Naistenviikolla haluamme muutoksen siihen, että joka kolmas suomalainen nainen joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi, siihen, että naisia menehtyy lähisuhdeväkivallan uhrina- näin viime vuonna kävi 12 naiselle- ja että yli tuhat ihmistä ei mahtunut 2016 siihen turvakotiin, johon he hakeutuivat. Tavoitteemme on, että vuonna 2030 Suomi on naisille Euroopan turvallisin maa ja että jokainen saa tarvitsemansa avun. Naistenviikko 5.3.-11.3 on Amnestyn Suomen osaston ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen varainhankintakampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Meille on tullut kysymyksiä siitä, pitääkö Suomen väkivaltaisuus naisten kannalta paikkansa ja ovatko luvut totta. Valitettavasti ovat. On myös haluttu tietää, haluammeko välittää miehistä kuvan vain vaimojensa hakkaajina ja vainoajina. Sitä emme missään tapauksessa halua. Haluamme, että jokainen ymmärtää, että väkivallan käyttäminen lähisuhteissa on loukkaus toisen oikeuksia kohtaan. Jokaisella naisella ja tytöllä on ehdoton ja loukkaamaton oikeus olla turvassa ilman minkäänlaista väkivaltaa. Haluamme, että naisiin kohdistuvan väkivallan vähättely loppuu.
Olemme kaikkea väkivaltaa vastaan, mutta haluamme tässä kampanjassa nostaa erityisesti esiin naiset ja tytöt, koska tutkimusten ja tilastojen valossa väkivallan kokijat lähisuhteissa ovat pääosin naisia.
Emme väitä, etteivätkö myös miehet olisi lähisuhteissaan väkivallan kokijoita. Ovat, mutta merkittävästi harvemmin kuin naiset. Kaikilla on oikeus apuun. Olemme kaikkea väkivaltaa vastaan, mutta haluamme tässä kampanjassa nostaa erityisesti esiin naiset ja tytöt, koska tutkimusten ja tilastojen valossa väkivallan kokijat lähisuhteissa ovat pääosin naisia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kaikista parisuhdeväkivallan uhreista 81,9 prosenttia oli naisia.
Haluamme olla kirjoittamassa naisten historiaa uusiksi. Tavoitteemme on, että yksikään nainen ei menehdy lähisuhdeväkivallan seurauksena ja eron jälkeinen vaino ei pysäytä kenenkään naisen elämää. On välttämätöntä, että päättäjät ymmärtävät naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyden ja vakavuuden.Ongelma ei ratkea odottamalla, vaan määrätietoisin toimin ja suuntaamalla väkivallan vastaiseen työhön rahaa.
Kriisiapu turvakodeissa on tärkeää ja niitä tarvitaan lisää vielä tänä vuonna aukeavan neljän turvakodin lisäksi. Turvakotien kuormitus on edelleen liian kova ja välimatkat niihin liian pitkät. Nykyisestä 148 turvakodin perhepaikasta on vielä matkaa tarvittavaksi arvioituun 500:aan perhepaikkaan.
Avopalveluja tarvitaan antamaan apua akuutin kriisivaiheen jälkeen. Avopalvelut ovat pitkälti järjestöjen varassa ja korvaamattomia. Esimerkiksi vuonna 2017 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä turvakodeista apua sai lähes 2600 ihmistä ja avopalveluista 3381 ihmistä eli jo kohtuukokoisen kunnan asukasluvun verran. Avun saajien määrä on selkeästi kasvanut näissä molemmissa. On välttämätöntä, että julkiset palvelut ottavat nykyistä enemmän vastuuta väkivallan kohteeksi joutuneiden auttamisesta ja väkivaltakierteiden katkaisusta.
Lähisuhdeväkivaltatyön rahoitus ei ole vain kampanjan varassa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset saavat turvakotitoimintaan rahoitusta muiden turvakotien tapaan valtiolta. Väkivaltatyön avopalveluita tehdään Veikkauksen tuottojen ja niihin yhdistyvien kuntien avustusten ja maksusitoumusten yhdistelmillä. Näillä rahoituksilla turvataan toiminnan jatkuvuus. On tärkeää, että järjestöjen resurssit ja osaaminen turvataan maakunta- ja sote -uudistuksessa. Kampanjan ja lahjoitusten kautta voimme tarttua nopeasti uusiin tarpeisiin, joihin rahaa ei vielä ole. Nyt mielessämme on ennen kaikkea nuorten seurusteluväkivallan esiin nostaminen ja yhteistyön käynnistäminen yhdistystemme kanssa kouluilla eri puolilla Suomea.
