Kuuntelin nuorta, aikuistumassa olevaa, naista, joka rohkeasti kertoi lapsuuden kokemuksista vanhempien erosta. Kokemukset koskettivat ja saivat minut jälleen näkemään, kuinka kauaskantoiset seuraukset isän poistumisella lapsen arjesta saattaa olla. Tarinaan ei kuulunut suurta draamaa eikä silloin 6-vuotias jäänyt aikuisten riitojen keskelle.  Isän muutto pois yhteisestä kodista ja uusperheen muodostaminen, jätti kuitenkin tytön sisimpään kokemuksen kelpaamattomuudesta. Kasvuvuosia värittikin hyväksynnän hakeminen isältä ja kiltin tytön rooli. Kukaan aikuinen ei osannut nähdä reippaan ja pärjäävän tytön pinnan alla kuohuvia tunteita. Nämä tunteet tyttö piilotti myös itseltään. Olihan kaikki tapahtunut ja niistä nousevat tunteet lapselle mahdottomia tunnistaa ja käsitellä ilman aikuisen apua.


…kolme erilaista todellisuutta, riippuen kertooko tilanteesta isä, lapsi vai lapsen äiti. Joskus kokemukset ja käsitykset ovat lähellä toisiaan ja välillä taas on vaikea hahmottaa, että puhutaan samasta suhteesta.


Tytön kokemus avaa yhden näkökulman eron jälkeiseen isyyteen. Suhde isään ei katkennut, mutta ulkoiset lapsen ja isän suhdetta ylläpitävät ja vahvistavat rakenteet murtuivat vanhempien eron myötä. Olisiko tyttären kokemus hyväksynnän puutteesta muodostunut, jos isä olisi asunut yhteisessä kodissa, mutta ollut silti poissaoleva ja uppoutunut työhönsä? Sitä emme saa tietää, mutta nämä isän ominaisuudet yhdistettynä eri kodeissa asumiseen ja uusperheen perustamiseen eivät selvästikään olleet hyvä yhdistelmä eivätkä tukeneet tytön itsetuntoa.

Löytymisen iloa vai katoamisen surua

On myös isä-lapsisuhteita, jotka ovat vahvistuneet vanhempien eron myötä. Olen kuullut hyvin monelta isältä, kuinka he kokevat tulleensa läheisemmiksi lastensa kanssa eron jälkeen. Usein kuulee miesten myös kuvaavan sitä, kuinka he ovat löytäneet oman tavan olla isä vasta asuessaan äidin kanssa eri osoitteissa. Parisuhteen aikana äiti on ehkä ollut vahvasti määrittämässä, miten kuuluu toimia ja sitä kautta piirtänyt ääriviivoja miehen isyydelle.

Olen myös kohdannut monta äitiä, jotka ovat havahtuneet eron jälkeen huomaamaan, että hyvä vanhempi voi olla monella tapaa. Äidit ovat eron myötä oppineet hölläämään omista vaatimuksistaan isän toimintaa kohtaan ja arvostamaan miehen isyyttä ilman reunaehtoja. Parhaimmillaan eron jälkeen vanhemmat pystyvätkin toteuttamaan yhteistyövanhemmuutta, joka varmistaa lapsen kasvun molempien vanhempien varassa erosta huolimatta.

Surullisia ovat isien kertomukset, joissa kuuluu hätä suhteen ohenemisesta tai katkeamisesta omaan lapseen. Tapaamiset eivät ota onnistuakseen ja tuntuu, että lapsen äiti tekee kaikkensa, jotta isän ja lapsen yhteydenpito on hankalaa. Oma traaginen lukunsa on myös eron jälkeinen isyys, jossa lapsi on isälle vain väline väkivallan ja kontrollin jatkamiselle.

On myös lukuisa joukko äitejä, jotka tekevät kaikkensa, jotta lapsen isä jollain tavalla pysyisi lapsen elämässä. Osa näistä isistä pitää ”houkuteltuina” yhteyttä lapseensa satunnaisesti ja osa isistä taas katoaa täysin. Liian moni lapsi jää miettimään syitä sille, miksiköhän isä ei ole kiinnostunut hänestä.

Jokainen isä-lapsisuhde on ainutlaatuinen ja syyt sen toimivuuteen tai toimimattomuuteen kumpuavat erilaisista tekijöistä ja niiden yhdistelmistä. Lisäksi näistä suhteista on vähintään kolme erilaista todellisuutta, riippuen kertooko tilanteesta isä, lapsi vai lapsen äiti. Joskus kokemukset ja käsitykset ovat lähellä toisiaan ja välillä taas on vaikea hahmottaa, että puhutaan samasta suhteesta. Niin erilaisia osapuolten kokemukset ja kuvaukset tapahtuneista ja niiden syy-yhteyksistä ovat.

Työntekijänä nämä asiat tulevat meitä vastaan riippumatta siitä työskentelemmekö isien, äitien vai lasten kanssa. Valitettavasti ei ole olemassa joka tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa, jolla pääsisimme kiinni eron jälkeisen isyyden kipukohtiin. Olen kuitenkin vakuuttunut, että avoin ja kiinnostunut sekä arvostava kohtaaminen isän kanssa on hyvä lähtökohta asian kanssa työskentelylle.

Vuoden 2019 Erofoorumin aiheena on Vanhempien yhteistyö eron jälkeen. Päivässä Kari Vilkko, erotyöntekijä Miessakit ry:stä puhuu aiheesta otsikolla Isä, ero ja yhteistyövanhemmuus – haasteita ja mahdollisuuksia.

Ilmoittaudu Erofoorumin osoitteessa https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/erofoorumi2019/

Erofoorumissa julkaistaan ammattilaisille suunnattu Yhteistyövanhemmuuden käsikirja. Käsikirjassa käsitellään yhteistyövanhemmuutta eri näkökulmista.

Kaksi kotia -sovellus

yhdistää kahden kodin lapset ja heidän vanhempansa. Lue lisää

Lataa nyt

Maarita Kettunen

Kirjoittaja: Maarita Kettunen

Maarita Kettunen työskenteli asiantuntijana Ero lapsiperheessä -tiimissä Ensi- ja turvakotien liitossa. Nyt hän on siirtynyt toisiin tehtäviin.