Ruuan ja energian hinta kallistuvat huimaa vauhtia ja lainojen koroissakin tapahtuu nousua. Tavallisesti hyvin pärjäävä keskituloinenkin perhe joutuu miettimään, miten pärjätä nopeasti muuttuneessa tilanteessa ja miten saada rahat riittämään. Kovimmassa stressissä talousasioiden kanssa ovat köyhimmät vauva- ja lapsiperheet. Ennenkään rahat eivät ole riittäneet ja nyt ne loppuvat vielä nopeammin.
Köyhyydessä eläville perheille tilanteesta selviytyminen on mahdotonta ilman valtiovallan toimia. Etuuksien indeksikorotuksia on onneksi jo tehty ja hallitus miettii budjettiriihessä uusia toimia. On ilahduttavaa, että lapsiperheiden hätä otetaan vakavasti.
Oleellista on, että päätetyt toimet ovat mahdollisimman täsmätoimia, jotka oikeasti vaikuttavat tilannetta parantavasti. Silloin jos päädytään tekemään korotuksia universaaleihin, kaikkia koskeviin etuuksiin, edes tässä kireässä valtiontalouden tilanteessa ei pidä alkaa kohdentaa korotusta vain esimerkiksi köyhimpiin kyseistä universaalia etuutta saaviin. Sellaisiakin ääniä on julkisessa keskustelussa kuulunut. Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän yksi vahvuus on ollut se, ettei meillä ole harrastettu köyhyyspolitiikkaa.
Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.
Meillä on erittäin paljon tilastotietoa ja tutkimustietoa vauva- ja lapsiperheköyhyydestä. Se kannattaa päättäjien nyt ottaa päätöksenteon pohjaksi. Köyhässä perheessä elää arviolta joka kymmenes lapsi Suomessa. ITLAn mukaan ruuan ja energian hinnan nopea ja merkittävä kallistuminen tiputtaa uusia perheitä köyhyyteen jopa 13 000 uuden perheen verran. Yhden vanhemman perheet ovat tutkitusti yliedustettuina köyhyydessä elävien lapsiperheiden joukossa. Meillä on vankka tutkimusnäyttö siitä, että lapsiperheen köyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset lasten elämään. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Se on liian kova hinta inhimillisesti ja yhteiskunnalle kallista.
Valtiovarainministeri Saarikko ehdotti 2023 budjettiesityksessä ylimääräistä lapsilisää kaikille lapsiperheille. Sosiaaliturvaetuuksien riittämätön ja elinkustannuksista jälkeen jäänyt taso on yksi merkittävä tekijä asumiskustannusten kasvun ja työttömyyden lisäksi lapsiperheköyhyyden taustalla. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo ensimmäisestä lapsesta on nyt 32% matalampi kuin vuonna 1994. Sama koskee myös muita etuuksia, kun etuuksien taso- ja indeksikorotuksia ei ennen tämän hallituksen päätöksiä ole pitkään aikaan tehty. Riippuvuus viimesijaiseksi tarkoitetusta perustoimeentulotuesta on kasvanut jopa vuosien mittaiseksi.
…on tärkeää, että päätösten perusteena on vankat eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin liittyvät laskelmat ja, että luotetaan asiantuntijatietoon.
Ensi- ja turvakotien liitto ja toiset lapsi- ja perhejärjestöt ovat ehdottaneet jo usean hallituskauden ajan lakimuutosta, että lapsilisä etuoikeutetaan tulona perustoimeentulotuessa. Silloin lapsilisä ja sen korotukset käytännössä helpottaisivat myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vauva- ja lapsiperheiden tilannetta eikä lapsilisää otettaisi tulona huomioon vähentävästi toimeentulotukea laskettaessa. Tästä on huolehdittava ehdottomasti, jos hallitus päätyy ylimääräiseen lapsilisään. Nykytilanne on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen kaikkein heikoimmilla olevien lapsiperheiden kannalta.
Jos halutaan vähentää erityisesti pahiten vaurioittavaa vauva- ja pikkulapsiperheiden köyhyyttä, vaihtoehtona olisi myös se, että korotetaankin alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisää edes määräaikaisesti ja samalla lainmuutoksella etuoikeutetaan lapsilisä tulona toimeentulotuessa. Keskustelussa on myös ollut eri etuuksissa olevien lapsikorotusten määrän lisääminen, varhaiskasvatusmaksujen, tuloverotuksen ja sähkön arvolisäveron alentaminen. Kun varmasti valtioneuvosto joutuu tekemään valintoja, on tärkeää, että päätösten perusteena on vankat eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin liittyvät laskelmat ja että luotetaan asiantuntijatietoon. Osasta keskustelussa olleista vaihtoehdoista on hyvin yhtenäinen asiantuntijanäkemys, ettei kyseinen vaihtoehto ole järkevä ja kohdennu riittävästi avun tarpeen kannalta. Kansaneläkelaitoksella on erittäin hyvät ja väestöä laajasti koskevat tietovarannot ja asiantuntemusta ihmisten toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä. Sitä kannattaa valintoja valmisteltaessa laajasti hyödyntää.
Vaikka puolueet ovat jo siirtymässä eduskuntavaalimoodiin, olisi tärkeää, ettei ihmisten kasvavalla hädällä harrastettaisi populistista retoriikkaa…
Vaikka puolueet ovat jo siirtymässä eduskuntavaalimoodiin, olisi tärkeää, ettei ihmisten kasvavalla hädällä harrastettaisi populistista retoriikkaa, koska halpoja, helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ei taida olla näköpiirissä. On selvää, että vauva- ja lapsiperheköyhyyden määrätietoinen vähentäminen vaatii taloudellisia investointeja, euroja. Ne ovat kuitenkin inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kannattavia ja kestäviä investointeja. Vaikka valtion talous olisi kuinka tiukalla, rahat eivät voi aina loppua vauva- ja lapsiperheiden kohdalla.
