Lapsen selviäminen vanhempien erosta riippuu siitä, kuinka hyvin vanhemmat eron jälkeen kykenevät keskinäiseen yhteistyöhön.
– Toimiva eron jälkeinen vanhemmuus vaatii joustavuutta, keskustelemista ja vaivannäköä. Parisuhteen päättymiseen liittyvät tunteet ja eron jälkeinen vanhemmuus on hyvä erottaa toisistaan. Lapsen on tärkeä kokea, että hän edelleen molemmille vanhemmille ilo, Ensi- ja turvakotien liiton suunnittelija Päivi Hietanen kertoo.
Kauan jatkuvat vanhempien väliset ristiriidat kuormittavat lasta ja kuluttavat vanhempia. Se, että vanhemmat suhtautuvat toisiinsa myönteisesti, auttaa lasta selviytymään ja sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Asia on tärkeä, sillä vanhempien ero koskettaa n. 30 000 lasta ja nuorta vuosittain Suomessa.
– Eron jälkeenkin on sovittava lasten harrastusvalinnoista, päivähoidon vanhempainilloista tai kuravaateostoksista, Hietanen toteaa.
Uusi, hälyttävä ilmiö ovat alle kouluikäisten lasten vanhempien erot. Pienten lasten huomioiminen erotilanteessa on yhä tärkeämpää, sillä pikkulapsiperheiden osuus eropalveluissa on viime vuosina kasvanut, kertovat eropalveluita järjestävät ammattilaiset.
Pienten lasten vanhemmat ovat erotessaan usein uupuneita ja väsyneitä arjen pyörittämiseen. Tukiverkostot puuttuvat ja vanhempien keskinäinen kommunikaatio unohtuu.
– Pienten lasten vanhemmat saattavat tuntea syyllisyyttä siitä, että erosivat äkkiä lasten syntymän jälkeen. Pienille lapsille on myös vaikea selittää perhetilanne siten, että lapsi voi asian ymmärtää, kertoo Barnavårdsföreningenin Pussel-toiminnan projektivastaava Nina Isometsä.
Vanhempien tukeminen erotilanteessa kannattaa
Yhteistyöhön eron jälkeen on saatavilla apua. On tärkeää, että vanhemmat hakevat apua mahdollisimman varhain, jos eivät kykene ratkaisemaan lapsiin liittyviä ristiriitoja keskenään.
Eroneuvonta, jossa eroon liittyviä käytännön pulmia ratkaistaan, tulisi olla normaali käytäntö vanhempien päätyessä eroon. Myös lapset tarvitsevat erotilanteessa tukea ja esimerkiksi ammattilaisen vetämästä vertaisryhmässä lapset kuulevat toisten lasten kokemuksia ja saavat ammattilaisen tukea.
Lyhytkestoinenkin keskusteluapu voi auttaa selventämään ajatuksia ja käsittelemään parisuhteen purkautumista. Kun vanhemmat saavat tukea, he pystyvät keskittymään hyvään yhteistyöhön lapsen asioissa. Aikuisen oman eron käsittely edesauttaa yhteistyökykyä.
– Eroamisen vaikeat tunteet sekoittuvat helposti suhteen päättymiseen liittyviin pettymyksiin. Tunteiden käsittely voi olla tärkeää, ennen kuin lasta koskevista asioista pystytään sopimaan, pohtii asiantuntija Anne Anttonen Kirkkohallituksesta.
Järjestöt, seurakunnat ja kunnat tarjoavat erilaisia palveluita eroaville vanhemmille. Palvelujen koordinaatiossa on kuitenkin paljon tehtävää.
– Palveluita on saatavilla, mutta niiden löytäminen erokriisin aikana on usein liian vaikeaa. Eroavilla vanhemmilla ei ole riittävästi tietoa, mistä apua löytyy, eikä asiakasohjaus toimijoiden välillä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo kehittämispäällikkö Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta.
Eropalveluiden koordinaatio on yksi hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) -kärkihankkeen tavoite. Tulevien vuosien aikana kiinnitetään erityisesti huomiota vanhempien yhteistyövanhemmuuden edistämiseen ja sovinnollisuuteen erotilanteessa. Lisäksi erilaisten eropalveluiden toteuttajien yhteistyötä ja asiakasohjausta halutaan parantaa.
Lisätietoja:
Päivi Hietanen, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto
050 4385290, paivi.hietanen@ensijaturvakotienliitto.fi