Ensi- ja turvakotien liiton tavoitteet alue- ja kuntavaaleissa 2025

Rakennetaan yhdessä hyvä Suomi, jossa jokaisella on hyvä elää.

  1. Vauva-aikaan ja varhaisiin vuosiin varmistettava riittävä apu
  2. Hyvinvointialueilla ja kunnissa jokaisella oikeus olla turvassa
  3. Köyhyyden vähentämisestä vastuu myös kunnilla ja hyvinvointialueilla
  4. Ihmiset, hyvinvointialueet ja kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveysjärjestöjä
  5. Päätökset vaikuttavat kaikenikäisiin ihmisiin, erityisesti lapsiin

1. Vauva-aikaan ja varhaisiin vuosiin varmistettava riittävä apu

Sikiöajasta alkaen tuhat enimmäistä päivää ovat erittäin tärkeitä
lapsen koko elämälle ja kehitykselle. Vanhemmuus on ensimmäisinä
elinvuosina lapsen tärkein kehitysympäristö. Jos vanhemmilla on vaikeuksia, voimia ei riitä vauvasta ja hänen tarpeistaan huolehtimiseen. Vauvaperheet ja vauvojen kehitys hyötyvät avusta jo odotusaikana.

Noin 20–25 prosenttia lapsista elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia (Duodecim
2009, 2019), ja 89 000 lasta elää perheessä, jossa on päihdeongelma (THL 2024). Vauvaperheessä päihde- ja mielenterveysongelmat ovat vakava riski vauvan turvallisuudelle ja terveelle kehitykselle. 3 400–6 000 vauvaa on elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin päihdeongelmien vuoksi, mutta
raskaus- ja vauva-aika on mahdollisuus irtautua päihteistä (Pajulo 2011).

Neuvoloissa tavataan lähes lasten koko ikäluokka. Ne ovat varhaisen tuen ja riskien tunnistamisen kannalta palvelujen kivijalka. Hyvin toimivat neuvolat ovat välttämättömiä myös lasten ja perheiden palveluja yhteen kokoavissa perhekeskuksissa. Lasten hyvän kehityksen turvaamisessa, kehityserojen tasaamisessa ja myös riskien tunnistamisessa tarvitaan myös
hyvin toimivaa varhaiskasvatusta. Kuntien sivistystoimen ja hyvinvointialueiden lasten ja perheiden palvelujen yhteistyössä on
edelleen kehitettävää.

Huolehdithan kuntapäättäjänä, että

varhaiskasvatuksessa on riittävät resurssit ja että päiväkodit ovat perheiden
helposti saavutettavissa,
• kuntien varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueen lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö toimii saumattomasti ja perheet saavat tuen varhain,
• kunnassasi on lapsiperheiden avoimia kohtaamispaikkoja ja niissä toimiville
sosiaali- ja terveysjärjestöille toiminta-avustukset,
• hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut eli hyte-neuvottelut
käydään sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa.

Huolehdithan aluepäättäjänä, että

ammattilaiset tuntevat tuhannen ensimmäisen elinpäivän ja varhaisten
vuosien korvaamattoman merkityksen lapsen koko elämälle ja vauvaperheiden tarpeet priorisoidaan hyvinvointialueen toiminnassa,
• riskissä olevat odottavat ja vauvaperheet pääsevät ensikotiin jo odotusaikana
vauvojen vaurioitumisen ja huostaanottojen ehkäisemiseksi,
• odottavia ja vauvaperheitä ohjataan auttamiseen erikoistuneisiin järjestöihin
tuen ja palvelujen piiriin,
• äitiys- ja lastenneuvoloissa on hyvinvointialueen kaikissa osissa riittävät,
osaavat henkilöstöresurssit,
• lasten ja perheiden palvelujen yhteistyö toimii kuntien varhaiskasvatuksen
kanssa ja perheille varmistetaan varhainen tuki, perhekeskuksia ja niiden
yhteydessä olevia kohtaamispaikkoja on hyvinvointialueen eri osissa,
sote-järjestöyhteistyö on niissä toimivaa ja yhteistyölle on varattu resurssit.

2. Hyvinvointialueilla ja kunnissa jokaisella oikeus olla turvassa

Vuonna 2023 tehtiin lastenuojeluilmoitus 110 269 lapsesta, 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Huostaan otettuna on yli 11 300 lasta, erityisesti alle 3-vuotiaita ja nuoria. Apua ei saada riittävän varhain. Peruskoulun neljäs- ja viidesluokkalaisista lähes 26 prosenttia joutuu kouluterveyskyselyn mukaan kiusatuksi tai on itse kiusaaja. (THL 2024.)

Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä. Koti on osalle lapsista ja naisista vaarallinen paikka. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan.
Lasta vaurioittaa kotona tapahtuvan väkivallan todistaminen. Tytöt joutuvat usein seurustelusuhteissaan väkivallan ja painostamisen kohteiksi. Parisuhteessa olleista 16–17-vuotiaista tytöistä 45 prosenttia oli
kokenut parisuhdeväkivaltaa (Siltala 2022).

Joka toisen naisen arvioidaan joutuvan väkivallan kohteeksi tai uhatuksi lähisuhteissaan (Siltala 2022). Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös ikäihmisiä ja miehiä. Kynnys avun hakemiseen on korkea. Lähisuhdeväkivaltaa ei riittävästi tunnisteta, eikä sitä oteta palveluissa puheeksi.

Lapsella on oikeus läheisiin ihmissuhteisiin, ja ne on turvattava aina, kun se on turvallista ja lapsen edun mukaista. Nykyisin toinen vanhempi voi jopa estää lapsen avun saannin. Vakavat erotilanteet sisältävät pahimmillaan perhesurman riskin, ja ammattilaisten yhteistyö on niissä puutteellista. On inhimillistä ja kustannusvaikuttavaa, jos varhaisen tuen ansiosta vältytään
huoltoriidoilta, sillä niiden arvioitu vuosikustannus yhteiskunnalle on noin 27–40 miljoonaa euroa (lähde).

Väkivallan ehkäisy ja apu varhain on viisasta. Lähisuhdeväkivallan kierre on katkaistavissa. Ilman apua jäämisestä seuraa psyykkisiä ja muita vaurioita sekä isot kustannukset julkisille palveluille. Pelkästään terveydenhuollolle naisiin kohdistuvan fyysisen lähisuhdeväkivallan kustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuosittain (Siltala 2024). Lähisuhdeväkivalta ei ole perheen
sisäinen asia, vaan rikos.

Huolehdithan kuntapäättäjänä, että

• kouluyhteisöt ovat turvallisia, kouluväkivallalle on kunnassasi nollatoleranssi
ja siihen puuttumiseen on toimivat käytännöt,
• kouluissa nuoret saavat tietoa turvallisista ihmissuhteista ja turvallisesta
seurustelusta yhteistyössä sote-järjestöjen kanssa,
• koulujen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat jatkuvaa koulutusta
lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen ja varmistavat
tuen lapsille ja nuorille,
• nuorisotyöllä on riittävät resurssit tukea väkivallan vuoksi riskitilanteessa
olevia nuoria.

Huolehdithan aluepäättäjänä, että

• lapsen oikeuksien turvaamiseksi tietoa erotilanteista ja lähisuhdeväkivallasta
sekä niihin tarjolla olevasta avusta on helposti saatavilla,
• lähisuhdeväkivallan vastainen työ ja sen koordinointi kuuluvat nimettyyn
tehtäväkuvaan,
• sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset saavat jatkuvaa koulutusta
lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja riskien
arviointiin ja varmistavat siten avun saannin,
• järjestöt on otettu kumppaniksi eroauttamisessa sekä eri-ikäisiin kohdistuvan
lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä, siitä toipumisessa ja
väkivallan katkaisussa.

3. Köyhyyden vähentämisestä
vastuu myös kunnilla ja hyvinvointialueilla

Lapsiperheköyhyydessä elävien lasten määrän arvioidaan nousevan
139 000:een sosiaaliturvan leikkausten takia (SS 2024). Ulkomaalaistaustaisten lasten köyhyysriski on nelinkertainen muihin lapsiin verrattuna (THL 2023). Köyhyys on myös emotionaalista ja sosiaalista: varhainen vuorovaikutus lapsen kanssa voi olla puutteellista, ja myös lapsen kiintymyssuhteen rakentuminen voi vaurioitua. Köyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset. Vaurioittavinta on vauvaperheköyhyys. Se näkyy myöhemmin
muita yleisempinä mielenterveys-, päihde ja syrjäytymisongelmina. Köyhyys on usein ylisukupolvista, mutta köyhyyden kierre on katkaistavissa.

Perustoimeentulotukea sai Kelalta vuonna 2023 reilut 250 000 kotitaloutta.
Sitä sai yli 45 000 lapsiperhettä, ja määrä on kasvussa (Kela 2024). Toimeentulotukea tarvitsevien määrä nousee väistämättä
asumistuen ja muiden etuusleikkausten vuoksi. Myös elinkustannukset karkaavat monien käsistä. Ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta vastuu on hyvinvointialueilla, ja senkin tarvitsijoiden määrä kasvaa.

Ulosotossa oli vuonna 2023 noin 441 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen
sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua (Soste 2024). Hallituksen esitys korottaisi perusterveydenhuollon maksuja 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla vuoden 2025 alussa. Hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset ja ennestään alijäämäiset talousarviot synnyttävät paineen nostaa asiakasmaksut lain sallimaan maksimiin. Nämä yhdessä voivat saada aikaan sen, että asiakasmaksut muodostuvat esteeksi palvelujen käytölle.

Huolehdithan kuntapäättäjänä, että

kunnassasi on ilmaisia harrastamisen mahdollisuuksia kaikille lapsille,
• oppikirjat ovat ilmaisia nuorten opintojen päättymiseen asti,
• nuorisotyöllä on riittävät resurssit ja kunnassasi on kohtaamispaikkoja, jotta
nuoret saavat matalalla kynnyksellä tuen,
• asuinalueita kehitetään niin, ettei alueellista segregaatiota pääse syntymään,
• maahanmuuttajien kotoutumisesta ja työllistymisen mahdollisuuksista huolehditaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Huolehdithan aluepäättäjänä, että

• eri palveluissa vahvistetaan vanhempien kykyä varhaiseen vuorovaikutukseen
ja tuetaan lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen rakentumista, jotta
emotionaalista ja sosiaalista köyhyyttä saadaan ehkäistyä,
• ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen varataan riittävästi rahaa
köyhyyden ja sen haitallisten seurausten vähentämiseksi,
• nuorten ja perheiden talouden hallintaa tuetaan neuvonnalla ja ohjauksella,
• sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei päästetä kasvamaan palvelujen käytön esteeksi, niitä kohtuullistetaan ja varmistetaan, etteivät ne pääse
perintään,
• aikuissosiaalityössä on varauduttu riittävästi sosiaaliseen luototukseen
ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

4. Ihmiset, hyvinvointialueet ja kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveysjärjestöjä

Sosiaali ja terveysjärjetöt ovat kiinteä osa hyvinvointijärjestelmäämme. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää niiden tarjoamaa tukea itselleen tärkeänä (Soste 2022). Ihmiset ja hyvinvointialueet eivät pärjää jatkossakaan ilman
kumppanuutta sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Kolmannes sote-järjestöistä on lapsi- ja perhejärjestöjä, ja järjestöjen tarjoama tuki on siten erityisen tärkeää juuri lapsille ja lapsiperheille.

Sote-järjestöt tekevät hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä, tarjoavat matalan kynnyksen tukea ja ehkäisevää toimintaa ja tuottavat viidenneksen kaikista sosiaalipalveluista. Osassa lasten ja perheiden palveluista osuus on jopa yli 80 prosenttia. Sote-järjestöissä työskentelee yli 50 000
alan ammattilaista, puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 260 000 vertaistoimijaa.
Vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta (Soste 2024), ja vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvo on lähes 3,2 miljardia euroa vuodessa (Kansalaisareena 2023). Sote-järjestöt toimivat hyvin pitkälti STEAn avustuksilla. Ne ovat kuntien ja hyvinvointialueiden korvaamaton, osaava
kumppani, ja niiden toiminta-avustukset ovat hyvin merkityksellisiä sote-järjestöjen toiminnan jatkumiselle.

Ihmiset liittyvät järjestöihin toimiakseen itselleen tärkeässä asiassa. Toimiva ja autonominen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Huolehdithan kuntapäättäjänä, että

• kunnassasi on nimetty järjestöyhteistyön vastuutyöntekijä ja yhteistyötä
sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa kehitetään aktiivisesti
• sosiaali- ja terveysjärjestöille on varattu kunta-avustuksiin rahoitus ja hyvinvointialueen ja kuntien vastuunjako on selkeä niiden jakamisessa
• järjestöjen toimintaan on käytettävissä ilmaisia tai edullisia toimintatiloja
• sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kumppanina kunnan hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen suunnitelmassa ja hyte-neuvotteluissa.

Huolehdithan aluepäättäjänä, että

• sosiaali- ja terveysjärjestöillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa
päätöksiin, ja järjestöyhteistyölle on toimivat yhteistyön rakenteet
• hyvinvointialuestrategiassa on selkeät linjaukset järjestöyhteistyöstä
• järjestöjen toiminta-avustukset ovat vähintään vuoden 2024 tasolla ja kuntien
ja hyvinvointialueen työnjako niiden jakamisessa on selkeä
• sosiaali- ja terveysjärjestöjen erityisosaamista hyödynnetään palvelukokonaisuuksissa ja -ketjuissa
• hyvinvointialueella kilpailutuksen perusteena käytetään palvelun vaikuttavuutta, järjestöyhteistyössä hyödynnetään hankintalain mahdollistamia kumppanuusmalleja ja hankintoja ositetaan.

5. Päätökset vaikuttavat kaikenikäisiin ihmisiin, erityisesti lapsiin

Lasten, nuorten, perheiden ja eri elämäntilanteissa elävien aikuisten pärjäämisestä huolehtiminen ja ongelmien ehkäisy ovat kuntien ja
hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille hallintokunnille, se ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä. Varhaiskasvatus ja koulut, työllisyys ja kotouttamisasiat ovat kuntien vastuulla ja sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueen vastuulla. Päättäjien tehtävä on huolehtia siitä, että apua tarvitseville lapsille ja nuorille varmistuu saumaton tuki kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä.
Lait velvoittavat kuulemaan asukkaita ja eri-ikäisten lasten näkemyksiä päätöksiä valmisteltaessa. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan lapsen edusta kaikissa päätöksissä.

Lasten kannalta tärkeitä eivät ole vain lasten ja perheiden palvelut. On kriittisen tärkeää, että lasten tarpeet otetaan huomioon hyvinvointialueella aikuisten
päihde-, mielenterveys- ja terveyspalveluissa, sillä lasten huostaanottojen pääsyitä ovat vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kun kunnissa päätetään asumisesta, työllisyysasioista, kaavoituksesta, varhaiskasvatuksesta, kouluista sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista,
tehdään isoja ratkaisuja lasten ja nuortenkin kannalta.

Huolehdithan kuntapäättäjänä tai aluepäättäjänä, että

• kunnan opetus- ja sivistystoimen ja hyvinvointialueen lasten ja perheiden
palvelujen yhteistyö on saumatonta eikä yksikään lapsi tarpeineen putoa
organisaatioiden väliin,
• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään ja se on aktiivinen
työväline,
• päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja arvioinneilla on myös vaikutusta
päätöksiin,
• otetaan käyttöön lapsibudjetointi ja vahvistetaan lasten oikeuksien
toteutumista kaikessa päätöksenteossa,
• eri hallinnonalojen ja eri toimialojen päätöksiä valmisteltaessa kuullaan
eri-ikäisiä asukkaita, erityisesti lapsia ja haavoittavassa tilanteessa eläviä,
• sinun kuntasi tai hyvinvointialueesi on lapsiystävällinen.