lapsia tapaamispaikan asiakkaina oli 1565 (2016: 1297), joista poikia 777 ja tyttöjä 787.  Tapaavia aikuisasiakkaita oli 1128 (2016: 1135), joista miehiä 539 ja naisia 589.

Vanhemman neuvo -ryhmät

Yhdistysten järjestämiin Vanhemman neuvo -ryhmiin osallistui vuonna 2017 yhteensä 32 vanhempaa, joista 27 oli äitiä ja viisi isää. Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimiin, eri organisaatioiden toteuttamiin, Vanhemman neuvo- ryhmiin osallistui vuonna 2017 yhteensä 88 vanhempaa, joista 76 äitiä ja 12 isää.

Eroneuvo ja vertaiskahvila illat

Eroneuvo-tilaisuuksia toteutettiin jäsenyhdistyksissä 65 kertaa ja osallistujina oli 65 naista (2016: 95) ja 20 miestä (2016: 32) sekä 7 osallistujaa, joiden sukupuolesta ei ole tietoa. Eroneuvoissa oli mukana 4 lasta.  Toiminnassa oli yhdistyksissä mukana 100 Eroneuvo-vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 340 vapaaehtoistyöntuntia. Vertaiskahvila –iltoja toteutui 56 kertaa ja osallistujina oli 48 naista (2016: 84) ja 18 miestä (2016: 30). Lisäksi osallistujina oli 20 lasta. Toiminnassa oli mukana 21 vertaiskahvila –vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 161 vapaaehtoistyöntuntia.

Vanhempien Akatemia Oulu, Valkeakosken ja Seinäjoen kaupunki sekä Sipoon kunta toteuttivat yhteensä 16 Eroneuvo-tilaisuutta, joihin osallistui 14 miestä ja 33 naista. Valtakunnallisesti Eroneuvo-tilaisuuksissa ja vertakahviloissa kohdattiin 146 naista ja 52 miestä (8 asiakkaan sukupuolesta ei ole tietoa). Eroneuvo ja vertaiskahvila asiakaspalautteessa (99 palautetta) 99% osallistuneista suosittelisi osallistumista myös muille eroa pohtiville tai eronneille vanhemmilla.

Lasten erovertaisryhmät, yksilö- pari- ja perhetapaamiset sekä apua eroon -chat

Vanhempien eron kokeneilla lapsille suunnattuja ryhmiä toteutui vuoden aikana 7 ja osallistujia oli yhteensä 40 lasta (2016: 39). Yksilö-, pari- ja perhetapaamisten asiakkaina oli yhteensä vuoden aikana 166 naista (2016: 108), 106 miestä (2016: 77), 21 tyttöä (2016: 25) ja 17 poikaa (2016: 24).

Vuoden otettiin käyttöön uusi kahden välinen chat- keskustelu apuaeroon.fi -sivustolla.  Marraskuun puolesta välistä vuoden loppuun käytiin erotilanteeseen liittyviä keskusteluja 9 kertaa. Päivystäjinä toimi 3 keskusjärjestön työntekijää ja chat oli auki viikoittain muutamien tuntien ajan.

Vuoden aikaan toteutettiin kaksi vajaan tunnin mittaista Tietoa ja tukea lapsiperheen eroon facebook-liveläheystä. Livelähetys somessa tavoittaa eroa pohtivia tai eronneita vanhempia valtakunnallisesti. Lisäksi jäsenyhdistyksissä toteutettiin tukitoimintaa yhden vanhemman perheiden vanhemmille yhteensä 15 tapaamista, joissa osallistujia oli yhteensä 99.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä tilastoidaan erikseen apua hakevien miesten saamaa tukea. Vuonna 2017 kaikkiaan 3152 miestä autettiin kaikissa palveluissa kuten väkivallan avopalveluissa, laitostoiminnoissa kuten ensikodeissa ja turvakodeissa sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnoissa. Iältään miehet ovat 18-55 vuoden välillä. Miesten määrä palveluissa on kasvanut 19% (2006: 2654) vuodesta 2016.

Näiden lisäksi miehille järjestetään omaa ryhmätoimintaa eri teemoista kuten perhe-, ero-, vanhempain-  ja päihderyhmiä sekä perhevalmennusta ja maahanmuuttajamiesten ryhmiä. Vuonna 2017 179 ryhmätapaamiseen osallistui 790 miestä, mikä tekee noin 4 osallistujaa ryhmäkertaa kohden.

Jäsenyhdistystemme toiminnassa on mukana runsaasti vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä: mm. synnytystukihenkilöinä eli doulina, lastenhoitajina tai mieskavereina. Vuonna 2016 vapaaehtoisena toimi 1600 henkilöä, jotka antoivat aikaansa 42 500 tuntia.