Lapsi ottaa kaulasta kiinni pienillä käsillään ja rutistaa kovaa, monesti vielä 
moiskauttaen märän pusun poskelle, näin meillä alkaa monesti päivä. Päiväkotipäivän jälkeen pötkötämme lattialla tai sohvalla, pieni ihminen ja tämä isompikin, haleja ja läheisyyttä tankaten.
Ihon kautta vauva rakentaa yhteyttä muihin ihmisiin ja maailmaan. Iho on suurin elimemme, joten sen kautta tulevat tuntemukset ovat erittäin merkittäviä. Tuntoaisti kehittyy jo sikiövaiheessa ja on kehittynein aisti vauvan synnyttyä. Vastasyntyneelle kosketus ja läheisyys ovat elintärkeitä.
Pikkulapsi saa päivän aikana paljon kosketuksia: syötettäessä, kannettaessa, nukutettaessa ja vaippoja vaihdettaessa. Lapsi itse tarttuu sormeen ja haluaa syliin. Halaukset sekä silittely eivät vain tunnu hyville, vaan ne ovat olennaisia lapsen kehitykselle. Vauva oppii iloitsemaan toisten kosketuksesta ja saamaan siitä hyvän olon.
Lapsen kasvaessa hänen tutkimusmatkoistaan tulee yhä itsenäisempiä ja hän käyttää yhteydenpitoon yhä enemmän näköaistia ja puhetta. Kosketuksen merkitys ei kuitenkaan katoa. Lapsena saadut halaukset kantavat vielä aikuisuudessakin: lapset, joita on halittu paljon, eivät kärsi yhtä paljon stressioireista kuin ilman kosketusta jääneet.
Halauksen ja oksitosiinin vaikutuksia tutkinut yhdysvaltalainen tutkija Paul Zak suosittelee kahdeksaa halausta päivässä. Halaamisessa on monia hyviä puolia mm:
- suojaa stressiltä ja infektioilta
- viestii hyväksyntää
- vahvistaa itsetuntoa
- rauhoittaa
- tekee hyvän mielen
- vähentää verenpainetta
- lisää kivunsietoa
- kohentaa mielialaa
- mielihyvähormoni oksitosiinin tuotanto lisääntyy
Sekä halauksen vastaanottaja että halauksen antaja, molemmat hyötyvät halauksen vaikutuksista. Positiiviset vaikutukset jatkuvat vielä halauksen jälkeenkin.
Tänään, 21.1.2017, vietetään Halipäivää, muistakaa halata!
