Maahanmuutto on stressitekijä
Uuteen maahan ja kulttuuriin asettuminen aiheuttaa aina jonkintasoista stressiä, joka voi vaikeuttaa myös vauvan vanhempana toimimisessa. Uusi kieli, työllistymisen haasteet, taloudelliset pulmat, sosiaalisten verkostojen puute, epätietoisuus palveluista, luottamuksen puute viranomaisia kohtaan, rasismi- ja syrjintäkokemukset sekä erilaiset kulttuuriset tavat ja tottumukset kuluttavat voimia, joita tarvitaan huolehtivana, vauvan tarpeet huomioivana vanhempana toimimisessa. Yhdessä mahdollisten hormonaalisten muutosten kanssa vanhemmat voivat tarvita erityistä tukea odotus- synnytys- ja vauvavaiheessa.
Perinteiset roolit
Jos maahanmuuttanut isä ei saa töitä Suomesta, voi hän kokea, ettei pysty huolehtimaan perheestään, mikä on kotimaassa kuulunut miehen rooliin. Tämä voi aiheuttaa kitkaa perheessä. Perinteisessä roolissa, jossa äiti hoitaa pitkälti kodin ja lapset, voi maahanmuuttajaäiti väsyä vauvan kanssa, mutta ei uskalla hakea apua, koska ei tunne viranomaisverkostoa tai pelko vauvan menettämisestä voi estää puhumasta perheen pulmista. Maahanmuuttajille intiimeistä ja yksityisistä asioista puhuminen perheen ulkopuolelle voi olla kiellettyä tai ainakin vaikeaa.
Turvapaikanhakijaperheet
Erityisen haastavaa vauvaperheen arki voi olla niissä perheissä, jotka ovat tulleet turvapaikanhakijoina tai pakolaisina ja kokeneet elämässään traumaattisia tapahtumia, kuten sotaa, väkivaltaa, kidutusta, läheisten ihmisten menetyksiä ja kuolemanpelkoa. Traumaattiset kokemukset ja voimavarojen vähyys voi ilmetä puutteina ja laiminlyönteinä vauvan perustarpeisiin vastaamisessa, esimerkiksi liittyen uneen, ravitsemukseen, rajoihin ja ulkoiluun. Myös vauvan hädän ja itkun sietäminen voi olla vaikeampaa niille vanhemmille, jotka ovat traumatisoituneet.
Kahden kulttuurin perheet
Kahden eri kulttuurista tulleen vanhemman voi olla vaikeuksia erilaisten temperamenttien, miehen ja naisen roolien sekä erilaisten vanhemmuuskulttuurien yhteensovittamisessa. Hyvin erilaista kulttuureista tulleille voi syntyä erimielisyyttä esimerkiksi siitä, kuinka vanhemmat ottavat vastuun vauvan hoidosta, mitä kieltä vauvalle puhutaan ja mihin uskontokuntaan vauva liitetään.
Kulttuurisensitiivinen työskentely
On tärkeää, ettei ylitulkitse asiakkaan vanhemmuutta ja tapaa toimia vauva kanssa. Maahanmuuttajataustaisen vanhemmuuden haasteet eivät automaattisesti johdu pakolaisuudesta, kotoutumiseen liittyvistä haasteista tai erilaisesta kulttuurista. Monille mielestämme eriskummallisille tavoille löytyy usein hyvät selitykset. On tärkeää, että perheen kohtaamisessa ollaan aidosti ja toisen kulttuuria ja tapoja kunnioittavasti, pyrkien luomaan hyvä luottamussuhde ja otetaan puheeksi asiat, jotka aiheuttavat ihmetystä.
Vinkkejä työskentelyn tueksi maahanmuuttajavauvaperheiden kanssa:
- Tue isän roolia jo odotusaikana. Älä oleta, että maahanmuuttajaisät eivät kulttuuristaan johtuen haluaisi ottaa osaa odotukseen, synnytykseen ja vauva-aikaan
- Huomioi, että maahanmuuttajaäitiä voi pelottaa synnytys enemmän kuin kantasuomalaista mm. Kielen, kulttuurierojen, vaikeiden aiempien synnytysten tai ympärileikkauksen vuoksi – tarjoa vapaaehtoista doula synnytystukihenkilöä
- Tarjoa perheelle konkreettista materiaalia liittyen odotukseen, synnytykseen ja vauva-aikaan. Hyödynnä erikieliset materiaalit, kuvat ja videot
- Käytä tulkkia aina kun siihen on tarve. Tämä on sekä asiakkaan, että työntekijän oikeus ja ehkäisee monet väärinkäsitykset
- Kohtaa asiakas yksilönä, ei oman kulttuurinsa tai uskontonsa edustajana
- Kysy, älä oleta!
Lue lisää Tiuku Pennolan kirjoittamasta artikkelista ”Maahanmuuttajataustaiset vauvaperheet” Vauvatyön käsikirjasta (2020).