Parisuhde tuntuu jäävän lapsiperhearjessa vanhemmuuden jalkoihin. Usein vanhemmuuden kuvataan vievän kaiken ajan parisuhteelta tai aikaa parisuhteelle ei jää. Parisuhdetyytyväisyys voikin laskea lasten syntymän myötä. Samalla yhteiset lapset nostavat eroamisen kynnystä. Jos suhteessa on lapsia, niin vanhemmat usein kertovat pohtineensa eroa pitkään juuri siksi, että itsellä tahto ja toive on  säilyttää lapsilla ehjä perhe. Eroratkaisua pohditaan myös lasten hyvinvoinnin näkökulmasta, mitä parisuhteen päättäminen tarkoittaisi lapsille.

Vanhemmat luovat oman vanhemmuusidentiteetin sekä itsenäisen suhteen lapsiinsa. Myös vanhempana tarvitsen tukea, arvostusta ja kannustusta kumppanilta, toiselta vanhemmalta. Turvallisessa suhteessa tulen nähdyksi ja kuulluksi niin kumppanina, tarvitsevana aikuisena kuin vanhempanakin.

Lasten myötä parisuhteen rinnalle syntyy vanhempien välinen vanhemmuussuhde, jonka varassa lapsi kasvaa ja kehittyy kohti aikuisuutta. Samaan aikaan perheessä on läsnä aikuisten välinen kumppanuus – parisuhde, jonka tulisi olla aikuiselle tuen ja turvan, arvostuksen ja läheisyyden lähde. Vanhempien välinen toimiva yhteistyö lasten hoito- ja kasvatustehtävässä heijastuu parisuhdetyytyväisyyteen, ja toisin päin.

Vanhemmuuteen kasvaminen on prosessi, jossa parisuhde voi jäädä taka-alalle ellei suhteen ylläpitämiseen tietoisesti kiinnitä huomiota. Onkin hyvä pohtia, millaiset asiat vanhemmuussuhteen toimivuudessa luovat hyviä edellytyksiä parisuhteen hyvinvoinnille ja edistävät parisuhdetyytyväisyyttä.

Vanhemmuus parisuhteen voimavarana -vinkkilista

  1. ”Lasten kasvattaminen kunnialla aikuisiksi” -yhteistyönä tasapuolisesti toteutuva vanhemmuus

Vanhemmat kantavat yhdessä vastuuta lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Vanhemmat sitoutuvat vanhemmuuteen ja perhe-elämään. Vanhemmat sallivat toisilleen erillisyyden  ja ymmärtävät olevansa yksilöitä, joilla on parisuhteessa ja vanhemmuussuhteessa erilaiset toiveet ja tuen tarpeet.

Vanhemmat sallivat toisilleen omaa aikaa. Hengähdystauko auttaa palautumaan kiireistä, työstä tai perhe-elämän arjesta. Hetki itselle voi olla vaikkapa lukuhetki, päiväunet, harrastus, ulkoilua, jotain mikä lisää aikuisen omaa hyvinvointia. Parisuhteessa sallitaan omien ystävyyssuhteiden ylläpitäminen ja toista kannustetaan ystävyyssuhteiden vaalimiseen.

  1. Toisen vanhemman vierellä kukoistaminen

Vanhempien keskinäinen kunnioitus toista kohtaan kasvattaa luottamusta ja auttaa eteenpäin yhdessä kohdattavista elämänvaikeuksissa. Kumppanille osoitettu sanallinen kiitos ja hyvän huomaaminen arjessa luovat kannattelevaa maaperää vanhemmuudessa kasvamiselle. Aikuisten osoittama arvostus toisiaan kohtaan vanhempina sekä puolisoina on vahva esimerkki lapsille ja heijastuu aikanaan lasten aikuisiän parisuhteisiin. Millaisen mallin saan kotoa, sitä siirrän eteenpäin omissa suhteissani.

Vanhemmat muistavat, että he ovat toisilleen aikuisten välisen parisuhteen osapuolia. Puolisona saan tarvita yhteyttä toiseen aikuiseen. Ymmärrän, että aikuisina voimme myös kasvaa, toiveeni ja tarpeeni muuttuvat ajan myötä. Saan kukoistaa  ja kasvaa puolisoni vierellä.

  1. Molemmilla vanhemmilla on oma tapa ja mahdollisuus kasvaa vanhemmaksi

Vanhemmat ymmärtävät, että jokainen vanhempi luo oman ainutlaatuisen suhteensa lapsiin ja kasvaa vanhemmaksi omassa rytmissään. Parisuhde ei kilpaile vanhemmuussuhteen kanssa vaan ne toteutuvat rinnakkain ja limittäin.

Vanhemmat luottavat siihen, että toinen vanhempi on pystyvä ja kykenevä vanhemmuuteen eivätkä pyri kontrolloimaan toisen tapaa olla vanhempi. Tarvittaessa vanhemmat tarjoavat toiselleen apua ja tukea hankalissa tilanteissa ja lapsen kasvatukseen liittyvissä haasteissa syyllistämättä tai moittimatta toista.

  1. Keskusteluyhteys on tärkeä säilyttää, niin parisuhteessa kuin vanhemmuudessa.

Vanhemmat keskustelevat yhdessä lapsen huolenpitoon, arkeen, ja elämään liittyvistä aiheista. He pyrkivät löytämään ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin ja lasten elämään liittyviin valintoihin. Vanhemmat sopivat yhteiset pelisäännöt perhe-elämän sujumiseksi. Yhteiset raamit luovat turvallisuutta lapsille.

Keskusteluyhteys tarkoittaa puhumista myös parisuhteesta, mitä tarvitsen puolisoltani, millaista läheisyyttä kaipaan, mitä odotan ja toivon itselleni ja kumppanilleni.

  1. Yhteinen aika perheenä ja yhdessäolo vahvistaa yhteyttä

Yhdessäoleminen, huumori, ilo ja leikkimielisyys luovat yhteishenkeä. Yhteisen ajan viettäminen perheenä luo yhteisiä kokemuksia, jotka luovat yhteisiä muistoja. Yhteisyydelle ajan järjestäminen on osoitus sitoutumisesta parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Yhteinen aika on lapsille merkittävää kasvunravintoa, jolloin lapsi saa tuntea olevansa tärkeä ja rakastettu.

  1. Rakkaus lapsiin yhdistää

Lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen tuo vanhemmille uusia keskusteluaiheita ja elämän varrelle seurattavaa. Lasten yhteinen ihailu, heidän saattamisensa oman elämäntaipaleensa alkuun lujittaa parisuhdetta. Samalla vanhemmat voivat yhdessä valmistautua irrottautumaan lapsista. Vanhempien tärkeä tehtävä on auttaa lapsi turvalliseen erillisyyteen vanhemmistaan ja kasvuun omaksi yksilökseen.

***************************************************

Blogi on osa Parisuhdeviikko 2020 toteutusta. Kirjoitus pohjautuu   Ensi- ja turvakotien liiton sekä Suomen Kasper ry:n toteuttaman Vanhemmuus parisuhteen voimavarana työpajan keskusteluun ja työskentelyyn Parisuhdehuoltamopäivässä vuonna 2018. Työpajassa vanhemmat miettivät omaa elämäntilannettaan ja millä tavoin vanhemmuus tuo voimavaroja parisuhteeseen. Parisuhdehuoltamopäivä toteutui yhteistyössä Parisuhdekeskus Kataja ry:n sekä parisuhdeverkoston kanssa.

Kuva: Pixabay

Päivi Hietanen

Kirjoittaja: Päivi Hietanen

Päivi Hietanen toimii asiantuntijana Ero lapsiperheessä tiimissä. Hänen vastuualueina ovat Ero lapsiperheessä-tilaisuudet (Eroneuvo), Erovertaiskahvilat, Apua eroon chat ja eroauttamisen verkkopalveluiden kehittäminen. Toimeenkuvaan kuuluu myös alle 12-vuotiaiden lasten auttamisen kehittäminen. Toimii yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Kouluttaa ammattilaisia ja alan opiskelijoita mm. ero, eron jälkeinen vanhemmuus sekä lapsi erossa teemoista. Osaamisalueina myös vapaaehtoistyö ja vertaistuki osana eroauttamista. Hietanen on yksi Yhteistyövanhemmuuden käsikirjan toimittajista ja artikkeleiden kirjoittajista.