Mistä vanhemmat saavat voimavaroja ja mitä pulmia he ovat kohdannet kahden kodin arjessa? Keskustelin tästä aiheesta Marjatan, Leenan ja Pekan kanssa. Kaikki olivat sitä mieltä, että vanhempien voidessa hyvin, niin lapsillakin on hyvä olla. Lapset olivat sopeutuneet kahden kodin elämään, kun arjessa oli säännönmukaisuutta ja lapsi sai olla molempien vanhempien kanssa. Vanhempien mielestä molempien vanhempien mielipiteet on hyvä ottaa huomioon arjen elämän ja käytäntöjen suunnittelussa. On myös tärkeää, että välit toiseen vanhempaan ovat hyvät ja toimivat.
Leenan arki koostuu hänen työstään ja lasten päiväkotivuoroista. Arjen pyörittäminen jää pääasiallisesti hänelle lasten isän pitkien ja epäsäännöllisten työaikojen johdosta. Isä tapaa lapsia viikoittain joko äidin kotona tai omassa kodissaan. Päiväkodissa kahden kodin arki ei juurikaan näy, koska pääsääntöisesti Leena vie ja hakee lapset. Hän myös yleensä hoitaa lapsia silloin, jos jompikumpi lapsista sairastaa Toisinaan arjen pyörittäminen ja vastuun kantaminen yksin on raskasta, mutta paljon auttaa se, että Leenalla on hyvät välit lasten isään. Leena toivoisi lasten näkevän vielä enemmän isän puolen serkkuja ja isovanhempia sukuyhteyden säilymiseksi. Leena pitääkin säännöllisesti yhteyttä isän puolen sukuun lasten kuulumisista. Muutoin lasten kaverisuhteisiin kahden kodin arki ei vaikuta, sillä kaverit ovat päiväkodissa.
Marjatan mielestä kahden kodin arjessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Marjatta ja isä huolehtivat lapsesta tällä hetkellä vuoroviikoin. Marjatta näkee hyvänä sen, että lapsen ollessa isän luona hänellä itsellään on aikaa ladata akkujaan ja hoitaa juoksevia asioita. Näin voi keskittyä lapsen kanssa yhdessäoloon, silloin kun lapsi on hänen luonaan. Huonona puolena Marjatta näkee kahden kodin hieman toisistaan poikkeavat säännöt. Vanhemmat ovat yhdessä pyrkineet pitämään kiinni samoista säännöistä ja tämä helpottaa arkea lapsen kanssa. Vanhemmat ovat myös pystyneet hoitamaan lapsen asioita päiväkodin kanssa hyvin ja tieto päiväkotipäivien kulusta ja lapseen liittyvistä asioista ja tapaamisista välittyy molemmille vanhemmille. Marjatta kertoi lapsen näkevän kavereitaan kuten ennenkin ja lapsi on saanut olla samassa päiväkodissa. Marjatta ja lasten isä pitävät yhteyttä yhteisiin perhetuttuihin säännöllisesti, joten lapsi näkee näitäkin kavereita yhtä paljon kuin ennenkin.
Pekka kertoi arjen olevan hektistä. Hän näkee isona voimavarana vanhempien yhteistyön lapsen kasvatuksessa. Pekan mielestä on tärkeää, että vanhempien välit ovat kunnossa, sillä se helpottaa kahden kodin arkea käytännössä. Pekalla on hyvät välit lapsen toiseen vanhempaan ja lapsen asiat ovat kummallakin vanhemmalla etusijalla.
Vanhempien kokemusten perusteella voisi todeta, että voimavaroja kahden kodin arkeen tuottaa toisen vanhemman tuki sekä vanhempien hyvät välit. Myös sitä pidettiin tärkeänä, että lapsen toinen vanhempi on aktiivisesti kiinnostunut lasten hyvinvoinnista ja osallistuu lasten arkeen.
#kaksikotia2018 -kampanja kiinnittä huomiota kahden kodin arkeen ja antaa vanhemmille vinkkejä toimivien kahden kodin käytäntöjen toteuttamiseksi. Osallistu keskusteluun ja jaa oma kahden kodin vinkkisi muille twitterissä tai facebookissa tunnuksella #kaksikotia2018.
Teksti: Karita Laitinen
Kuva: Tytti Nieminen
Haastateltujen vanhempien nimet on muutettu ja tekstissä heidät nimetty Leenaksi, Marjataksi ja Pekaksi.
Blogikirjoitus syntyi oppilaitosyhteistyönä Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. Blogitekstin tuottaminen sisältyi osaksi kansalaistoiminta- ja järjestötyön opintoja.
