Ensi- ja turvakotien liitosta apua hakevien määrä on pysynyt ennätyksellinen korkeana. Apua hakee keskimäärin 2 000 henkilöä kuukaudessa. Koronaepidemia on heikentänyt erityisesti vauvaperheiden jaksamista. Vanhempien vaikea tilanne näkyy kasvaneina yhteydenottoina, joissa vanhemmat kertovat uupumuksesta, loputtomasta univelasta ja yksinäisyydestä.
Ensi- ja turvakotien liiton vauvaperheiden auttamistyön koronavuoden kokemukset kertovat, että vauvaperheet ovat jääneet liian yksin pulmien kanssa. Liitto arvioi, että äideistä noin neljäsosa on kokenut koronaepidemian vähentäneen jaksamistaan. Vauvaa odottaville ja vauvan saaneille perheille poikkeusolot ovat tarkoittaneet yksinäisyyttä elämäntilanteessa, jossa läheisten ja toisten vanhempien tuki on erittäin merkityksellistä. Vauvaa odottavat vanhemmat eivät ole päässeet tapaamaan riittävästi omia vanhempiaan, tulevia vauvan isovanhempia, eivätkä toisia samassa elämäntilanteessa olevia perheitä.
Resurssipula ei saa vaarantaa turvallista alkua elämälle
Ensi- ja turvakotien liiton arvion mukaan odottaville ja vauvaperheille tärkeiden neuvoloiden resurssit eivät riitä. Työntekijät vaihtuvat tiuhaan ja turvallisen, tutun neuvolan terveydenhoitajan tuki jää liian usein odottavalta ja vauvaperheeltä saamatta. Korona-aika on merkinnyt pahimmillaan jopa sitä, että odottavien perheiden neuvolakäynneistä ja synnytysvalmennuksista on jouduttu kunnissa tinkimään. Pienten lasten määräaikaistarkastuksista on tingitty tai niitä on tehty erittäin lyhyinä videotapaamisina, jolloin terveydenhoitaja ei ole nähnyt lasta ollenkaan ja lapsen tilanteen arvio on perustunut vain vanhemman kertomaan.
Näissä olosuhteissa esimerkiksi masennusoireiden tai päihteiden vuoksi riskissä olevia jää tunnistamatta ja ohjaamatta avun piiriin. Tämä on näkynyt siinä, että päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen pääsy on laskenut romahdusmaisesti. Joillain paikkakunnilla Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni –ensikotien kuntoutuspaikoista on ollut ajoittain käytössä vain puolet. Huolestuttavinta on, että juuri odotusaikana päihteitä käyttävien äitien pääsy kuntoutukseen on vaikeutunut eniten. Tämä on ristiriidassa korona-aikana lisääntyneen huumeiden käytön kanssa.
Myös pätevistä sosiaalityöntekijöistä on suuri vaje. Heidän rekrytointinsa on vaikeutunut, koska päteviä hakijoita ei ole. Lastensuojelussa asiakasmäärät työntekijää kohden ovat edelleen kohtuuttoman suuria. Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute merkitsee myös sitä, että lasten ja perheiden tilanteen arvioinnit, tarvittavat palveluihin liittyvät päätökset ja maksusitoumukset viivästyvät ja samalla avun saanti.
Julkisten palvelujen riittämättömyys on näkynyt Ensi- ja turvakotien liitossa kasvavana apua hakevien määränä. Viime vuonna apua hakevia oli 23 787 henkilöä, joista 6638 oli lapsia. Autettavien määrä on kasvanut vuositasolla 7000 henkilöllä.
Hyvä teko lapselle -palkinto presidentti Tarja Haloselle
Ensi- ja turvakotien liitto on myöntänyt Hyvä teko lapselle -tunnustuspalkinnon presidentti Tarja Haloselle ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä naisten ja tyttöjen oikeuksien, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen puolesta. Palkinto on kuvanveistäjä Erkki Kannoston Kädestä pitäen -pienoispatsas.
Liiton Kultaisen kunniamerkin saivat Ulla Koskinen-Laine, Lahden ensi- ja turvakoti ry, Tuula Ervelius, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Tuula Väätäinen, Kuopion ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Marjatta Väisänen Pääkaupungin turvakoti ry ja Raija Kotilainen Viola Väkivallasta vapaaksi ry:stä Mikkelistä. Lisäksi liiton pääsihteeri Riitta Särkelälle luovutettiin Tasavallan presidentin myöntämä sosiaalineuvoksen arvonimi ja liiton kehitysjohtajana toimineelle Maarit Andersonille Martta Salmela-Järvinen -mitali.
Tunnustukset ja mitalit luovutettiin 29.9. liiton jäsenille ja yhteistyökumppaneille järjestetyssä Jokainen on turvassa -konsertissa, jossa esiintyivät Susanna Haavisto, Merja Larivaara, Mira Luoti ja Miika Laakso.