Ensi- ja turvakotien liitto kantaa erityisesti huolta äitiys- ja lastenneuvoloiden tulevaisuudesta. Liitto pitää vastuuttomana sitä, että hallitus jättää valinnanvapauden toteuttamisessa ratkaisun neuvoloiden yhtiöittämisestä maakunnille. Tämä vaarantaa sen, että neuvolat tavoittavat jatkossa koko ikäluokan ja voivat varhain tarttua lapsiperheiden ongelmiin. Liitto haluaa kiinnittää sote- ja valinnanvapausuudistuksissa huomiota varhaisen tuen varmistamisen ja palveluketjujen jatkuvuuden tärkeyteen vauva- ja lapsiperheiden selviytymiseksi. Pirstaleinen ja monimutkainen palvelujärjestelmä ei sitä pysty tarjoamaan.
Äitiys- ja lastenneuvolat ovat korvaamaton tuki vauva- ja lapsiperheille. Neuvoloissa syntyy pitkäjänteisiä suhteita perheisiin. Perheet uskaltavat puhua aroistakin asioista ja hakea apua ongelmiinsa. Ammattitaitoisella henkilöstöllä on mahdollisuus seurata ja arvioida lapsen hyvinvointia ja kehitystä sekä perheen kokonaistilannetta. Neuvoloilla on myös osaamista ohjata vauvaperheet järjestöjen esim. ensi- ja turvakotiyhdistysten avun piiriin. Ne ovat järjestöille ja lastensuojelulle äärettömän tärkeä kumppani. Hallitus rakentaa lapsiperheiden palvelujen muutosohjelmassa innolla perhekeskuksia. Perhekeskusten ytimeksi on ajateltu neuvolaa.
– Perhekeskuksia ja eri tahojen uudenlaisen kumppanuuden mahdollisuuksia ei pidä vaarantaa neuvoloiden yhtiöittämisellä, sanoo puheenjohtaja Tuula Haatainen.
Maakunnat ovat vastuussa sote-palveluiden järjestämisestä jatkossa. Tilastot eivät tunnista monimuotoista järjestöjen tarjoamaa auttamistyötä. Matalan kynnyksen palvelut ja avopalvelut ovat usein monirahoitteisia- niitä tuetaan nyt rahapelituotoilla ja kuntien toiminta-avustuksilla.
– Maakunnille tulee säätää yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa sote-järjestämislaissa. Matalan kynnyksen palvelut ja avopalvelut eivät toimi markkinoilla ja jatkossa niihin tarvitaan myös maakuntien toiminta-avustuksia, sanoo Haatainen.
Apua hakevista kolmannes lapsia
Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen auttoi viime vuonna yli 11 200 henkilöä, joista reilu kolmannes oli lapsia. Joitakin perheitä auttaa vauvan unikoulu, toisia perheväkivallan katkaiseminen. Apua on myös annettu, kun päihteet tai mielenterveyden ongelmat ovat vaarantaneet lapsen turvallisen kasvun.
Liiton kokemuksen mukaan riittävän pitkäkestoinen tuki auttaa selviämään erittäin vaikeistakin tilanteista. Esimerkiksi päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä kuntouttavien Pidä kiinni -ensikotien tulokset ovat hyviä: kaksi kolmasosaa äideistä pystyy toimimaan kuntoutuksen jälkeen vauvansa ensisijaisena huoltajana. Tämä osoittaa, että perheitä voidaan auttaa erittäin tehokkaasti ja vaikutukset ovat pysyviä, mutta vain jos hoitojakso on riittävän pitkä.
Kuntoutusjaksot lyhentyneet huolestuttavasti
Valitettavan usein hoitojakson pituuden määrittelee kunnan taloudellinen tilanne ja osittain myös ymmärtämättömyys palvelun tarpeellisuudesta, ei niinkään vauvan tai äidin tarpeet. Esimerkiksi ympärivuorokautista tukea tarjoavien ensikotien hoitojaksot ovat lyhentyneet merkittävästi. Ensikodissa kaksi kuukautta tai vähemmän olleiden perheiden määrä on lisääntynyt lähes 20 prosenttia. Lyhyet hoitojaksot merkitsevät sitä, että pysyviä kuntoutumistuloksia ei voida saavuttaa. Usein perhe palaa liian lyhyen jakson jälkeen takaisin kuntoutukseen voinnin ja toimintakyvyn romahdettua. Kuntoutuminen joudutaan aloittamaan alusta.
– Jos äidillä tai molemmilla vanhemmilla on suuria vaikeuksia huolehtia vauvasta ja vauva on vaarassa, vaihtoehtoina on riittävän pitkäkestoinen ja intensiivinen tuki tai vauvan huostaanotto. Huostaanotto on erittäin kallis ja inhimillisesti vaikea ratkaisu, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Viisas päättäjä varmistaa riittävän pitkät kuntoutumisjaksot ja sen, että vauvaperhe pärjää.
Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt useita erilaisia matalan kynnyksen auttamismuotoja, joihin voi päästä nopeasti ja helposti. Tällaisia ovat esimerkiksi vertaisryhmät, joissa vaikeasta tilanteesta selvinneet auttavat toisiaan sekä internetissä kokoontuvat chat-ryhmät. Esimerkiksi vauvan tuloon valmistautuville perheille järjestettyyn odotusten kahvilaan osallistui viime vuonna yhteensä 277 äitiä, 198 vauvaa ja 10 isää. Liiton järjestämiin chat-keskusteluihin osallistuvien määrä kasvoi lähes kolminkertaisesti viime vuonna. Chatit tavoittivat 360 henkilöä. Chat-ryhmien aiheina oli muun muassa lähisuhdeväkivalta, vanhempana jaksaminen, synnytysmasennus, vauvan unenrytmi ja ero lapsiperheessä.
Lisätietoja:
Riitta Särkelä, pääsihteeri
puh. 050 63 663, riitta.sarkela@etkl.fi