Vanhempien eron ajoittuessa teinivuosien ajankohtaan voivat murrosiän tuomat mielen myllerrykset sekoittua nuoren oirehdintaan erosta. Nuoren äksyilyn, pahan olon tai puhumattomuuden taakse saattaa kätkeytyä käsittelemätön erosuru, lojaliteettipulmat tai hämmennys perheessä tapahtuvista muutoksista. Nuorelle on usein toive saada vaikuttaa itseään koskeviin asoihin kuten asumiseen, tapaamisten toteutumiseen kuten myös muihin elämäänsä liittyviin asioihin.

Nuoret ovat alttiita riitatilanteissa asettumaan toisen vanhemman puolelle. Vanhempi saa omalla tarinallaan vakuutettua nuoren uskomaan hänen näkemyksensä tilanteesta. Toisen vanhemman puolelle asettuminen auttaa nuorta pääsemään irti välikappaleena olemiselta; on helpompi ottaa selkeästi vain toinen puoli, jotta tilanne asettuisi edes vähän. Tämä helpottaa nuoren kokemaa lojaliteettiristiriitaa.

Jos vanhempien välillä on ollut väkivaltaa tai toinen vanhempi on tullut petetyksi, voi puolelle asettuminen olla hyvin luonnollista ja inhimillistä. Nuoren käsityksen oikeasta ja väärästä heijastuvat siihen, miten hän suhtautuu vanhempien toimintaan toisiaan kohtaan. Vanhempien onkin omassa toiminnassaan ja puheissaan oltava tarkkoja, etteivät he tahallisesti tai tiedostamattaan tee nuoresta liittolaista itselleen.

Nuori saattaa olla hyvin vastuuntuntoinen. Hän kantaa huolta vanhemmista ja heidän jaksamisestaan. Vanhemman voi olla helppo uskoutua ja jakaa eron nostattamia ajatuksia nuoren kanssa. Nuoret saattavat olla hoitovastuussa sisaruksistaan, kun vanhemmalla on hankala olla tai yhden vanhemman arki koettelee. Nuorelle vastuunkantajan rooli saattaa olla myös palkitsevaa. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että nuori saa elää erohuolista vapaata elämään, että voimavaroja riittää koulunkäyntiin, harratuksiin ja ystävien kanssa ajan viettämiseen.

Nuori ei ole ”pieni aikuinen”, jonka pitää kantaa aikuisen huolet tai siirtää omat tunteensa ja olonsa syrjään, jotta voi olla muiden tukena.

 

Nuori ei voi myöskään toimija sovittelijana vanhempien välillä vanhempien riidoissa ja erimielisyyksissä. Parisuhteen päättymiseen liittyvää tunnetaakkaa ei tule ladata hänen harteillensa eikä vanhemman kokemat pettymykset parisuhteessa kuulu nuorelle. Nuoresta ei tulsi tehdä oman koston välinettä.

Lasten kasvaessa ja itsenäistyessä, vanhempina oletamme ja odotamme heidän jo ymmärtävän monia asioita sekä pystyvän käsittelemään tunteitaan omin avuin. Nuorelle on kuitenkin tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut hänestä ja hänen hyvinvoinnistaan. Vanhemman tärkeä tehtävä erotessa on lisätä nuoren turvallisuuden tunnetta, kokemusta hyväksytyksi tulemisesta ja antaa nuorelle aikaa.

Nuoret kantavat vanhempiensa eroa mukanaan loppuelämänsä ajan. Se heijastelee heidän omiin tuleviin pari- ja ihmissuhteisiinsa ja he ottavat mallia vanhemmistaan. Vaikka halu olla ”iso” ja ”aikuinen” ohjaisikin nuorta olemaan vastuunkantaja, kuuntelija, huolehtija ja jopa terapeutti, on vanhemmilla vielä isompi vastuu huolehtia siitä, ettei taakka putoa nuoren harteille. Nuorelle on tärkeätä tuntea tulevansa huomioiduksi ja kuulluksi erotilanteessa. Vanhempien on tärkeä pohtia, miten ero tulisi hoidetuksi hyvin, jotta nuori saa tilaa omalle prosessilleen eikä mene erosta rikki.  

Vanhempi!

Tuet nuoren hyvinvointia, kun 

  1. Autat nuorta säilyttämään yhteyden toisen vanhemman kanssa. 
  2. Ymmärrät, että nuorella on oma kokemuksensa erosta, ja se on hänelle totta.
  3. Hyväksyt nuoren tunteet ja ajatukset erosta, vaikka ne olisivat erilaiset kuin omasi.
  4.  Osoitat kiinnostusta nuoren elämää kohtaan ja kysyt, mitä kuuluu. 
  5. Annat nuorelle kahdenkeskistä aikaa, jossa keskityt nuoreen ja siihen mitä hän sinulle kertoo ja mitä hän haluaa kanssasi tehdä. 
  6. Annat nuoren esittää ajatuksia ja toiveita mm. asumisjärjestelyihin ja tapaamisiin liittyen ja pyrit mahdollisuuksien mukaan ottamaan nuorten toiveet huomioon. 

Kirjoittajat:

Ero lapsiperheessä työn asiantuntijat Päivi Hietanen ja Ulla Mikkola

Valokuva: unsplash.com

Kirjoittaja: Päivi Hietanen

Päivi Hietanen toimii asiantuntijana Ero lapsiperheessä tiimissä. Hänen vastuualueina ovat Ero lapsiperheessä-tilaisuudet (Eroneuvo), Erovertaiskahvilat, Apua eroon chat, lasten ja nuorten chat sekä eroauttamisen verkkopalveluiden kehittäminen. Toimenkuva sisältää alle 12-vuotiaiden lasten eroauttamisen kehittäminen. Toimii yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Kouluttaa ammattilaisia ja alan opiskelijoita mm. ero, eron jälkeinen vanhemmuus sekä lapsi erossa teemoista. Osaamisalueina myös vapaaehtoistyö ja vertaistuki osana eroauttamista. Hietanen on yksi Yhteistyövanhemmuuden käsikirjan toimittajista ja artikkeleiden kirjoittajista.