Suomessa elää kymmeniä tuhansia erityislapsiperheitä. Lapsella voi olla esimerkiksi eriasteinen kehitysvamma, neuropsykiatrinen häiriö, aistiyliherkkyyksiä, puheen ja kielen kehityksen vaikeutta tai pitkäaikainen sairaus. Erityislasten kirjo on laaja ja monella lapsella on todettu monta eri sairautta ja sairauden oireyhtymää, mikä vaikeuttaa avun ja tuen saantia, koska lapsen kokonaistilanne voi jäädä huomioimatta. Lapsen vamma tai tuen tarve ei aina näy ulospäin tai diagnoosin saaminen kestää, jolloin lapsi jää tarvitsemansa avun ja sairauden hoidon ulkopuolella, esimerkiksi lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea tai avustajaa kouluun. Erityislasten vanhemmille suunnattu kysely kertoo huolestuttavan viestin. Vanhempien jaksaminen on koetuksella ja arki päivittäistä taistelua.

Järjestöistä koostuva Pähkinänsärkijät -verkosto toteutti erityislapsiperheiden vanhemmille kyselyn parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Kysely selvitti vanhempien pelkoja, huolia, kuormittavia tilanteita, voimavaroja, selviytymistä ja eron jälkeistä vanhemmuutta. Kyselyyn vastasi 324 erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempaa touko-kesäkuun 2018 aikana. Kysely toteutettiin webropol-kyselynä, jossa oli sekä avoimia että monivalintakysymyksiä.

Tulosten viesti on huolestuttava. Vastausten mukaan vanhemmat elävät voimavarojensa äärirajoilla, tukiverkostoa ei aina ole. Palveluiden, etuuksien sekä tuen saaminen lapselle ovat valtavan byrokraattisen taistelun takana. Vaikka parisuhteessa elävät vanhemmat tukevat toisiaan, niin arkea kuormittavat kasvatukselliset näkemyserot, kiire, yhteisen ajan puute ja lapsen hoidon kuormittavuus. Usein lapsen hoidosta huolehtiminen on perheessä ensisijaista ja parisuhde jää taka-alalle. Eroon päätyneissä perheissä lapsen lähivanhempi usein kantaa yksin vastuuta erityislapsen hoidosta ja riskinä on vanhemman uupuminen. Eron jälkeen isät voivat etääntyä lapsistaan ja suhde katkeaa, paitsi erityistä hoitoa tarvitsevaan lapseen, myös perheen muihin lapsiin. Vanhemmat ovat myös epätasa-arvoisessa asemassa, sillä kaikille vanhemmille ei myönnetä lapsen omaishoitajuutta, vaikka perusteet asialle olisivat olemassa.

Vanhemmat kuvaavat elämää taisteluksi, jossa pitää itse aktiivisesti hakea apua ja taistella lapsen oikeuksien ja etuuksien puolesta ja vanhempia huolettaa lapsen tulevaisuus. Moni vanhempi jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, sillä lapsen asioiden hoitaminen kuten lääkärikäynnit, sairaalajaksot, neuvottelut eri tahojen kanssa ja etuuksien hakeminen lohkaisevat ison osan arjen ajasta. Osaavan ja ammattitaitoisen lastenhoitoavun saaminen ja oman hengähdystauon tai parisuhdeajan mahdollistuminen on vaikeaa.

Toimenpide-ehdotukset erityislapsiperheiden aseman parantamiseksi:

  • Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet tarvitsevat tuekseen lapsen erityishoidon osaavaa ammattitaitoista henkilökuntaa päiväkoteihin ja kouluihin sekä lapsille ja perheille suunnattuihin palveluihin.
  • Perheille tulee tarjota selkeät palvelupolut sekä aina ajantasainen tieto siitä, kenen ammattilaisen puoleen vanhemmat voivat kääntyä vaikeuksissa.
  • Diagnoosikeskeisyydestä on päästävä eroon ja avun tarjoamisessa on huomioitava koko perheen tilanne.
  • Vanhempien mahdollisuudesta työntekoon pitäisi huolehtia varmistamalla, että erityislapset saavat asianmukaisen hoitopaikan sekä aamu- ja iltapäivähoito mahdollisuuden ja tarvittaessa avustajan.
  • Työelämässä tulisi huomioida vanhempien mahdollisuudet osallistua päivän aikana erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitoneuvotteluihin ja sairaalajaksoille. Tarvitaan joustavia työaikoja, mahdollisuus etätyöhön sekä erilaisia osa-aikatyön mahdollisuuksia, jotka huomioivat erityislapsiperheen tilanteen.
  • Lastensa omaishoitajana toimivalla vanhemmalla tulee olla säännöllinen oikeus vapaa-aikaan ja hengähdystaukoon erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoidosta. Tuki tulee tarjota kunnallisena kotipalveluna tai palvelusetelinä tai lyhytaikaishoidon mahdollisuutena lapsen tuen tarpeesta riippuen.
  • Molempien vanhempien osallisuuteen ja vastuuseen lapsesta tasavertaisina hoitajina on kiinnitettävä huomiota.  Isiä tulee rohkaista ja kannustaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoidossa.

Lisätiedot:

Parisuhde, vanhemmuus ja ero erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheissä. Raportti erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille suunnatusta kyselystä, 2018, Pähkinänsärkijät -verkosto.

Verna Vaherjoki
suunnittelija, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
p. 0207 713 541, verna.vaherjoki@kvps.fi

Päivi Hietanen
asiantuntija, Ero lapsiperheessä -työ, Ensi- ja turvakotien liitto,
p. 0504385290, paivi.hietanen@etkl.fi

Pähkinänsärkijät-verkosto: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Setlementti Tampere, Leijonaemot ry, Parisuhdekeskus Kataja, Tampereen evankelisluterilainen seurakunta, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry