Kirjaudun sisään chattialustalle. Luen edellisen vuoron kuulumiset ja varmistan, että yhteydet toimivat. Avaan chatin ja jään odottamaan. Muutaman minuutin päästä chat kilahtaa päivystysvuoron ensimmäisen avunhakijan tullessa linjoille. Otan hänet vastaan ja aloitan työvuoron Lasten ja nuorten chatissa.

Ensi- ja turvakotien liitto avasi viime syksynä alaikäisille suunnatun chatin. Lapsia ja nuoria on meillä chatissa autettu jo kymmenen vuotta, joten sinänsä mistään uudesta palvelusta ei ole kyse. Lasten ja nuorten chatilla halusimme tarjota paikan, jossa avunhakija voi keskustella työntekijän kanssa, joka päivittäin työssään Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksessä auttaa lapsia ja nuoria vanhempien eroon ja perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan liittyen.

Chatissa on tähän mennessä käyty jo lähes 800 keskustelua. Eniten keskusteluja on käyty nuorten vaikeuksista puhua asioista vanhempien kanssa tai riidoista kotona, seurustelusuhteessa tapahtuvasta henkisestä väkivallasta, lapseen tai nuoreen kotona kohdistuneesta fyysisestä väkivallasta sekä koulukiusaamisesta ja yksinäisyydestä. Eli lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta monella tapaa haavoittavista ja hyvinvointia kuormittavista asioista.

Chatkeskustelu alkaa rauhallisesti. Tervehdimme ja kysyn, mistä avunhakija haluaisi tänään keskustella. Toisessa päässä on hetken hiljaista, sitten kynä lähtee kirjoittamaan: ”En mä oikein tiedä… Jotenkin tuntuu pahalta…”.

Lasten ja nuorten chat on nyt ollut auki 9 kuukautta. Tänä aikana pysäyttävää on ollut lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja pahoinvointi, mikä on pahimmissa tapauksissa tullut esiin itsetuhoisina ajatuksina, mutta myös suorina ilmaisuina siitä, että halutaan kuolla. Nämä keskustelut päättyvät aina yhteydenottoon hätäkeskukseen, koska lasten ja nuorten hätä ja itsetuhoiset ajatukset tai suunnitelmat niistä, on aina vakavasti otettava asia, johon on herkästi reagoitava. Onneksi näin pahoivoivia lapsia ja nuoria ottaa yhteyttä vain harvoin. Jokainen on kuitenkin liikaa.

Monissa keskusteluissa toistuu pelko ja kiristyneet tilanteet kotona. Monet kertovat, etteivät halua rasittaa vanhempiaan omilla huolilla, onhan heillä jo muutenkin vaikeaa. Lapset ja nuoret etsivätkin chatista aikuista, jonka kanssa jakaa omia huolia ja saada mahdollisuuden kertoa juuri itselle vaikeista tai tärkeistä asioista.

Voi olla erittäin voimaannuttavaa saada kertoa asiasta turvalliselle ja tuntemattomalle aikuiselle, joka on ainoastaan häntä varten siinä hetkessä. Joku, jolla on aikaa kuunnella ja kysellä ja rohkaista pohtimaan keinoja mitkä voisivat auttaa häntä tilanteessa. Moni lähteekin chatista toteuttamaan ratkaisuja, jotka itse pohtimalla on löytänyt keskustelun aikana. Nämä ovatkin niitä ilon hetkiä ja syitä miksi tätä työtä tehdään. Monissa keskusteluissa se riittää, että joku kuuntelee antamatta neuvoja tai ohjausta muihin palveluihin.

On tarve puhumiselle mikä tahansa, hienoa on, että apua uskalletaan hakea ja rohkeasti puhutaan myös niistä vaikeimmista asioista.

”Kiitti, mun olo tuntuu jo paremmalta. Ehkä mä uskallan tänään jutella tästä äidin kanssa.” Keskustelu on tullut päätökseen. Minulle jää hyvä mieli, tuntuu, että keskustelu sujui hyvin ja avunhakija uskalsi avata omia tunteitaan ja kokemuksiaan. Äänimerkki kertoo, että jonoon on tullut seuraava keskustelija ja päivystysvuoro jatkuu.

Aikuisina meillä on tärkeä tehtävä huolehtia, että pienimmät voivat hyvin. Ettei heillä ole liikaa huolia kannettavana yksin. Miten sitten voimme tämän varmistaa? Ainakin olemalla kiinnostuneita lasten ja nuorten elämästä, kysymällä heiltä mitä kuuluu. Ja huomaamalla muutokset. Joskus ne ihan pienimmätkin. Lasten ja nuorten elämässä kaiken pitäisi olla mahdollista.

Pelko, ahdistus ja huolet ovat isoja asioita kantaa yksin. Niiden kanssa ei pitäisi koskaan joutua jäämään yksin. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia, että lapset ja nuoret saavat kasvaa ja kehittyä turvassa.

Tänään haluammekin toivottaa aurinkoa ja iloisia päiviä kaikille koulutiensä päättäville ja kesälomansa aloittaville <3 Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Meidät tavoittaa chatista kesälläkin ja olemme siellä juuri sinua varten. Chatin löydät tämän sivun oikeasta alareunasta.

Tuulia Kovanen ja Pernilla Hindsberg

Tuulia työskentelee väkivaltatyön asiantuntijana ja Pernilla auttaa lapsia ja nuoria chatissä.

Tutustu myös
Kun vanhemmat eroaa.
Tietoa nuorille: www.apuaeroon.fi/nuoret
Pelottaako sinua kotona? Tietoa nuorille: www.nettiturvakoti.fi/nuoret

Tuulia Kovanen

Kirjoittaja: Tuulia Kovanen

Tuulia Kovanen työskentelee Ensi- ja turvakotien liitossa väkivaltatyön asiantuntijana.