Nimettömään verkkokyselyyn vastanneet nuoret kuvaavat monenlaisia väkivallan kokemuksia seurustelusuhteissaan. Ensi- ja turvakotien liitto on huolissaan siitä, että väkivalta näyttäytyy kyselyn tuloksissa vakavana ja haavoittavana: neljännes vastaajista kertoo tulleensa raiskatuksi seurustelusuhteessa.
Seurusteluväkivallassa, kuten lähisuhde- ja perheväkivallassa, väkivallan muodot ovat moninaiset ja monimutkaiset. Nuorille suunnattu kysely toi esiin, että seurustelu, jonka kuuluisi olla ihanaa itseensä ja toiseen tutustumista, ei aina sitä ole. Verkkokyselyyn vastanneista nuorista 75 % kertoo kokeneensa väkivaltaa seurustelusuhteessa.
Monien nuorten kohdalla seurustelu on parisuhteen opettelua ja uusien myönteisten asioiden kokemista. Valitettavasti osalle seurustelun pelisäännöt voivat vielä olla epäselvät ja kumppanin mustasukkaisuus tai omistushaluisuus saatetaan sekoittaa rakkaudeksi.
Nuoret kuvaavat vastauksissaan moninaista henkistä väkivaltaa. Nuorista valtaosa (83%) kertoo kokeneensa haukkumista ja nimittelyä, kaksi kolmesta nuoresta (68%) on kokenut pelottelua ja lähes yhtä montaa on painostettu sellaiseen, mitä ei haluaisi tehdä (65%).
– Fyysisen väkivallan muodot tuovat esille väkivallan raakuuden, kertoo Tuulia Kovanen, Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija.
– On hätkähdyttävää, että reilusti yli puolet (62%) nuorista on kokenut tönimistä, lähes puolta on revitty vaatteista (48%) ja lähes yhtä montaa (43%) on heitetty seinää vasten, lyöty avokämmenellä tai revitty hiuksista. Joka toinen nuori on saanut fyysisiä vammoja väkivallan seurauksena.
Myös seksuaaliväkivalta näyttäytyy kyselyn tuloksissa raakana ja haavoittavana. Neljännes (24%) nuorista kertoo tulleensa raiskatuksi seurustelusuhteessa. Yli puolet (60 %) nuorista, jotka ovat kokeneet seksuaaliväkivaltaa, ovat kokeneet painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin, mitä ei olisi halunnut tehdä. Joka kymmenettä (10 %) nuorista on altistettu seksuaalisille materiaaleille vastoin tahtoaan.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että nuorten kohtaamassa seurusteluväkivallassa ei ole kyse vain jostain pienestä tai marginaalisesta ilmiöstä, vaan vakavasta väkivallasta, joka voi olla myös henkeä uhkaavaa, Kovanen summaa.
Turvallisesta seurustelusta täytyy puhua
Kyselyyn vastanneet nuoret toivovat, että aikuiset uskaltaisivat kysyä ja kuulla nuoren kertomuksen. Verkkokyselyyn vastanneista nuorista 10 % ei ole kertonut kokemastaan väkivallasta kenellekään. Suurin syy puhumattomuudelle on pelko ja tiedon puute.
Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen on tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi ja lähisuhdeväkivallasta puhumisen kynnyksen madaltamiseksi. Tätä työtä tehostetaan jatkossa.
– Kyselyn tulosten pohjalta näyttää erityisen tärkeältä, että kouluissa keskustellaan nykyistä enemmän siitä, mikä kuuluu hyvään seurusteluun, omista rajoista ja siitä, että jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa tai sen pelkoa, sanoo Kovanen.
– Vanhempien tulisi keskustella nuorten kanssa turvallisesta läheisyydestä ja yhdessäolosta ja auttaa nuorta asettamaan rajoja. On tärkeää olla läsnä nuoren elämässä, puhua seurustelusta ja olla nuoren tukena, jos hän kertoo väkivallasta tai pelosta. Apua näihin tilanteisiin on saatavissa esimerkiksi nettiturvakodin kautta.
Ensi- ja turvakotien liiton toteuttamaan kyselyyn vastattiin nimettömänä liiton verkkosivuilla ja lähisuhdeväkivaltaan keskittyvällä Nettiturvakoti.fi -verkkosivustolla. Vastaajat löytyivät myös nuorille kohdistetun somemainonnan avulla. Valtakunnalliseen verkkokyselyyn vastasi kesän 2019 aikana 290 nuorta. Lisäksi tavoitettiin 23 nuorta kehittäjäkahviloissa sekä nuorten väkivaltafoorumissa. Suurin osa verkkokyselyyn vastanneista nuorista oli naisia (89 %). Vastaajista puolet asui Etelä-Suomessa.
Kyselyn tulokset kuvaavat niiden nuorten kokemuksia, joilla on ollut seurustelusuhteessa väkivaltaa. Kouluterveyskyselyn (2019) perusteella tiedämme, että perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista noin 17 % seurustelee. Lukioikäisistä (1. ja 2. vuosi) 26 % ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 34 % kertoo seurustelevansa. Tarkempaa tietoa väkivallan yleisyydestä seurustelusuhteissa ei ole.
Moni verkkokyselyyn vastanneista nuorista on päässyt irti väkivaltaisesta suhteesta, sillä 68 % vastanneista kertoo väkivallan tapahtuneen edellisessä suhteessa. Kuitenkin joka viides (21 %) nuori kertoo väkivallan tapahtuvan nykyisessä seurustelusuhteessaan ja lähes joka viides (19 %) on kokenut väkivaltaa edellisessä ja nykyisessä suhteessaan, eli nuori on joutunut väkivaltaiseen suhteeseen uudestaan.
Väkivallan kokemukset toistuvat usein
Kyselyyn vastanneista nuorista kaksi kolmasosaa kertoo kokeneensa väkivaltaa omassa lapsuudessaan. Nuorten seurusteluväkivaltaan puuttuminen on tärkeää väkivallan kierteen katkaisemiseksi. Jos väkivaltaan ei puututa, tekijät käyttävät sitä yleensä myös seuraavissa seurustelusuhteissaan. Väkivallan kokemukset haavoittavat ja lisäävät usein uhrin riskiä joutua väkivaltaiseen suhteeseen myös myöhemmin elämässään.
Seurusteluväkivallassa, kuten lähisuhdeväkivallassa yleensä, väkivallan muodot ovat moninaiset ja monimutkaiset. Väkivalta ei tarkoita pelkästään fyysistä väkivaltaa, vaan tekijä käyttää tavallisesti rinnakkain useita erilaisia keinoja hallitakseen ja satuttaakseen. Seurusteluväkivalta voi ilmetä elämän rajoittamisena rakkauden nimissä, fyysisenä väkivaltana tai seksuaalisuutta loukkaavana väkivaltana. On myös tyypillistä, että väkivalta alkaa vähitellen. Lähisuhteissa tapahtuvalla väkivallalla on taipumus toistua ja raaistua.
Lisätietoja:
Tuulia Kovanen
asiantuntija, väkivaltatyö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 432 8470