”Yhteisen matkamme aikana olemme huomanneet vahvuutesi kasvaneen. On ollut hienoa nähdä, kuinka pidät puolesi ja kerrot mielipiteesi tavalla, joka toisen ihmisen on helppo ottaa vastaan. Lähelläsi on hyvä ja turvallinen olla. Elämäntarinasi on koskettanut meitä kaikkia hyvin paljon. Kaikesta huolimatta olet onnistunut säilyttämään herkkyytesi ja hyväntahtoisuutesi. Pinnan ei tarvitse olla sileä ja ehjä heijastaakseen valoa. Kiitos rohkeudesta, luottamuksesta ja avoimuudesta, kun saimme luvan olla rinnalla kulkijoitasi hetken aikaa”.
Olemme tärkeän aiheen äärellä, kun puhumme kaltoinkohtelun katkaisemisesta lapsen ja perheen elämässä. Olemme hyvin haavoittavien asioiden äärellä, kun puhumme lapsen kokemasta kaltoinkohtelusta omien vanhempiensa taholta. Kaltoinkohtelu voi näyttäytyä henkisenä ja/tai fyysisenä väkivaltana tai laiminlyöntinä eli tekemättä jättämisenä lapsen kotiarjessa. Tässä kirjoituksessa jaamme kokemuksiamme perheen rinnalla kulkemisesta, kun perheessä on ollut lapseen kohdistunutta lähisuhdeväkivaltaa. Tiedämme, että perheen tilanteeseen voidaan vaikuttaa, muutostyö on mahdollista sekä kustannustehokastakin. Koko perheelle tarjotussa LKK-ohjauksessa olemme nähneet, miten toiveikkuus kasvaa ja myönteiset muutokset voimauttavat perhettä työskentelyprosessin aikana. LKK-ohjaus on systeeminen toimintamalli, jonka avulla kaltoinkohtelun kierre voidaan katkaista.
Ison muutoksen tekemisessä tarvitaan kannustavia kanssakulkijoita, sillä avun hakeminen ja kaltoinkohtelusta kertominen vaativat paljon rohkeutta vanhemmalta.
Sensitiivisen ja myötätuntoisen kohtaamisen merkitys
Keskeistä lapsen kaltoinkohtelun katkaisemisessa on perheen saama oikea aikainen ja riittävä tuki, tieto ja psykoedukaatio. Työntekijän kohtaamisella on iso merkitys perheen työskentelyyn sitoutumisen kannalta. Ensikohtaaminen on ratkaiseva. Se on hetki, jolloin vanhempi usein tekee päätöksen tuen vastaanottamisesta ja työskentelyn aloittamisesta. Hän arvioi voiko työntekijään luottaa, voiko työntekijälle kertoa avoimesti vaikeista tilanteista, ajatuksista ja tunteista, ja olisiko tarjotusta avusta hyötyä hänen perheelleen. Työntekijän taidot asettua aktiivisen kuulemisen tilaan sekä osoittaa sensitiivisyyttä ja halua auttaa perhettä ovat merkityksellisiä myöhemminkin, jokaisella tapaamiskerralla. Lapsen kaltoinkohtelun katkaisemisessa tavoitteena on muuttaa perheessä vallitsevaa haitallista, usein ylisukupolvista käyttäytymismallia ja antaa ymmärrystä vanhempien toimintatapojen vaikutuksista lapsen elämään. Näin ison muutoksen tekemisessä tarvitaan kannustavia kanssakulkijoita, sillä avun hakeminen ja kaltoinkohtelusta kertominen vaativat paljon rohkeutta vanhemmalta. Kukaan ei tunne ylpeyttä oman lapsensa haavoittamisesta.
LKK-ohjauksessa perheelle tarjotaan tukea lapseen kohdistuvan väkivallan loppumiseksi ja sen ehkäisemiseksi. Viikoittaisia tapaamisia on 16–20 kertaa ja jokainen tapaamiskerta sisältää vanhempien ja lasten omat sessiot sekä yhteisen session. Rohkaiseva ja kannustava kohtaaminen LKK-ohjauksessa on tärkeää. Tavoitteiden asettamisen jälkeen edetään riittävän pienin askelin ja iloitaan muutoksista aidosti yhdessä perheen kanssa. Työskentely perusta on kognitiivisen käyttäytymisterapian löydöksissä. Usein matkan varrella perhe tarvitsee vakauttavaa traumatietoista työskentelyä. Näissä kohtaamisissa työntekijä ymmärtää perheen haavoittavien tekijöiden ja kokemusten vaikutukset toipumisen polulla. Punaisena lankana LKK-ohjauksessa toimii perheen hyvinvoinnin lisääminen ja myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen siten, että vanhemmat ja lapset tulevat tietoisiksi omista taidoistaan. Työskentely parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta sekä auttaa vanhempaa lopettamaan väkivallan kierteen perheessä.
Suhde lähentyy, lapsesta tulee entistä avoimempi ja hän uskaltaa ilmaista itseään ja tarpeitaan. Vanhempi oppii näkemään vahvuutensa kasvattajana sekä olemaan myötätuntoinen, myös itseään kohtaan.
Muutokset perheen arjessa näkyvät
Olemme havainneet, että LKK-ohjauksen hyödyt lapselle ovat merkittävät. Suhde vanhempaan lähentyy, lapsesta tulee entistä avoimempi ja hän uskaltaa ilmaista itseään ja tarpeitaan. Lapsi myös oppii olemaan jämäkkä ja saa turvataitoja arkeensa. Lapsen itsetunto kohenee ja hän oppii näkemään omia vahvuuksiaan, minkä myötä kielteinen tapa toimia vähenee. Kokemuksemme mukaan lapset sitoutuvat hyvin LKK-ohjausprosessiin ja tulevat mielellään tapaamisiin.
Havaintomme on, että myös vanhemman turvallinen jämäkkyys ja taidot ottaa huomioon lapsen ikätaso lisääntyvät LKK-ohjauksessa. Vanhempi saa konkreettisia kasvatuskeinoja arjen haastaviin tilanteisiin. Hän omaksuu kannustavan kasvatuksen elementtejä ja oppii antamaan myönteistä palautetta sekä kehumaan lastaan. Ohjausprosessin edetessä vanhempi oppii arvostamaan itseään vanhempana, näkemään vahvuutensa kasvattajana sekä olemaan myötätuntoinen ja armollinen myös itseään kohtaan.
Olemme tehneet LKK-ohjausta lastensuojelun työntekijöiden kanssa, yhdistäen järjestön ja julkisen puolen työntekijöiden voimavarat perheiden hyväksi. Yhteistyö on ollut sujuvaa. Tärkeää onnistumiselle on ollut yhteisen ymmärryksen jakaminen ja yhteinen suunnitelmallinen työskentely. Omasta kokemuksestamme voimme sanoa, että sektori- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö on oikeasti mahdollista.
LKK-ohjaajaksi kouluttautuminen on antanut meille vankan teoreettisen ja myös käytäntölähtöisen pohjan Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen -menetelmän hyödyntämiseen perheiden kanssa. Se on auttanut perheen ohjaamisesta läpi prosessin, jossa olemme nähneet voimaantumista ja toivon kasvua perheiden elämässä.
Kirjoittajat: Leena Tolonen ja Heli Lehtinen, Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys, Väkivaltatyön avopalvelun väkivaltatyöntekijät.
Lisätietoja Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen -mallista ja LKK-ohjaajakoulutuksesta: niina.remsu@etkl.fi, 050 441 8825
Sinä voit auttaa ja kulkea apua tarvitsevan rinnalla, kun hätä on suurin. Lahjoita.
Lähteet:
Burke Harris, N. 2019. Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Basam book.
Kortelainen, M., Vornanen, R. & Anis, M. 2021. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus vanhempien lapsiinsa kohdistaman väkivallan loppumiseksi tarkoitetun CPC-CBC-työmenetelmän kansainvälisistä tutkimuksista. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, Vol 58 Nro 1 (2021).
Linner-Matikka, J. 2020. Seuraa punaista lankaa. Tunnista toimintamallisi ihmistyössä. PS-kustannus.