Kesällä 2024 toteutettu Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) selvitys ”Jokaisen numeron takana on ihminen” paljastaa karun ja huolestuttavan kuvan lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta.

Kysely toteutettiin nimettömänä nettikyselynä (vastauksia 420), jossa haluttiin kuulla perheiden omia kokemuksia siitä, millainen heidän taloudellinen tilanteensa on, sen muutoksista, taloustilanteeseen vaikuttaneista asioista ja siitä, millaisia mahdollisuuksia perheet kokevat heillä olevan vaikuttaa oman tilanteensa parantamiseen.

Vaikka kysely ei ole tilastollisesti edustava väestökysely, tulokset kertovat tärkeitä hälytyssignaaleja heikossa asemassa olevien perheiden tilanteesta. Näihin hälyttäviin viesteihin on syytä herätä nyt, eikä odottaa laajempia tutkimuksia ja sitä mitä tilastot vuoden tai kahden päästä kertovat.

Lasten ja perheiden vaikea tilanne on tänään, siihen on vastuullista tarttua nyt.

Lue selvitys perheiden kokemuksista ja tilanteista.

Perheiden tilanne on heikentynyt

Kyselyyn vastanneiden perheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt huolestuttavasti viimeisen vuoden aikana elinkustannusten, ruuan, asumisen ja energian nousun vuoksi.

Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, ettei alv-kantojen korotus koskenut ruuan arvonlisänveroa. Sitä ei pidä jatkossakaan nostaa ja ruuan sekä energian hintojen nousua tulee hillitä. Myös koti on jokaisen lapsiperheen oikeus ja kohtuuhintainen asuminen, jossa asumistuki on apuna,  on turvattava.

Tänä vuonna toteutetut sosiaaliturvan leikkaukset ja etuuksiin liittyvät muutokset ovat  syventäneet perheiden ahdinkoa.  Nettikyselyyn vastanneista perheistä suurin osa kokee jatkuvasti tai usein huolta siitä, riittävätkö rahat arjen perusmenoihin, ruokaan ja asumiseen sekä muuhun välttämättömään. Valtaosa perheistä on joutunut tinkimään ruuasta ja arjen välttämättömyyksistä harrastuksista ja elämään iloa tuottavista muista asioista puhumattakaan.

Eläminen kädestä suuhun ja pelko siitä, etteivät rahat riitä, aiheuttaa lähes kaikissa vastanneissa perheissä stressiä ja huolta.

Lapsiperheet kuvaavat kyselyn vastauksissa tilannettaan niin, että kaikesta on tingittävä, ruokaostokset on mietittävä tarkkaan ja silti rahat eivät millään riitä. Vastauksissa on selkeitä viitteitä myös velkaantumisesta, kun pakollisia menoja joudutaan kattamaan luotolla ja laskuja ei pystytä maksamaan ajallaan.

Eläminen kädestä suuhun ja pelko siitä, etteivät rahat riitä, aiheuttaa lähes kaikissa vastanneissa perheissä stressiä ja huolta. Se heijastuu jo vastausten mukaan vanhempien mielenterveyteen mm. ahdistuksena ja masennuksena, näkyy kasvaneina ristiriitoina perheissä sekä vaikeuksina selviytyä lasten kanssa.   Erityisesti yksinhuoltajat ovat kyselyn mukaan hyvin vaikeassa asemassa, ja he kaipaavat kiireellisesti kohdennettua tukea.

…vauva-ajan köyhyys vaurioittaa vakavasti ja pahimmillaan elämänmittaisesti.

Tiedämme tuhannen elinpäivän korvaamattoman tärkeän merkityksen lapsen koko elämälle. Siitä lähtökohdasta erityisen huolestuttava ovat puolessa vastanneista perheistä kantautuva viesti, etteivät he pysty huolehtimaan vauvan välttämättömistä tarpeista ruuasta, vaipoista tai virkkeistä.  Jatkuvan stressin vuoksi vanhemmalla on heikentyneet voimavarat ja kykyä vastata vauvan tarpeisiin. THL:n ja Turun yliopiston pitkittäistutkimukset vuodelta 2016 osoittavat, että vauva-ajan köyhyys vaurioittaa vakavasti ja pahimmillaan elämänmittaisesti. Siihen meillä ei Suomessa ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa. On tehtävä pikaisesti pitkäjänteinen, konkreettinen suunnitelma vauvaperheköyhyyden poistamiseksi ja varattava sille resurssit. Muistutan myös, että tänä vuonna Suomi sitoutui edelleen eurooppalaisen lapsitakuun raportissaan EU:lle nostamaan 30 000 lasta köyhyydestä vuoteen 2030 mennessä.  

Vain hyvin pieni osa vastanneista perheistä koki voivansa parantaa tahdostaan ja yrityksistään huolimatta omaa tilannettaan ja siinä tärkeän osa-aikatyön tekemisen koettiin selvästi vaikeutuneen työttömyysturvan suojaosan poistuttua.

Myös tulevaisuus näytti perheistä synkältä. Jos toivo paremmasta hiipuu, se on vakava riski.

Myös tulevaisuus näytti perheistä synkältä. Jos toivo paremmasta hiipuu, se on vakava riski. Silloin päättäjien on aika toimia. Sosiaaliturvan leikkausten lapsivaikutuksia on systemaattisesti arvioitava aiheuttamia kohtuuttomia tilanteita on helpotettava ja niiden aiheuttamia kohtuuttomia tilanteita on helpotettava  valtion taloudellisesta tiukkuudesta huolimatta.  On tärkeää, että perheiden varhainen tuki varmistetaan, järjestöissä tarjolla olevan varhaisen ja matalan kynnyksen tuen jatkuvuus ja toimintaedellytykset turvataan ja että kehitetään perhepalvelujen saatavuutta hyvinvointialueilla.  Vauvoista, lapsista ja lapsiperheistä huolehtiminen on kestävä ja tärkeä investointi tulevaisuuteen.

Viimeinen konkreettinen työtehtävä pääsihteerinä – vaikuttaminen on kestävyyslaji

Tässä tarkastelemani lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta kertovan raportin kirjoittaminen yhteistyössä järjestöpäällikkömme  Aki Siltaniemen kanssa on viimeinen Ensi- ja turvakotien liiton pääsiheerinä lasten oikeuksien puolustamiseen liittyvä konkreettinen ja tärkeäksi kokemani työtehtävä. Syyskuun alusta siirryn viettämään pitämättömiä lomia ja ensi vuoden alusta eläkkeelle.

Kun jokin vaikuttamisen ikkuna sulkeutuu, on aina haettava uusi mahdollisuus.

Työura järjestöissä vastuutehtävissä vuodesta 1993, ja viimeiset vuoden lopussa täyttyvät kymmenen vuotta Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä, ovat menneet nopeasti. Olen kiitollinen siitä, että on ollut mahdollisuus tehdä työtä upeissa järjestöissä osaavien työkavereiden ja jäsentahojen kanssa. Yhteistyökumppanit ovat olleet tärkeä voimavara. Kukaan ei saa mitään aikaan yksin. Yhdessä pieni asia kerrallaan on matkan varrella  asioita ihmisten kannalta nytkähtänyt parempaan. Välillä on toki tullut takapakkiakin ja on ihmisille vaikeita aikoja. Kantava ajatukseni on ollut, että vaikuttaminen on kestävyyslaji. Kun jokin vaikuttamisen ikkuna sulkeutuu, on aina haettava uusi mahdollisuus. Sitä kestävyyttä haastavina aikoina toivon Ensi- ja turvakotien liiton liittoperheelle ja muillekin järjestöille.

Järjestöt eivät voi lopettaa niihin kohdistuvasta kritiikistä ja paineesta huolimatta vaikuttamista ja ihmisoikeuksien puolustamista. Järjestöjä ei myöskään voi koskaan hävittää. Ihmiset ovat aina ja tulevat aina liittymään yhteen itselleen tärkeissä asioissa.

Lämmin kiitos eri työyhteisöjeni upeille työkavereille, jäsenyhteisöille, lukuisille yhteistyökumppaneille, virkamiehille eri ministeriössä ja alueilla sekä poliittisille päättäjille yli puoluerajojen hyvästä yhteistyöstä vuosikymmenten varrella!

Toivon teille kaikille rohkeutta ja viisautta rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää, kaikkien ihmisten, etenkin lasten oikeuksia, kunnioittavaa tulevaisuutta, jossa jokainen kokee olevansa osallisena juuri itsenään.

Kirjoittaja: Riitta Särkelä

Riitta Särkelä toimi Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerinä, mutta on siirtynyt eläkkeelle 1.9.2024.