Etuuksien ja palveluiden jakaantuminen molemmille vanhemmille on turvattava

Lapsen oikeus taloudelliseen turvaan tulee suojata mahdollistamalla molemmille vanhemmille etuudet ja palvelut molempiin koteihin eron jälkeen. Tällä ennaltaehkäistään myös lapsiperheköyhyyden heijastuksia lapsen elämään vanhempien eron jälkeen.

Molemmilla vanhemmilla tulee olla yhtäläinen oikeus saada tukipalveluita kotiin mm. kunnallinen kotipalvelu tai perhetyö tai muu vanhemman ja lapsen edun mukaiseksi katsottu tukitoimi riippumatta lapsen vakituisesta kotiosoitteesta. On huolehdittava siitä, että vuoroviikkoasumisratkaisuissa huomioidaan aina myös lapsen oikeus saada riittävä elatus molemmilta vanhemmiltaan vanhempien elatuskyky huomioiden.

Lasta koskevat sopimukset on käsiteltävä viivytyksettä

On huolestuttavaa, että vanhemmat ovat epätasa-arvoisessa asemassa varattaessa aikaan lastenvalvojan luona käytäviin sopimusneuvotteluihin. Osassa kuntia jonotusaika on jopa 6 kuukautta. Sopimukseton tilanne vanhempien välillä voi johtaa ristiriitojen kärjistymiseen vanhempien välillä ja konfliktikierteeseen.

Vahvistettu sopimus lapsen huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta on lapsen edun ja molempien vanhempien oikeusturvan kannalta tärkeää. Se antaa vanhemmille raamit, miten lapsen elämä eron jälkeen järjestetään.

Lasta koskeva sopimus tulisi saada käsittelyyn kuukauden kuluessa siitä, kun vanhempi on ottanut yhteyttä ja pyytänyt aikaa sopimusneuvottelulle. Kuntien on turvatta riittävät työntekijäresurssit sekä perheasioiden sovittelulle että lastenvalvojien palvelulle. Varhainen tuki auttaa myös vanhempia erottamaan parisuhteen päättymiseen liittyvät tunteet vanhemmuussuhteen jatkumisesta.

Kansanedustaja!

Vuosittain yli 30.000 lapsen koti
jakautuu kahteen eri osoitteeseen.

Kahden kodin arki toimii, kun vanhemmat päättävät
toimia lasten parhaaksi ja pystyvät siihen. Surun ja epäonnistumisen
tunteiden keskellä voi olla vaikea nähdä
lapsen parasta. Erossa kannattaa hakea aina apua,
sillä se suojaa lasta.

Rohkaistaan yhdessä vanhempia rakentamaan
lapselle parasta kahden kodin arkea. 

Jaa vinkkisi tai kannustusviestisi vanhemmille ja lapsille tunnuksella #KAKSIKOTIA

Väkivalta tulee huomioida lasta koskevissa päätöksissä

Väkivalta tai sen uhka tulee arvioida ja huomioida nykyistä paremmin erotilanteissa sovittaessa lasten huoltajuudesta ja tapaamisista. Väkivaltaa ei nykyisellään huomioida riittävästi huoltajuuspäätöksissä. Väkivaltaa käyttänyt vanhempi voi saada tavata lasta ilman tukea tai valvontaa tai saada yhteishuoltajuuden toisen vanhemman kanssa, mikä on riski sekä lapselle että toiselle vanhemmalle.

Jokaisen eroperheen kohdalla tulee tehdä riski- ja turvallisuuskartoitus, jotta vakavat riskitilanteet voidaan ehkäistä sekä vanhempia ja lasta voidaan auttaa. Perheväkivalta on yksi parisuhteen päättymiseen johtava syy ja perheitä kohtaavien työntekijöiden tulee aina selvittää erotilanteessa väkivallan tai sen jatkumisen uhka. Väkivalta vaurioittaa lasta, vaikka se ei kohdistuisi suoraan häneen.  Väkivallan kierre voidaan katkaista vain siihen puuttumalla ja tarjoamalla kaikille perheenjäsenille apua. Kartoitus on tehtävä myös siksi, että ilmiö voi olla piilossa eivätkä uhrit aina vai uskalla ottaa väkivalta puheeksi tai tunnista väkivaltaa.

Tapaamispaikkatoiminnassa erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan laatuun ja siihen, että tapaamiset ovat lapselle turvallisia ja mahdollistavat lapsen ja tapaavan vanhemman hyvän suhteen ylläpitämisen. Halvin hinta ei voi olla tapaamispaikkatoiminnan kilpailuttamisen kriteeri, koska se vaarantaa lapsen edun ja turvallisuuden. Huomio on kiinnitettävä myös perusteluihin, joiden nojalla valvotut tai tuetut tapaamiset tai valvotut vaihdot määrätään. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti niihin tilanteisiin, joissa lapsi kieltäytyy tapaamisista. Lasta täytyy kuulla ja hänen näkökulmansa täytyy huomioida.

Tapaamispaikassa käyville lapsille on tarjottava psykososiaalista tukea perheen ulkopuolisen turvallisen työntekijän kanssa. Myös molemmille vanhemmille tulee tarjota ammatillista tukea esimerkiksi keskustelumahdollisuus tapaamispaikan työntekijöiden kanssa.

Perheasioiden sovittelua tulee tarjota kaikille eroaville turvallisuuden ehdoilla

Avioliittolain mukaista perheasioiden sovittelun käyttöä tulee lisätä erotilanteissa. Perheasioiden sovitteluun osallistumien tulisi olla vahva suositus silloin, kun suhteessa ei ole ollut väkivaltaa.

Lapset hyötyvät siitä, että vanhemmat neuvottelevat yhdessä lasta koskevista asioista ennen lastenvalvojan luona käyntiä. Sovittelussa vanhemmat voivat keskustella lapsiin liittyvistä asioista yhdessä ammattilaisen kanssa. Työntekijällä on näkemystä erokriisin läpikäymisestä sekä lapsen asemasta ja oikeuksista erotilanteessa.

Sovitteluun osallistuminen auttaa molempia vanhempia pääsemään sovinnolliseen ja molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, joka ennakoi myös sitä, että vanhemmat voivat paremmin sitoutua ja noudattaa laadittuja lapsen huoltoon, tapaamisiin, asumiseen ja elatukseen liittyviä sopimuksia. Sovittelulla edistetään molempien vanhempien kuulluksi tulemista ja omien näkemysten ilmaisemista, joka on ensiarvoisen tärkeää, kun lasta koskevia sopimuksia laaditaan.

Sovittelijan roolina on pitää keskiössä lapsi ja auttaa vanhempia tekemään lapsen kannalta hyviä päätöksiä. Myös lapseen liittyvistä kuluista on hyvä keskustella ja auttaa vanhempia yhdessä miettimään, millä tavoin lapsen kulut jaetaan tasapuolisesti huomioiden molempien vanhempien taloudellinen tilanne ja elatuskyky.

Ensi- ja turvakotien liitto eroavien perheiden asialla

Ensi- ja turvakotien liitto kantaa huolta myös eroperheiden asemasta Suomessa. Vanhempien välisellä yhteistyössä ja sen laadulla on iso merkitys lapsen hyvinvoinnille eron jälkeen.

Vanhempien välinen toimiva ja rakentava yhteistyö suojaa lasta ihmissuhteiden katkeamiselta ja psyykkiseltä kuormitukselta. Lapsen oikeus on ylläpitää suhteen molempiin vanhempiinsa eron jälkeen ja tämän oikeuden toteutumiseksi yhteiskunnan tulee auttaa vanhempia toipumaan eroamiseen liittyvästä kriisistä sekä auttaa vanhempia tekemään sovinnollisia ja lapsen edun mukaisia sopimuksia. Silloin kun erotilanteessa on väkivaltaa tai sen uhkaa, lapsen ja toisen vanhemman turvallisuus on asetettava etusijalle.