Helsingin kaupungin päätöksestä lakkauttaa Mielialahäiriö avo-osasto on iso isku vaikeista psykiatrisista sairauksista kärsiville äideille. Ajoituskin on huono, sillä koronapandemia nosti etenkin raskaana olevien äitien mielenterveysoireilua. Päätöstä perustellaan kolmen vuoden päästä avattavalla, uudella Laakson sairaalalla.
Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n mielestä päätös on käsittämätön. Osaston lakkautus tekee korvaamattoman puutteen nimenomaan vaikeaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai lapsivuodepsykoosiin sairastuneille äideille, joiden on muutenkin vaikea saada apua Helsingissä.
Arviolta kolmannes synnyttäneistä äideistä saa eri tasoisia masennusoireita synnytyksen jälkeen, sairaus voi koskettaa ketä tahansa synnyttänyttä naista. Suurimmalle osalle synnytyksen jälkeinen sairastuminen on ensimmäinen kosketus mielenterveyden ongelmiin. Naisen riski sairastua psykoosiin on tutkimusten mukaan 25-kertainen synnytyksen jälkeen verrattuna mihinkään muuhun hetkeen koko elämässä.
− Oikein ja ajoissa hoidettuna tästä voi toipua täysin, mutta mikäli tilannetta ei tunnisteta, se voi olla hengenvaarallinen. On iso riski sulkea toimiva ja tarpeellinen palvelu ennen kuin korvaava toiminta on käynnistynyt, sanoo Äimä ry:n toiminnanjohtaja Laura Piirainen.
Äidin ja vastasyntyneen paikka ei ole suljetulla osastolla
Lakkautettava osasto on tukenut myös muita synnytyksen jälkeen psyykkisesti sairastuneita äitejä kuin lapsivuodepsykoosiin sairastuneita. Tästä on ollut merkittävä apu, sillä kaikki psykiatrisesti sairastuneet äidit eivät pärjää kotona vahvimmankaan tuen avulla. Osastolla äiti on voinut viimein levätä, tietäen että vauvalla on kaikki hyvin ja äiti on voinut hetken olla itse avunsaajana.
− Äitiä ja vauvaa tulisi hoitaa yhdessä aina kun se on turvallista äidin ja lapsen vointi huomioiden, mutta vauvan ottaminen aikuisten suljetulle osastolle ei ole turvallista. Äiti-vauva-pari tarvitsee tiivistä seurantaa ja huolenpitoa, sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen tukea, jota yleispsykiatrisella suljetulla osastolla ei ole yleensä mahdollista toteuttaa, toteaa Tiina Riekki, Suomen perinataalimielenterveys ry:n puheenjohtaja ja tutkijatohtori Oulun yliopistosta.
− Normaalilla suljetulla osastolla ei ole myöskään useimmiten osaamista siihen, että osastolla on juuri synnyttänyt pienen vauvan äiti mahdollisine sektiohaavoineen ja maitoineen. Myös jatkohoito sairaalajakson jälkeen on tärkeää, Piirainen sanoo
Masentuneet äidit eivät voi odottaa sairaalan valmistumista
Lakkautuspäätöksen ajoitus on huono. Koronapandemia on lisännyt raskaana olevien äitien mielenterveysoireilua. Ongelmien syveneminen ja tarpeeseen nähden liian myöhäinen avun saaminen näkyy myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa ja vauvaperhepalveluissa. Kuntoutukseen päässet vanhemmat voivat aiempaa huonommin ja tarvitsevat apua pidempään.
Neuvolat tukevat odottajien ja vanhempien hyvinvointia, mutta THL selvityksen mukaan niiden työntekijämäärä ei ole riittävä missään päin Suomea. Neuvolalääkäreitä on suositusten edellyttämä määrä vain noin joka kolmannessa yksikössä. Helsinki on yrittänyt tehostaa neuvolapalveluitaan takaamalla laatulupauksella neuvolakäynnin kahden viikon aikarajan sisällä. Tämä sinällään hyvä pyrkimys on valitettavasti johtanut siihen, että äitiysneuvolan terveydenhoitaja vaihtuu jokaisella neuvolakäynnillä, jolloin asiakas joutuu selittämään tilanteensa aina uudestaan ja uudestaan uudelle henkilölle, mikä voi johtaa siihen, ettei tuen tarpeesta lopulta enää kerrota tai työntekijä ei huomaa asiakkaan muuttunutta vointia.
Masennuksen kanssa kamppailevat äidit ja heidän vauvansa tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. On siis Helsingin kaupungilta hyvin optimista väittää, ettei Helsingin ainoan äiti-vauvapaikan vähennys heikentäisi vakavaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneiden äitien ja perheiden avunsaantia. On todella hienoa ja tärkeää, että avopalveluita ja kotiin ohjautuvaa psykiatrista hoitoa lisätään, mutta se ei saa olla pois vaikeimmin oireilevilta.
WHO on nostanut odottavien ja synnyttäneiden äitien mielenterveyden globaaliksi painopisteeksi ja vaatii valtioita integroimaan äitien mielenterveydenhoidon omiin järjestelmiinsä. Tähän integraatiosuunnitelmaan kuuluu se, että odottajien ja synnyttäneiden on saava apua sote-palveluiden jokaiselta portaalta, ei vain niiden ääripäistä.
Helsingin kaupungin mukaan psykiatrisen avo-osaston lakkauttaminen liittyy rakenteilla olevaan, uuteen Laakson sairaalaan. ”Etukenossa” toimiminen on riskipeliä, jossa häviäjinä ovat tällä hetkellä apua tarvitsevat äidit ja heidän vauvansa, jotka eivät voi odottaa vielä vuosikausia kestävän sairaalaprojektin valmistumista.
Lähteet:
Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020. Koronaepidemia heikentänyt vauvaperheiden jaksamista – tyytyväisyys perhe-elämään silti suurta. THL tilastoraportti 6/2021
WHO guide for integration of perinatal mental health in maternal and child health services. Verkkosivu.