Ensikodista saatu tuki on vaikuttavaa ja kantaa pitkälle. Lastensuojelun tarpeessa olevat vauvaperheet saavat apua, joka muuttaa heidän elämäänsä merkittävästi. Uusi, ensikotityön vaikuttavuutta selvittävä tutkimus kertoo, että perheiden ensikodissa saama kuntoutus ehkäisee merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suojelee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen.
Tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien kokemuksia ensikodista saadusta tuesta ja muutoksen pysyvyyttä. Ensikodin tiiviin, ympärivuorokautisen tuen avulla kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien kunto koheni merkittävästi. Usein perheiden ja äitien tilanteet ensikotiin tullessa olivat hyvin vaikeita ja usein äidin voimavarat huolehtia vauvasta oli vakavasti vaarantunut. Joka toinen äiti oli masentunut ja jokainen oli merkittävästi uupunut.
Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, erilaisia psykososiaalisia ongelmia, arjen kaoottisuutta tai omat voimat eivät riitä vauvasta huolehtimiseen. Ensikoti on kodinomainen paikka, jossa tuetaan perheitä ympärivuorokautisesti.
Uuden tutkimuksen tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Ensikodissa olon jälkeen äitien vointi oli merkittävästi parantunut. Ensikotiin tullessa äidit kertoivat kuntonsa olleen erittäin huono, kun se haastatteluhetkellä kuvattiin hyväksi tai erittäin hyväksi. Ensikodissa saadulla alulla oli pitkäkestoisia vaikutuksia. Haastatelluilla perheillä ensikotijaksosta oli kulunut 1-5 vuotta. Äitien terveydentila oli kohentunut ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa. Kaikilla äideillä oli tulevaisuuden suunnitelmia työelämän ja opiskelujen suhteen, osa jo toteutti niitä.
– Ensikodissa näemme upeita onnistumisia vuosittain, kun äidit ja isät löytävät ilon vanhemmuudesta ja vauvat kasvavat ja kehittyvät, kertoo Oona Ylönen Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksestä.
– Ensikodissa äitejä ja vauvoja voidaan auttaa erittäin tehokkaasti ja vaikutukset ovat pysyviä, mutta vain jos hoitojakso on riittävän pitkä, usein puolesta vuodesta vuoteen, hän toteaa. Turun ensikodissa apua sai viime vuoden aikana 15 perhettä.
Valitettavan usein ensikodin hoitojakson pituuden määrittelee kunnan kukkaro, ei niinkään vauvan tai äidin tarpeet. Tutkimuksen mukaan liian lyhyet hoitojaksot merkitsevät sitä, että pysyviä kuntoutumistuloksia ei voida saavuttaa. Tutkimukseen, eri puolilla Suomea osallistuneista äideistä joka viides palasi liian lyhyen ensikotijakson jälkeen sinne uudelleen voinnin ja toimintakyvyn romahdettua. He kokivat, että kuntoutuminen jouduttiin aloittamaan alusta. Vanhemmille se oli turha epäonnistumisen kokemus.
Tutkimukseen osallistuneet perheet tulivat ensikotiin lastensuojelun lähetteellä ja maksusitoumuksella. Usein ensimmäinen ensikotia ehdottanut taho oli synnytyssairaala, neuvola tai neuvolan perhetyö.
Ensikoti säästää kustannuksia
Vauvaperheiden pärjäämiseen kannattaa panostaa. Ympärivuorokautinen ensikotihoito on vauvan kehityksen kannalta varhaista tukea ja ehkäisevää toimintaa. Se voi katkaista parhaimmillaan sukupolvien ylittävää vaikeuksien ketjua.
– Äidin ja vauvan kuntoutus ensikodissa maksaa n. 9 700 € kuukaudessa, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Sijoitus esimerkiksi perhekotiin tai laitoshoitoon maksaa 60 000-90 000 vuodessa, täysi-ikäisyyteen mennessä kustannukset nousevat jo yli miljoonaan euroon yhdestä lapsesta.
– Parhaimmillaan ensikodin tuella vältetään vauvan sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Samalla ehkäistään vanhempien syrjäytymistä, tuetaan koko perheen hyvinvointia ja annetaan usein jo muutenkin kovia kokeneelle perheelle vankka alku, Särkelä muistuttaa.
Ensi- ja turvakotien liiton kahdeksassa ympäri Suomea sijoittuvassa ensikodeissa autettiin vuonna 2016 291 äitiä, 392 lasta ja 88 isää. Ensikodeissa autetaan vakavissa vaikeuksissa olevia vauvaperhettä. Tällöin vauvan kehitys ja hyvinvointi ovat vaarassa. Äiti saattaa olla liian uupunut tai masentunut pystyäkseen huolehtimaan vauvan tarpeista, vanhemmuuteen tarvitaan tukea tai äiti saattaa olla hyvin nuori.
Valitettavan usein ensikodin ympärivuorokautinen tuki on viimeinen vaihtoehto ennen vauvan sijoittamista kodin ulkopuolelle. Ensikotiin voidaan tulla jo odotusaikana tai silloin, kun vauva on vielä hyvin pieni, muutaman kuukauden ikäinen. Mukaan ensikotiin voi tulla isän lisäksi myös vanhemmat sisarukset.
Ensikodeissa isien määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vaikka palveluja on kehitetty paremmin koko perhettä ajatellen, niin suurin muutos on tapahtunut isissä itsessään. He kokevat perheen kriisin tai muun avuntarpeen koskettavan koko perhettä ja haluavat olla aktiivisesti mukana.
Kuinka tutkimus tehtiin?
- tutkimuksen toteutti tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen Ensi- ja turvakotien liitosta
- Tutkimuksessa selvitettiin mitä ensikodissa olleille vauvaperheille kuuluu, mikä perheiden elämässä muuttui ja oliko aikaan saatu muutos vakaa.
- Asiakkuuden päättymisestä ensikodissa oli kulunut muutama kuukausi tai 1-5 vuotta.
- haastattelututkimukseen osallistui 20 vanhempaa eri puolilla Suomea, osallistuneista 17 oli äitejä ja 3 isää
- Haastattelututkimus toteutettiin kevään ja syksyn 2015 aikana.
- Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa myös ensikotityön kehittämiseen.
Lisätietoja
Oona Ylönen
toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry
p. 050 3518 298
Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry
p. 050 63663
Hanna Sellergren
kehittämispäällikkö, Vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
p. 040 5430 010
Lue myös
- Elämäni paras päätös – tutkimus ensikotityön vaikuttavuudesta, koko julkaisu
- Tarina: Inka saa tukea toisilta äideiltä
- Ensikodit ja vauvaperheiden auttaminen, palvelut yhdistyksissä