Vieraannuttaminen on ilmiönä vielä melko huonosti tunnettu, vaikka se on suhteellisen yleistä. Vieraannuttamista tapahtuu noin joka kymmenennessä erossa ja noin joka neljännessä pitkittyneessä huoltoriidassa. Vaikka lapsen suhde molempiin vanhempiin olisi hyvä ja läheinen ennen eroa, voidaan lapsi onnistua vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta täysin. Kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää vietetään 25.4.
Vieraannuttamisessa vanhempi tuottaa haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle esimerkiksi manipuloimalla lasta. Hän saattaa esimerkiksi estää tai vaikeuttaa lasta tapaamasta toista vanhempaa tai mustamaalata tätä lapselle.
”Vieraannuttava vanhempi voi herättää lapsessa perusteettomia pelkoja toista vanhempaa kohtaan. Hän voi esimerkiksi jatkuvasti kyseenalaistaa toisen vanhemman turvallisuutta tai yrittää kaikin keinoin osoittaa lapselle, että toinen vanhempi ei ole sopiva vanhemmaksi”, erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa sanoo.
Seurauksena on, että lapsi ei halua olla tekemisissä toisen vanhemman kanssa, vaikka heidän välinsä ovat olleet ennen läheiset ja turvalliset. Vakavimmillaan lasta manipuloidaan pitkäkestoisesti ja vieraannutetun lapsen suhde toiseen vanhempaan katkeaa pysyvästi.
Vieraannuttamisen taustalla saattaa olla viha ja katkeruus, ylisuojelevuus, vaikeus hyväksyä ero tai pelko lapsen menettämisestä. Taustalla voi vaikuttaa myös kokemus nöyryyttävästä erosta, jokin persoonallisuushäiriö tai vanhemman omat kiintymyssuhde- ja traumakokemukset.
”Vieraannuttavalla vanhemmalla on vaikeuksia tuntea empatiaa ja ymmärtää tilannetta lapsen näkökulmasta. Hän ei ota huomioon, millaisia haitallisia vaikutuksia tilanteesta on lapselle.”
Vieraannuttamisella on pitkäaikaisia ja vakavia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin
Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan ja sillä voi olla todella vakavia haittavaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Pitkäaikainen altistuminen vanhempien välisille ristiriidoille on tunnettu psykiatrisille häiriöille altistava riskitekijä, joka lisää lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien, sosiaalisten suhteiden ja terveysongelmien riskiä.
”Vieraannuttaminen voi aiheuttaa lapselle esimerkiksi syyllisyyttä, masennusta, luottamusongelmia ja ahdistusta. Lapsi voi kärsiä myös psykosomaattisista oireista, kuten päänsärystä, uniongelmista tai vatsakivusta. Vieraannuttamista kokeneilla nuorilla on myös korkeampi riski itsetuhoisuuteen”, Vaitomaa sanoo.
Vieraannuttamisen haitat voivat näkyä ihmisen elämässä pitkälle aikuisikään erilaisina tunne-elämän haasteina.
Vieraannuttamisen tunnistaminen voi olla vaikeaa jopa ammattilaiselle
Vieraannuttamisen eri muotojen tunnistaminen on usein haastavaa jopa ammattilaisille. Vieraannuttamisen yhteydessä voidaan käyttää hienovaraista psykologista manipulointia (gaslighting), jolla vääristellään todellisuutta. Vanhempien kertomukset tilanteesta saattavat poiketa toisistaan täysin ja ammattilaisen voi olla vaikea tietää, kumman sanaan luottaa.
”Tilannetta hankaloittaa se, että lapselta, joka elää vaikean lojaliteettiristiriidan ja psyykkisen kuormituksen keskellä, voi olla vaikea saada oikeaa tietoa hänen kokemuksistaan. Pahimmassa tapauksessa ammattilaiset päätyvät puoltamaan vieraannuttavan osapuolen kertomusta ja päätökset lapsen huoltajuudesta ja asumisesta tehdään tämän perusteella”, Vaitomaa kertoo.
Tunnistamista voivat vaikeuttaa myös perusteettomat syytökset vieraannuttamisesta. Toisinaan käy ilmi, että kyseessä ei ole vieraannuttaminen, vaan lapsen suojeleminen kaltoinkohtelevalta vanhemmalta. Perheessä on voinut olla yhteiselämän aikana väkivaltaa, joka jatkuu eron jälkeen.
Tällöin lapsen vieraantuminen kaltoinkohtelevasta vanhemmastaan on perusteltua. Lapsen suojeleminen kaltoinkohtelevalta vanhemmalta ei ole vieraannuttamista.
ETKL auttaa vieraannuttamisesta kärsiviä perheitä ja kouluttaa ammattilaisia
Moni vieraannuttamista kokenut lapsi, nuori ja vanhempi kokee, ettei apua saa riittävästi. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua vieraannuttamiseen. Apua kannattaa hakea. Ensimmäinen askel avun hakemiseen voi olla jutella apua eroon -chatissa ammattilaisen kanssa.
”Perheitä kohtaavista ammattilaisista yli kolmannes (34 prosenttia) on havainnut työssään vieraannuttamista joko usein tai erittäin usein ja vain joka kymmenes harvoin tai ei ollenkaan. Ammattilaiset tunnistavat vieraannuttamisen entistä paremmin, mutta kokevat, ettei heillä ole keinoja auttaa. Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa koulutusta ammattilaisille koko Suomessa”, Vaitomaa sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton julkaisema Tunnista, puutu, auta – opas vieraannuttamisen tunnistamiseen ja perheiden auttamiseen auttaa sosiaali-, terveys, kasvatus- ja oikeustieteen ammattilaisia ymmärtämään vieraannuttamista ilmiönä. Se tarjoaa työkaluja tunnistaa ja arvioida vieraannuttamistilanteita ja keinoja auttaa perheitä.
Apuaeroon.fi sivulla on tietoa vieraannuttamisesta ja chatissa voi keskustella anonyymisti ammattilaisen kanssa.