Kaapatun lapsen nimi on useammin Matts tai Marika kuin Ahmed tai Fatima

Yleinen mielikuva lapsikaappauksista on pohjoisafrikkalainen isä, joka vie lapset kotimaahansa. Lapsi kaapataan Suomesta kuitenkin todennäköisimmin toiseen länsimaahan. Yli viidennes lapsikaappauksista on suuntautunut Ruotsiin tai Viroon. Seuraavaksi yleisimmät kohdemaat ovat Espanja, Yhdysvallat ja Venäjä. Lähes puolet (47,7%) prosenttia kaikista lapsikaappauksista suuntautuu näihin viiteen maahan.

– Suomalaiset avioituvat usein ruotsalaisten kanssa, joten näiden maiden välillä on myös paljon lapsikaappauksia. Virolaisten ja venäläisten kohdalla kyse on yleensä paluumuutosta. Espanjaan ja Yhdysvaltoihin kaapannut vanhempi on yhä useammin suomalainen, kertoo Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.

Tiedot perustuvat Kaapatut Lapset ry:n tekemiin tilastokoosteisiin vuosilta 2008–2017.  Oikeusministeriöön ja ulkoministeriöön ilmoitettiin näinä vuosina 147 lapsikaappaustapausta Suomesta ulkomaille. Lapsia kaapattiin 362. Kohdemaita oli yhteensä 47.

Vuonna 2017 kaapattiin Suomesta 20 lasta. Aiempina vuosina kaapattuja lapsia oli maailmalla vielä 28, joten kaikkiaan kaapattuna oli 48 lasta.

Vanhempien sovinto yleisin lapsikaappauksen päättymissyy

Yhä useammin vanhemmat pääsevät ainakin laihaan sopuun lapsen asuinmaasta.

Suomea sitoo kaksi kansainvälistä sopimusta, joissa määritellään toimintatavat lapsikaappaustapauksissa. Toinen on niin sanottu Haagin kansainvälinen lapsikaappaussopimus, joka on solmittu vuonna 1980. Suomi liittyi siihen vuonna 1995. Toinen on niin sanottu Bryssel IIa -sopimus (tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa)

Kun lapsi on kaapattu toiseen sopimusmaahan, on hyvät mahdollisuudet saada hänet takaisin. Viime kädessä asiasta päättää kohdemaan oikeuslaitos. Kaksi kolmesta lapsikaappauksesta päättyy vanhempien keskinäiseen sopimukseen lapsen asuinmaasta ja vain kolmanneksessa tapauksista on pitänyt odottaa oikeuden päätöstä.

–Kehotamme aina vanhempia pyrkimään sopuratkaisuun, vaikka lapsikaappaus onkin Suomessa määritelty rikokseksi, vakuuttaa Räisänen. Varsinkin silloin, kun lapsi on kaapattu näiden sopimusten ulkopuolisiin maihin, on sovinto ainoa tapa saada lapsi takaisin Suomeen tai edes pitää yhteyttä häneen.

25.5. vietetään kansainvälistä kadonneiden lasten päivää.

Kaappausmaat ja lukumäärät 2008-2017

Lisätietoja:

Tarja Räisänen
toiminnanjohtaja, Kaapatut Lapset ry
p. 044 2626 662, tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi