Vahva ja välittävä Suomi rakennetaan lasten oikeuksista huolehtimalla
Lapsenhuoltolain toinen pykälä koskee lapsen tapaamisoikeutta. Sillä halutaan varmistaa, että lapsi saa tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu ja säilyttää tähän läheinen ja myönteinen suhde. Laki velvoittaa kumpaakin vanhempaa myötävaikuttamaan tapaamisoikeuden toteutumiseen ja toimimaan siten, ettei kumpikaan vanhempi aiheuta haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Myös lapsen oikeuksien sopimuksen yhdeksäs artikla puhuu samasta oikeudesta. Aina toisen vanhemman tapaaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä tapaamisia voida toteuttaa ilman ammatillista tukea.
Tapaamispaikkatoiminta on sekä lapsenhuoltolain että lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta tärkeää työtä. Valvotuilla ja tuetuilla tapaamisilla pyritään varmistamaan, että lapsen oikeus tavata kumpaakin vanhempaa toteutuu turvallisesti. Haastetta turvallisuuteen voi tuoda esimerkiksi vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma, riitaisa erotilanne tai väkivallan uhka tai vakava vieraannuttaminen. Valvotuilla ja tuetuilla tapaamisilla voidaan vahvistaa lapsen ja vanhemman kiintymys- ja vuorovaikutussuhdetta elämän ensihetkistä alkaen ja tukea vanhempia vanhemmuuden kysymyksissä tarvittaessa aina siihen asti, kun lapsi täysi-ikäistyy.
Valvotuilla ja tuetuilla tapaamisilla voidaan vahvistaa lapsen ja vanhemman kiintymys- ja vuorovaikutussuhdetta elämän ensihetkistä alkaen ja tukea vanhempia vanhemmuuden kysymyksissä tarvittaessa aina siihen asti, kun lapsi täysi-ikäistyy.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tapaamispaikat ovat toteuttaneet valvottuja ja tuettuja tapaamisia 1980-luvun alusta asti. Alussa työtä tehtiin vapaaehtoisten voimin. Sittemmin tapaamisten järjestämisvastuu on kirjattu sosiaalihuoltolakiin ja siirtynyt hyvinvointialueille. Toiminnasta vastuussa ovat alan koulutetut, kokeneet ammattilaiset. Ensi- ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoimintaa ohjaavat lisäksi yhteiset laatukriteerit, joita auditoidaan säännöllisesti kolmen vuoden välein. Vuosittain näissä tapaamispaikoissa noin 1500 lapsella on mahdollisuus rakentaa turvallisesti suhdetta vanhempaansa.
Kesällä 2023 Suomessa aloitti uusi hallitus, jonka hallitusohjelma on nimeltään “Vahva ja välittävä Suomi”. Mikäli neuvoteltu hallitusohjelma toteutuu, se heikentää suunniteltujen mittavien toimeentuloturvan leikkausten vuoksi lapsiperheiden tilannetta merkittävästi. Uusien, vasta toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden kustannuksia hallitus haluaa vähentää tehostamalla niiden toimintaa. Hyvinvointialueiden rahoitus on jo nyt ja tulee olemaan tulevina vuosina erittäin tiukka olemassa oleviin palvelutarpeisiin nähden. Myös monen järjestötoimijan osalta tilanne on avoin, sillä mittavat leikkaukset saattavat osua niihin kipeästi.
Tapaamispaikat pyörivät suurelta osin järjestötoimijoiden voimin ja mahdolliset säästötoimet uhkaavat näin ollen myös niitä, kun järjestämisvastuussa olevien hyvinvointialueiden kassassa ei ole millä maksaa ostopalvelusta. On iso riski, että niistäkin tapaamisista, joita hankitaan, aletaan säästää lapsen ja turvallisuuden kannalta kyseenalaisella tavalla. Viitteitä tästä näkyy jo nyt; kaikkein suurimman tuen valvotut tapaamiset saattavat muuttua tuetuiksi tapaamisiksi, kotitapaamiset voidaan joutua lopettamaan. Kilpailutuksen ollessa yleinen käytäntö palvelu mitataan ennen kaikkea hinnassa, ei välttämättä laadussa. Mahdolliset toimenpiteet osuvat suoraan palvelun ensisijaiseen asiakkaaseen, lapseen. Tästä näkökulmasta jää pohtimaan, kuka kaikkien toimenpiteiden jäljiltä on vahvempi ja kenestä välitetään?
Mahdolliset toimenpiteet osuvat suoraan palvelun ensisijaiseen asiakkaaseen, lapseen. Tästä näkökulmasta jää pohtimaan, kuka kaikkien toimenpiteiden jäljiltä on vahvempi ja kenestä välitetään?
Lapselle turvallinen suhteen luominen kumpaankin vanhempaan on monella tapaa pohjan rakentamista koko elämälle. Vuosikymmenten aikana sadat vanhemmat ovat saaneet tapaamispaikoilta korvaamatonta tukea, jotta lapset ovat voineet turvallisesti rakentaa suhdetta tapaajavanhempaan. Ei ole yhdentekevää, kuka tapaamispaikan työtä tekee, etenkään kun asiakkaina ovat lapset. Laadukkaiden valvottujen ja tuettujen tapaamisten mahdollistaminen on mitä suurimmassa määrin myös ennaltaehkäisevä säästötoimi, kun lasten kasvua ja kehitystä tuetaan oikeaan suuntaan ja vanhempia kannustetaan turvalliseen ja tasapainoiseen vanhemmuuteen. Vanhempien saadessa apua esimerkiksi riitaisaan erotilanteeseen voi sosiaalipalvelujärjestelmä välttyä vuosia jatkuvalta kalliilta häiriökysynnältä. Lastensuojelun asiakkuudet voivat lyhentyä tai lasten tarvitsemien muiden tukitoimien tarve voi vähentyä.
Päättäjiltä toivomme nyt viisautta huolehtia siitä, että tapaamispaikoissa tehtävällä työllä on toimintaedellytykset eikä niihin kohdisteta lapsen edun kannalta haitallisia säästötoimia. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan, turvallisesti.
(Kuva: Pixabay)
