Avioerokriisissä vanhemmat ovat usein kovin huolissaan lapsistaan. Mietitään miten vanhempien ero vaikuttaa lapseen ja mikä tilanteessa auttaisi. Vanhemman näkökulmasta voi olla vaikeaa ymmärtää, että lapsen ajatukset ja menetykset erossa ovat eri kuin aikuisen. Aika usein vanhemmat joutuvat myös toteamaan, että vaikka haluisivat toimia lasten parhaaksi, erokriisin vaikeimmassa vaiheessa se on lähes mahdotonta.
Monest
i lapsi ei juuri puhu erosta ja vanhempi joutuu arvailemaan, missä hän kulkee eroajatusten kanssa. Tässä jotain yleisimpiä lasten reagointitapoja erotilanteessa:
- ”Mä voin hoitaa”
”Ei äiti jaksanut tehdä mitään kun se vaan itki, niin mä sitten laitoin pikkusiskot kouluun ja tein niille ruokaa. Ei se mua sillai haitannut, mutta sitten kun äiti oli paremmassa kunnossa niin se ois halunnut, et mä oon taas joku pikku tyttö. Mut ei se onnistunut enää.”Huolehtija lohduttaa vanhempaa tai ainakin pysyy poissa tieltä. Hän kaataa maidon lasiin vaivaamatta vanhempaansa ja jos maito kaatuu lattialle, niin hän siivoaa senkin itse.
VINKKI: Lapsen itsenäiseksi opettelu on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta kuinka nopeasti ja kuinka aikuiseksi eron takia joutuu kasvamaan? - ”Mulle on ihan sama”
”Kun vanhemmat erosivat, tilanne ei mun mielessä ees tuntunut kamalalta. En osannut surra tai murehtia koko asiaa, mutta kun nyt myöhemmin olen miettinyt tätä, oon tajunnut että ero oli mulle todella kova paikka, vaikken sitä silloin myöntänytkään tai ymmärtänyt.”
Joskus ero on positiivinen juttu kaikille perheenjäsenille. Siltikin sen seurauksia tai merkityksiä on hyvä käydä läpi jossain vaiheessa. Useimmiten lapsi reagoi eroon vasta sitten kun vanhempi on selvinnyt pahimmasta.
VINKKI: Lapselta voi kysyä välillä tunnelmasta eroon liittyen ja voit myös pyytää tuttua aikuista kysymään lapselta useammin kuulumisia, jolloin syntyy mahdollisuuksia puhua. Kirjeen kirjoittaminen voi myös olla puhumista helpompi tapa ilmaista ajatuksiaan.
- ”Te ootte pilanneet kaiken”
”Miksi faijan piti mokata? Miksi äidin täytyi aina huutaa isälle? Mikseivät ne hakeneet apua ongelmiinsa? Muistaako ne ees että mäkin oon olemassa?”
Lapsen tai nuoren vihaa, ahdistusta ja surua voi olla vaikea ottaa vastaan, varsinkin jos syyllisyys erosta painaa. Silti niin moni asia erossa voi todella raivostuttaa lasta ja aiheuttaa kullekin ikätasolle ominaisia itku-potku-raivareita, jotka vanhemman pitää kestää.
VINKKI: Voisiko vahvoja tunteita purkaa yhdessä jotenkin rakentavasti?
- ”Eikö kaikki vaan voisi olla kuten ennen?”
”Vasta vuosien päästä tajusin, ettei isä ja äiti enää ikinä palaa yhteen.”
Toive vanhempien yhteen paluusta elää vahvana lasten mielessä. Erokriisissä vanhempi saattaa haluta muuttaa monta asiaa elämässään yhdellä kertaa ja silloin voi olla hankalaa ymmärtää miksi lapsi haluaa pitää kiinni kaikesta vanhasta. Lapselle eroon liittyvät asiat ovat pikemminkin konkreettisia kuin käsitteellisiä.
VINKKI: Puhukaa yhdessä siitä mikä on kuitenkin pysynyt ennallaan, mikä muuttunut. Ehkä huomaatte, että paljon on myös kuten ennen, ainakin rakkaus lapseen.
- ”Näin on varmasti parempi”
”Kyllä mäkin ymmärsin sit et jos tää on parempi mun äidille, ni sit tää on myös parempi mulle.”Lapset kyllä selviävät ja sopeutuvat, mutta paljon paremmin jos heitä tuetaan, annetaan lupa puhua kaikista tunteista ja heitä kuullaan eron jälkeisen elämän suhteen. Ajallaan ero muuttuu osaksi kaikkien perheenjäsenten tarinaa.
VINKKI: Tärkeää on voida elää tavallista arkea ilman, että joutuu liiaksi keskelle aikuisten asioita tai riitoja. Välillä riittää vain se, että pääsee syliin.
Kursivoidut tekstit ovat lainauksia lasten ja nuorten erovertaisryhmien osallistujilta.
Toimittajille suunnattu mediainfo ”Vanhempien ero on lapselle vaikeaa ilman riitojakin” on torstaina 3.11.klo 9.30.
Lasten selviytyminen vanhempien erosta on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka vanhemmat kykenevät eron jälkeen yhteistyöhön. Lasta koskevat asiat pitäisi pystyä sopimaan sovussa ja lasta kuormittamatta. Liian usein ero nähdään vain kahden aikuisen välisenä asiana, jolloin lasten tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle.
Eroauttamisen palveluita kannattaa järjestää, sillä pienikin tuki eroaville vanhemmille lisää lasten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien kärjistymistä. Mediainfossa huomio kiinnitetään lasten kokemuksiin erosta ja vanhempien hyvään yhteistyön erotessa.
Asiantuntijat kertovat kuinka vanhempien hyvä yhteistyö eron jälkeen suojaa lasta ja mikä rooli eropalveluilla on sovinnollisuuden kannalta. Kuulemme myös ajatuksia eronneilta vanhemmilta sekä näkemyksiä vanhempien eron kokeneelta nuorelta.
Kirjoittaja Minna Jaakkola on Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n, 
lasten ja nuorten eroauttamisen suunnittelija.
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry järjestää lasten ja nuorten erovertaisryhmiä. Ryhmissä on mahdollisuus puhua eron tuomista muutoksista toisten lasten ja ammattilaisten kanssa. Kehitämme myös työpajoja ja verkkokursseja nuorille vanhempien eroon liittyen. Asiantuntemuksemme on erityisesti lapsen näkökulmassa vanhempien erotessa.
