Nuoret kokevat seurustelusuhteissa monenlaista väkivaltaa. Nuori ei välttämättä tiedä, millainen kohtelu kuuluu seurustelusuhteeseen ja mikä ei ole ok. Ihana seurustelu -kampanja muistuttaa, että seurustelun kuuluu olla ennen kaikkea ihanaa.
Monen nuoren kohdalla seurustelusuhteet tarkoittavat uusien myönteisten asioiden kokemista ja parisuhteen opettelua yhdessä kumppanin kanssa. Seurustelun pelisäännöt voivat kuitenkin osalle olla vielä vieraita. Varsinkin silloin, jos ei ole itse saanut terveen ja tasavertaisen parisuhteen mallia lähipiiristään.
– Monelle nuorelle voi olla epäselvää, millainen käytös seurustelusuhteessa on hyväksyttävää ja esimerkiksi mustasukkaista käytöstä saatetaan pitää rakkautena. Meillä aikuisilla on vastuu siitä, että nuoret oppivat, millaista turvallinen ja ihana seurustelu on, projektipäällikkö Ilona Mäki Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton Ihana seurustelu -somekampanja käynnistyi 13. kesäkuuta. TikTokissa tapahtuvan kampanjan kautta nuoria kutsutaan mukaan välittämään tietoa ihanasta, hyvinvoivasta ja turvallisesta seurustelusta. Positiivisen tulokulman kautta tuetaan nuorten keskinäistä keskustelua siitä, mikä seurustelussa on ok ja mikä ei.
Nuorten kokema seurusteluväkivalta on vakavaa
Ensi- ja turvakotien liitto selvitti nuorten kohtaamaa seurusteluväkivaltaa vuonna 2019. Tuolloin verkkokyselyyn vastanneista nuorista 75 % kertoi kokeneensa väkivaltaa seurustelusuhteessa. Joka neljäs vastanneista nuorista oli raiskattu seurustelusuhteessa. Joka toinen oli saanut fyysisiä vammoja väkivallan seurauksena ja joka kolmas oli käyttäytynyt väkivaltaisesti itseään kohtaan. Lähes jokainen oli kokenut ahdistuneisuutta, syyllisyyttä ja pelkoa seurusteluväkivallan seurauksena.
Selvitys toi esille väkivallan moninaisuuden nuorten elämässä. Verkkokyselyyn vastanneista valtaosa oli kokenut haukkumista ja nimittelyä. Yli puolet oli kokenut pelottelua ja pakottamista tai painostamista johonkin sellaiseen, mitä ei olisi halunnut tehdä. Fyysinen väkivalta näyttäytyi tönimisenä, vaatteista repimisenä, heittämisenä seinää vasten tai lyömisenä avokämmenellä. Seksuaaliväkivallan kohdalla nuoret kertoivat kokeneensa pakottamista tai painostamista sellaisiin seksuaalisiin tekoihin, mitä eivät olisi halunneet tehdä. Valitettavan monen nuoren kohdalla väkivalta oli jatkunut myös parisuhteen päätyttyä eron jälkeisenä vainona.
Ensi- ja turvakotien liiton toteuttamaan kyselyyn vastattiin nimettömänä liiton verkkosivuilla ja lähisuhdeväkivaltaan keskittyvällä Nettiturvakoti.fi -verkkosivustolla. Valtakunnalliseen verkkokyselyyn vastasi kesän 2019 aikana 290 nuorta.
– Seurusteluväkivaltaa on mahdollista ehkäistä puhumalla nuorten kanssa tunteista, tarpeista ja hyväksyttävästä käytöksestä. On tärkeää lisätä nuorten ja aikuisten tietoutta hyvästä seurustelusta ja seurusteluväkivallan monista muodoista. Tuomalla aihetta yleiseen keskusteluun myös asian puheeksi ottaminen ja avun hakeminen helpottuu. Nuoren on helpompi kertoa omista kokemuksistaan, kun hänellä on tunne, että asiasta on turvallista puhua ja hän ei ole kokemustensa kanssa yksin, Mäki sanoo.
Ensi- ja turvakotien liiton lasten ja nuorten chatissa voi keskustella ammattilaisen kanssa arkisin ko 15-18. Reilu viidesosa chatissa käydyistä keskusteluissa käsittelee väkivaltaa.
Nuoret kehittävät ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä
Nuoret väkivaltaa vastaan -hankkeessa vahvistetaan vuosina 2022-23 nuorten tietoutta turvallisista ihmissuhteista, lähisuhdeväkivallasta, sukupuoliroolien liittymisestä ilmiöön sekä avun saannin mahdollisuuksista.
Toimintaa kehitetään yhdessä seitsemän alueellisen yhdistyksen kanssa. Nuoret kutsutaan mukaan kehittämiseen ja vapaaehtoistoimintaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti discord-alustalla. Kehittäjäryhmät koostuvat 16–29-vuotiasta nuorista, jotka haluavat toimia turvallisemman yhteiskunnan puolesta.
– Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä meillä on uusia tapoja toteuttaa nuorilähtöistä ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä ja ennen kaikkea toivomme, että nuorten osallisuus turvallisen yhteiskunnan rakentamisessa on vahvistunut, sanoo projektipäällikkö Ilona Mäki.