Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Tarja Filatov. Hän aloittaa tehtävän tilanteessa, jossa apua hakevia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Korona-ajan vaikutukset ovat olleet kaikkein suurimmat perheisiin, joilla entuudestaan on ollut vaikeuksia. Myönteistä on, että apua on osattu ja rohjettu hakea, Tarja Filatov sanoo.

Apua tarvitsevien määrä on kasvanut erittäin paljon. Ensi-ja turvakotien liitosta sai viime vuonna apua yhteensä 23 787 ihmistä eli yli 6500 enemmän kuin edellisenä vuonna. Nimettömien chattien kautta apua hakeneiden määrä viisinkertaistui. Yleisimmin vanhemmat ovat hakeneet apua lähisuhdeväkivallan vuoksi, vuorovaikutukseen pulmiin ja jatkuvaan riitelyyn tai lasten asioista sopimiseen. Myös nuoret ovat ottaneet moninkertaisesti enemmän yhteyttä ja kertoneet kärsivänsä perheen ahdistavasta ja riitaisesta tilanteesta.
Korona-ajan pitkittyessä, myös perheiden tilanteet ovat vaikeutuneet. Jo vuosi sitten perheille tehty nettikysely kertoi, että korona-aika on entisestään syventänyt perheiden ongelmia ja tilanteiden ennakoitiin vaikeutuvan, mikäli korona jatkuisi.
– Lapsuus on suora lähetys. Siitä ei tule uusintaa. On syntynyt palveluvajetta, johon pitää varautua eri tahojen yhteistyöllä vastaamaan ja apua tarvitaan pitkäjänteisesti. Järjestöt ovat olleet iso apu ihmisten vaikeassa arjessa. Liiton apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, Filatov sanoo.
– Olen toiminut politiikassa monissa tehtävissä työministerinä, eri valiokunnissa ja nyt eduskunnan varapuhemiehenä. Yksi tärkeä teema kaikissa tehtävissäni on ollut yhdenvertaisuuden edistäminen ja turvallisen arjen rakentaminen lapsille. Jokaisella lapsella on oltava oikeus saada tarvitsemansa tuki ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Tästä hyötyvät kaikki. Vapaa-aikanani olen ollut järjestämässä matalan kynnyksen kulttuuritapahtumia lapsiperheille. Kansalaisjärjestöissä toimiminen on minulle tärkeää. Näitä asioita voin edistää Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana, sanoo Filatov.

Tuula Haataisen kaudet täyteen puheenjohtajana

Liiton hallitusta yhdeksän vuoden ajan johtanut ministeri Tuula Haatainen luopui puheenjohtajan tehtävästä liiton sääntöjen mukaisten korkeintaan kolmen kauden tultua täyteen.
–  Ensi- ja turvakotien liitto sekä muut järjestöt ovat korona-aikana jälleen osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja nopeasti reagoiviksi, hädässä olevien perheiden auttajiksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on korvaamaton rooli suomalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja demokratian mahdollistajana. Järjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset tulee turvata tulevaisuudessa. Ilman järjestöjä ja niiden osaamista ihmiset ja Suomi eivät pärjää, Haatainen sanoo.
Haataiselle myönnettiin Ensi- ja turvakotien liiton Martta Salmela-Järvinen -mitali tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta lasten ja perheiden parhaaksi.

Etäyhteyksillä järjestetyssä liittokokouksessa Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kristiina Teerikangas Kokkolasta (Kokkolan ensi- ja turvakoti ry).

Varapuheenjohtajana jatkaa Helena Tiuraniemi (Lapin ensi- ja turvakoti ry). Hallituksen jäsenet: Heidi Nevalainen (Kymenlaakson ensi- ja turvakoti ry), Elina Kekkonen (Pienperheyhdistys ry), Mari Lahti (Turun ensi- ja turvakoti ry), Jani Kokko (Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry), Iida Partanen (Lahden ensi- ja turvakoti ry), Heli Kivelä (Kaapatut lapset ry), Kristiina Teerikangas (Kokkolan ensi- ja turvakoti ry) ja Kirsi Salonen (Helsingin ensikoti) ry. Varajäsenet: Tuija Hölsö (Vaasan ensi- ja turvakoti ry), Pia Mäenpää (Viola – väkivallasta vapaaksi ry) ja Marianna Pere (Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry)

Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous: ”Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous: ” Vauvat, lapset ja lapsiperheet ovat osanneet hakea apua”

Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous on vakavasti huolissaan siitä, että pandemia-aika on vaikuttanut erityisesti eri ikäisten lasten ja lapsiperheiden pärjäämiseen. Vaikutukset ovat olleet kaikkein suurimmat niiden lasten, nuorten ja perheiden tilanteeseen, joilla entuudestaan on ollut vaikeuksia. Myönteistä on, että apua on osattu ja rohjettu hakea. Apua tarvitsevien määrä on kasvanut erittäin paljon. Ensi-ja turvakotien liiton verkostosta apua sai vuonna 2020 yhteensä 23 787 ihmistä eli yli 6 500 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Nimettömien chattien kautta apua hakeneiden määrä viisinkertaistui. Lisäksi tietoa ja neuvoja haettiin liiton eri nettisivustojen kautta 30 % edellistä vuotta enemmän.

Korona-aikana on syntynyt paljon piiloon jäänyttä tuen tarvetta ja palveluvelkaa. Poikkeusoloissa julkisilla palveluilla on ollut vaikeuksia pystyä vastaamaan lasten ja perheiden hätään, joka näkyi jo viime kesänä liiton selvityksessä. Ongelmat vaikeutuvat pitkittyessään, tuottavat inhimillistä kärsimystä ja suuria kustannuksia. Se voidaan kuitenkin ehkäistä.

– On välttämätöntä ja kiireellistä, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saatavuus turvataan ja resursseja niihin edelleen lisätään, jotta syntyneeseen palveluvajeeseen pystytään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti vastaamaan. Erityisesti vauvavaiheen tuki ja neuvoloiden hyvä toiminta tulee turvata. Lisäksi tarvitaan hyvää eri tahojen yhteistyötä ja osaamisen kokoamista lasten ja perheiden tueksi ja sitä tulee tukea erilaisten rahoituslinjausten kriteereillä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Korona-aika on lisännyt lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on tullut entistä akuutimmaksi. Kaikkein vaurioittavinta on vauva- ja pikkulapsivaiheen köyhyys. Köyhyys eriarvoistaa lapsia ja nuoria jo varhain. Lapsena koettu köyhyys voi näkyä tutkimusten mukaan elämänmittaisesti aikuisena esimerkiksi muita suurempana työttömyytenä, kouluttautumattomuutena tai mielenterveysongelmina. Köyhyys koskettaa erityisen vakavasti yhden vanhemman perheitä.

Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla indeksi- ja muilla leikkauksilla viime vuosikymmeninä. Perusturvan ja esimerkiksi lapsilisän taso on jäänyt merkittävästi jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Kokonaan perusturvan varassa elävien määrä on kuitenkin kasvanut. Tilanne on vakava riski heidän pärjäämiselleen. Ensi- ja turvakotien liitto yhteistyössä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa pitää välttämättömänä, että pahasti jälkeen jäänyttä perusturvan tasoa korotetaan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. Liitto vetoaa maan hallitukseen, että sosiaaliturvaetuuksien lapsikorotuksia ja universaalin, kaikille kuuluvan lapsilisän tasoa korotetaan vaiheittain. Korotus on perusteltua käynnistää 0-2-vuotiaiden ikäryhmästä vauva- ja pikkulapsivaiheen köyhyyden ehkäisemiseksi. Lisäksi on tärkeää nostaa eri sosiaaliturvaetuuksien lapsikorotuksia.

Pääministeri Marinin hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan lapsiperheköyhyyttä vähentäviin toimiin. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelu on käynnissä. Siinä on välttämätöntä pikaisesti tarkastella lapsiperheiden tilannetta ja tarpeita omana kokonaisuutena ja myös läpileikkaavasti eri sisältöteemoihin ratkaisuja mietittäessä, sillä lasten sosiaaliturva rakentuu aikuisten kautta. Lapsiperheiden sosiaaliturvassa tarvitaan universaaleja, kaikkia lapsiperheitä koskevia ratkaisuja mm. lapsilisä ja kohdennettuja toimia, joiden avulla pystytään ottamaan huomioon perheiden hyvin erilaiset tarpeet.

Järjestöt ovat korona-aikana jälleen osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja nopeasti reagointikykyisiksi uudessa tilanteessa ihmisten hätään vastaamiseksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on korvaamaton rooli suomalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja demokratian mahdollistajana. Järjestöjen autonomia ja toimintaedellytykset tulee turvata tulevaisuudessa. Ilman järjestöjä ja niiden osaamista ihmiset ja Suomi eivät pärjää.

Lisätietoja:
pääsihteeri
Riitta Särkelä
riitta.sarkela@etkl.fi