Väestöliitto julkaisi juuri uuden Perhebarometrin tulokset. Perheiden viesti päättäjille oli tiukka ja yksiselitteinen. Suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti päättäjien harjoittamaan perhepolitiikkaan. Köyhissä lapsiperheissä asuu Suomessa 135 000 lasta, jos asumisen kulut otetaan huomioon. Ei ole yllättävää, että suomalaisten jakautuminen hyväosaisiin ja huono-osaisiin huolestuttaa erityisesti ihmisiä. Se nousee toiseksi merkittävimpänä muutosta vaativana asiana tuloksissa. Ylisukupolvinen huono-osaisuus on myös päättäjien puheissa, mutta se ei ole vielä johtanut todellisiin korjaustoimiin.
Noin kahden kolmasosan mielestä perheiden polarisaatio on voimistunut. Joka toisen mielestä perheiden tukeminen on ollut epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa.
Lapsiperheköyhyyteen on puututtava. Perhebarometriin vastanneet toivovat joustavien perhevapaiden aikaan saamisen jälkeen toiseksi eniten tulonsiirtoja ja tukea köyhille lapsiperheille. Vastauksissa nousi esiin useita lapsiperheköyhyyttä vähentäviä parannusehdotuksia. Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa vähävaraisille suunnattavia sosiaalietuuksia ja äideille maksettavaa toimeentulotukea. Paljon kannatusta saivat lapsiperheiden asumisen tukeminen ja erillinen 200 euron lapsilisä vähävaraisille lapsiperheille. Yhdeksi ongelmaksi koettiin osalle nuorista äideistä maksettava pelkkä peruspäiväraha ansiosidonnaisen päivärahan sijasta. Yleisimmiksi asumiskulujen helpotukseksi nimettiin asumistuki, jonka kriteereihin ja tulorajoihin kaivattiin muutosta. Perheille kaivattiin myös lisää tukipalveluita.
Perhebarometrin vastaajat suhtautuivat myös perhepolitiikan käytännön tuloksiin hyvin kriittisesti. Noin kahden kolmasosan mielestä perheiden polarisaatio on voimistunut. Joka toisen mielestä perheiden tukeminen on ollut epäjohdonmukaista ja poukkoilevaa. Siihen vastaajien arvion mukaan ovat syyllistyneet niin nykyinen kuin edellisetkin hallitukset. Kyselyyn vastaajat nostavat politiikan ja talouskeskustelujen rinnalle inhimilliset asiat ja perheen ihmissuhteiden suuren merkityksen. Myönteistä on, että perhe- ja lähisuhteita, lapsia ja heistä huolen pitämistä ja kasvattamista arvostetaan. Sille lähtökohdalle on hyvä rakentaa tulevaisuuden Suomea.
Perhebarometrin isona johtopäätöksenä on se, että perheen perustaminen ei Suomessa ole enää itsestään selvä asia. Siihen vaikuttaa merkittävästi se, että Suomessa näkyy liian vähän arvostusta käytännön päätöksissä lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen, perheellistymiselle ja vanhemmuudelle. Näihin asioihin viisaalla yhteiskuntapolitiikalla ja perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa. Perheiden päättäjille suuntaamat toiveet ja arviot nykyisten ja tulevien päättäjien kannattaa ottaa vakavasti. Syntyvyysluvut eivät käänny nousuun, jollei lasten ja perheiden arvostus näy jatkossa pitkäjänteisissä poliittisissa ratkaisuissa. Lapsuutta eletään vain kerran.
