Toksisen maskuliinisuuden miehet on ajettu ahtaalle. Heille tarjotaan  muutu tai kuole –vaihtoehtoa. Toksiseen maskuliinisuuteen kuuluu  machoilu, väkivalta, heikomman alistaminen ja oman voiman todistelu.  Toksisen äijän selän takaa kurkistelee porukka mieshiirulaisia, jotka  tahtoisivat olla ”kovia”, kuten johtajansa, mutta eivät pysty.  Toksista Trumpia fanittaa moni mies, joka on huolissaan miesten  kadonneesta valtakunnasta, jolloin mies kävi töissä, piti muijan ja mukulat kurissa ja kauhistui, jos emäntä tahtoi töihin.

Suosikkilaulajamme Cheekin kappaleet pursuilevat toksista äijäpullistelua. ”Jossulla on toinen” –kappale tuomitsee  sukupuolisesti aktiivisen Jossun, mutta äijälle eroottiset urotyöt ovat pullistelun aihe. Rap voi olla misogyynistä, naisvihamielistä, missä mies on kuningas ja nainen pelkkä taustalaulaja. Nyt vahvojen naisten aikakaudella painija Petra Olli (s. 1994) vääntää yhtenään mitaleita arvokisoista. Vielä 50-luvulla miesten ja naisten välillä oli tiukka karsina, eivätkä sukupuolet toimineet samalla molskilla.

Eihän meidän tarvitse kuin kurkistaa toksiselle Venäjälle, niin turha etsiä naispomoja ja sukupuolten tasa-arvoa. Toksisuus tappaa. Pitää todistaa olevansa kova jättää ja kuolla toksinen marttyyrikuolema maksa vinkuen kuusikymppisenä. Venäjällä miesten elinajanodote on 64 vuotta.

THL:n mukaan Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus vuonna 2014 oli 11,2 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Venäjällä vastaava miesten keskimääräinen alkoholinkulutus oli lähes 24 litraa vuodessa, naisten puolestaan vain noin kahdeksan litraa. Perinteiset sukupuoliroolit elävät vahvoina, ja venäläinen juomiskulttuuri kannustaa miehiä juomaan, kun taas naisilta odotetaan  maltillista alkoholinkäyttöä.

Machoilu, päteminen ja miehinen uho ovat tappava yhdistelmä. Feminiininen kohtuullisuus tuo terveitä elinvuosia miehelle. Kun miehet oppivat machoilun tappavan ja osallistuvat lasten kasvatukseen ja perheen kanssa puuhailuun, maailmasta tulee vähemmän toksinen paikka. Sodat vähenevät, pelko luikkii koloonsa, tasa-arvo lisääntyy. Kodin piirissä, perheessä toimivat ja jälleenrakennustyötä tekevät naiset ovat tämän aina tienneet. Miehet ovat kautta historian tuhonneet, sotineet, tappaneet toisensa ja itsensä.

Naisilla harvemmin näkee junttiöykkärin pätemismaneereja. ”Make America great again”, mutta Teuvo Hakkaraisen saamat 8036 ääntä vuoden
2019 eduskuntavaaleissa voi tulkita pelottavaksi merkiksi toksisuuden paluusta. Seksismistä ja rasismista tunnetun persusahurin äänimäärä nousi edellisestä vaaleista 2479 äänellä. Peruskoulupohjalta ponnistava viitasaarelainen valittiin kirkkaasti kolmannelle kaudelle eduskuntaan.

On tärkeää, että ajattelevat ihmiset sanoutuvat irti toksisesta maskuliinisuudesta, junttiöykkäröinnistä, seksismistä ja alistamisesta.

On hienoa, kun miestoimittaja puuttuu naispappeihin kohdistuvasta syrjinnästä, mutta miesten on opittava tukemaan myös veneestä tippuneita veljiään. Toksinen maskuliinisuus ei ole vain länsimaiden ongelma. Etelä-Amerikassa toksinen maskuliinisuus tappaa tuhansia huumekartellien aseellisissa välienselvittelyissä, jossa kartanoonsa sulkeutunut toksinen huumeparoni nauttii rahasta ja toksisesta vallasta, ennen kuin hänet tapetaan ja tilalle astuu uusi toksinen  alfa-veli. Afrikassa lapsisotilaat ovat tappamisesta niin traumatisoituneita, etteivät pysty koskaan elämään kapinan päätyttyä normaalia elämää. Kun mies oppii vastuun ottamista muista, huolehtimista ja välittämistä, hän antaa hyvän mallin pikku pojalleen.

Janne Viljamaa
Sosiaalipsykologi, tietokirjailija

Viljamaan 12. kirja Hirveä häpeä (Atena) ilmestyi 2018, joulukuussa 2019 ilmestyy 13. kirja, läheisriippuvuudesta kertova Minä ja marttyyri (Atena), janneviljamaa.com

Janne Viljamaa puhuu Miestyön foorumissa 23.5.2019 Hämeenlinnassa.

Kuva: Shutterstock