Vauvan hätä täytyy nähdä
Pieni vauva tarvitsee aikuisen hoivaa ja läsnäoloa ympäri vuorokauden. Useimmiten vanhemmat ovat hyvin sitoutuneita tähän tehtävään ja tekevät parhaansa, jotta vauva saa turvalliset lähtökohdat elämälleen. Osa vauvoista elää kuitenkin olosuhteissa, jotka vahingoittavat hänen kasvuaan ja kehitystään. Erityisen haitallista kaltoinkohtelu on, kun se tapahtuu kiintymyssuhteessa, jossa vanhemman tulisi edustaa turvaa ja huolenpitoa.
Arkiset hoivatilanteet kertovat paljon
Kaltoinkohtelu tapahtuu yleisimmin tavallisissa hoivatilanteissa, joissa vanhemman kyky säädellä omaa tunnetilaansa ja toimintaansa pettää. Vanhemman keinottomuus ja kuormitus, kuten väsymys, kiire ja stressi, voivat johtaa tarpeettoman kovakouraiseen käsittelyyn tai kuritusväkivaltaan. Vanhempi voi esimerkiksi syöttää tai nukuttaa vauvaa väkisin, pestä, pukea tai riisua vauvaa kovakouraisilla otteilla tai huutaa vauvalle.
Kaltoinkohtelua esiintyy kaikenlaisissa perheissä. Riskitekijät voivat liittyä vauvaan (mm. vauvan itkuisuus, keskosuus, vammaisuus, kaksosuus, vastasyntyneen pienuus), vanhempiin (mm. päihteiden käyttö, vanhemman itse kokema kaltoinkohtelu lapsena, emotionaalinen kypsymättömyys, ei toivottu raskaus, mielenterveysongelma, sosiaalisen tuen puute, tunnekylmyys) tai perhetilanteeseen (mm. heikko taloudellinen tilanne, monilapsisuus, perheväkivalta, aiempi lastensuojelutausta, työttömyys, stressi, kriisi tai riitely). Perheessä monet samanaikaisesti esiintyvät tekijät lisäävät riskiä kaltoinkohtelulle.
Vauvat kertovat voinnistaan kokonaisvaltaisesti
Vauva ei kerro sanoin voinnistaan tai kokemastaan kaltoinkohtelusta, mutta vauvan vointiin on mahdollista kiinnittää huomiota havainnoimalla hänen ilmeitään, eleitään, äänenkäyttöään, asentoaan ja tunteiden ilmaisuaan. Jos vauva ei voi hyvin tai vanhemman ja vauvan suhteessa on huolestuttavia merkkejä, apua on tarjottava heti. Vauvan ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Vauvan aivojen kehitys on vilkkaimmillaan odotusajasta aina kahteen ikävuoteen saakka. Vauva ei voi odottaa.
Vauvan hätä herättää usein voimakkaita tunteita, jopa niin vahvoja, että ammattilainenkin voi kieltää näkemänsä. Vanhemman kertoma voi myös olla ristiriidassa sen suhteen, mitä työntekijä itse havainnoi. Useimmiten vanhemmat eivät kerro kaltoinkohtelusta, ainakaan jos sitä ei heiltä kysytä. Vanhempi ei ehkä myöskään tiedosta, että oma toiminta tai toimimatta jättäminen on vauvalle kaltoinkohtelua.
Vinkkejä työskentelyn tueksi
- Vanhemmille on tärkeä kertoa vauvan tarpeista ja siitä, mikä on väkivaltaa vauvaa kohtaan ja mitä se vauvalle aiheuttaa
- Vanhemmille on tärkeä tarjota käytännöllisiä vinkkejä arjen hoivatilanteisiin kuten vauvan syöttämiseen, nukuttamiseen ja pukemiseen
- Vauvan hoitamisen lisäksi vanhemmat tarvitsevat tukea omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa
- Työskentelyn lähtökohtana on arvostava, läsnä oleva ja kiireetön kohtaaminen, jossa vanhemmalla on mahdollisuus kertoa huolistaan ja oikeus saada apua
Puheeksioton avuksi
Vauvan turvakortti: kaksipuoleinen kortti, jossa tuodaan esiin vauvan hyvään hoitoon ja kaltoinkohteluun liittyviä tekijöitä.
Vauvan & taaperon turva10 : keskustelun tueksi turvallisuudesta keskusteluun.
Lue lisää:
Vauvan hätä on nähtävä – tunnista vauvan kaltoinkohtelu, artikkeli Vauvatyön käsikirjassa (2020)
Huomaa myös esitteet
Esitteitä voit tilata maksutta materiaalit -sivulta.