Vauvoja on syntynyt ja elänyt sotien keskellä kautta aikojen. Ukrainan sodan uutisista olemme voineet kuulla, että synnytyssairaalatkaan eivät ole olleet turvassa pommi-iskuilta. Olemme nähneet kuvia viimeisillään raskaana olevasta äidistä, jota kannetaan sodan keskellä turvaan tuhoutuneesta synnytyssairaalasta Mariupolissa. Äiti vauvoineen menehtyi myöhemmin. Olemme lukeneet artikkeleita, joissa kerrotaan, kuinka vauvoja on syntynyt kellareissa, metroasemilla ja hätämajoituksissa pakomatkan aikana. Äidit ovat yrittäneet kantaa vauvojaan sodasta turvaan sylissä, samalla kantaen mukanaan koko pientä omaisuuttaan.


Kun oma ja vauvan turvallisuus sekä äidin jaksaminen on ollut pitkään koetuksella, voi olla vaikeaa olla vahva, vauvan tarpeet huomioiva vanhempi.


Äitien huoli synnytyksestä ja vauvan hyvinvoinnista ei ole aiheeton, kun olosuhteet eivät ole turvalliset, hygienia on puutteellinen ja on jatkuva pula ravinnosta ja lääkkeistä. Monilla äideistä ei ole tietoa sotaan jääneen vauvan isän kohtalosta ja perheen tulevaisuus on tuntematon. Kun oma ja vauvan turvallisuus sekä äidin jaksaminen on ollut pitkään koetuksella, voi olla vaikeaa olla vahva, vauvan tarpeet huomioiva vanhempi.

Usein ajatellaan, että vauva ei juuri ymmärrä ympärillä olevia asioita ja selviää mistä vain kunhan on vanhemman kanssa. Tosiasiassa vauva on herkkä aistimaan vanhemman mielialoja ja voi kokea olonsa herkästi turvattomaksi. Äidin stressi siirtyy helposti vauvaan hormonaalisesti, psykologisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Sodan kokeneet äidit ovat myös alttiimpia synnytyksen jälkeiselle masennukselle ja esimerkiksi vauvan itku voi nostaa esiin muistoja sodasta. 


Miten selvitä taloudellisesti Suomessa, voiko tehdä töitä, mistä saa tukea, jos vauva sairastuu tai ei vaikka nuku, kuinka pärjätä ilman suomen kieltä,…


Onnekkaita ovat ne, jotka ovat päässeet turvaan, vaikkapa Suomeen. Välitön sodan uhka on väistynyt, mutta sen tilalle on tullut monia uusia huolia ja kysymyksiä ilman vastauksia. Miten selvitä taloudellisesti Suomessa, voiko tehdä töitä, mistä saa tukea, jos vauva sairastuu tai ei vaikka nuku, kuinka pärjätä ilman suomen kieltä, saako yhtään ystäviä, ovatko ystävät ja sukulaiset hengissä, näkeekö lapsi koskaan isäänsä ja koska voi palata kotiin? Myös erilainen palvelujärjestelmä ja kulttuuriset erot esimerkiksi synnytyksessä voivat aiheuttaa stressiä ja epätietoisuutta.

Ammattilaisten ja vapaaehtoisten on mahdotonta antaa vastauksia näihin kysymyksiin, vaikeaa luoda toivoa antamatta turhia lupauksia ja vaikeaa pystyä toimimaan antamatta tunteiden ohjata liikaa. Perheiden tarinat sodasta voivat olla niin raakoja ja koskettavia, että niitä on vaikea ymmärtää, jopa vaikea uskoa todeksi. Ja kuinka kaikkien toivottomien asioiden keskellä tukea äitiä ja kannustaa hoivaamaan ja huolehtimaan vauvansa tarpeista ja valaa uskoa, että kaikki kääntyy vielä hyväksi ja vauvan tulevaisuus tulee olemaan hyvä ja turvallinen. Koska sitähän kaikki vanhemmat lapselleen toivovat.

Jokaisen vanhemman selviytymis- ja sopeutumiskyvyt ovat erilaisia. Vaikka olisikin joutunut kokemaan hyvinkin traumaattisia kokemuksia, ei se automaattisesti tarkoita traumaa ja toimintakyvyttömyyttä. Vauva voi olla vanhemmalle voimavara ja tuoda toivoa ja iloa sekä auttaa selviytymään vaikeiden asioiden keskellä. Osa äideistä tarvitsee paljonkin tukea vauvan kanssa, osa haluaa ja pystyy selviytymään itsenäisesti. Jokaisen tarpeita ja toiveita on kuultava herkällä korvalla. On tärkeää, ettei sodasta tulleita äitejä ja vauvoja ajatella vain uhreina, vaan selviytyjinä. Näin emme vie heiltä voimavaroja ja toimijuutta, vaan lisäämme niitä. Ja tokihan he ovat selviytyjiä, koska ovat selvinneet sodasta turvaan.


Nyt haluamme olla auttamassa myös Suomeen tulevia Ukrainan sotaa paenneita perheitä. Erityisesti haluamme olla tukemassa vauvoja ja heidän vanhempiaan.


Ensi- ja turvakotien liitossa on jo aiemmin tuettu sodasta paenneita vauvaperheitä. Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektissa tuettiin vauva- ja pikkulapsiperheitä monin eri tavoin vastaanottokeskuksissa sekä yksityismajoituksessa. Nyt haluamme olla auttamassa myös Suomeen tulevia Ukrainan sotaa paenneita perheitä. Erityisesti haluamme olla tukemassa vauvoja ja heidän vanhempiaan. Varainhankinnan kautta hankittujen vauvatarvikkeiden lisäksi olemme tuottamassa esitteitä vauvaperheille ukrainan kielellä, viemme raskauteen ja vauva-aikaan liittyvää tietoa ammattilaisille ja vapaaehtoisille, jotka kohtaavat ukrainalaisia vauvaperheitä ja suunnittelemme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa perheiden tukemiseksi. Lisäksi jäsenyhdistyksissämme ympäri Suomea on järjestetty tai suunnitellaan erilaista toimintaa sekä lahjoituskeräyksiä ukrainalaisperheille.

Vaikeimmissakin tilanteissa on aina toivoa. Vauvoilla on vielä koko elämä edessään ja siten mahdollisuudet selviytyä sodan kokemuksista ovat hyvät. Pidetään huoli, että vauvat eivät unohdu aikuisen murheiden ja byrokraattisten asioiden taakse. Pidetään huoli, että jokainen vauva voi olla turvassa ja saa tarvitsevansa hoivan ja huolenpidon. 

Osallistu Vaunulenkki vauvoille -keräykseen

Sinä voit auttaa osallistumalla Vaunulenkki vauvoille -keräykseen. Kävele lenkki ja lahjoita haluamasi summa sotaa paenneiden vauvaperheiden auttamiseksi.

Lue lisää ja lahjoita

Kirjoittaja: Tiuku Pennola

Tiuku Pennola toimii monikulttuurisuustyön asiantuntijana ja työskentelee Vaativan vauvatyön tiimissä.