Haastavat erotilanteet, joissa on pitkittyneitä huolto- ja tapaamisriitoja, vaikuttavat useiden lasten elämään haitallisesti. Pitkäkestoinen eron jälkeinen konflikti lisää riskiä muun muassa lapsen mieliala- ja käytösongelmiin, sosiaalisiin ongelmiin, impulsiivisuuteen ja kouluvaikeuksiin. Huolto- ja tapaamisriidat ovat kuormittavia myös ammattilaisten mielestä. Vanhempien ja lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kokevat usein keinottomuutta pitkittyneiden eroriitojen tuomien haasteiden edessä.
Hankkeessa kokeillaan uusia työmenetelmiä, joilla vähennetään vanhempien välisiä riitoja ja vahvistetaan lapsen turvallisuutta.
Turvassa-hankkeessa tavoitteenamme on kehittää ja pilotoida uusia tapoja auttaa kaikkein haastavimmissa erotilanteissa eläviä lapsia, vanhempia, heidän läheisiään ja heitä tukevia ammattilaisia. Hankkeessa kokeillaan uusia työmenetelmiä, joilla vähennetään vanhempien välisiä riitoja ja vahvistetaan lapsen turvallisuutta.
Hollannissa ammattilaiset ovat havainneet, että vaikeat ristiriitatilanteet olivat vanhempien saamasta tuesta huolimatta jatkuneet jopa vuosia. Lapset jäivät riitelevien vanhempien väliin ja heidän tarpeensa ja toiveensa huomiotta. Lapsen oireilu saattoi jopa lisääntyä yksilöterapiassa. Löytääkseen toimivan ratkaisun, Lorentzhuis ja Kenter Jeugdhulp kehittivät yhteistyössä No kids in the middle -ryhmämenetelmän, jonka lähtökohtana on turvallisuus ja lapsen asettaminen työskentelyn keskiöön. Vanhempia ohjataan tarkastelemaan itseään ja omia asenteitaan, sen sijaan, että he odottaisivat ex-puolison muuttavan käytöstään. Terapeutit auttavat vanhempia tunnistamaan riidat ja tuhoavat käyttäytymismallit, jotka ylläpitävät konfliktia.
Vanhempia ohjataan tarkastelemaan itseään ja omia asenteitaan, sen sijaan, että he odottaisivat ex-puolison muuttavan käytöstään. Terapeutit auttavat vanhempia tunnistamaan riidat ja tuhoavat käyttäytymismallit, jotka ylläpitävät konfliktia.
No kids in the midlle -menetelmän avulla tuetaan vanhempia ymmärtämään omaa toimintaansa ja sen kaltoinkohtelevaa vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. Ryhmässä käytetään erilaisia toiminnallisia keinoja, joilla lapsen kokemus eroriitojen keskellä elämisestä selkiytyy vanhemmille. Myös läheisverkosto on otettu muutosprosessiin mukaan. Lapset työskentelevät omassa ryhmässään samanaikaisesti vanhempien ryhmän kanssa. Lasten ryhmässä tuetaan ja vahvistetaan lasta selviämään haastavassa elämäntilanteessa vahvistaen lapsen resilienssiä.
Lasten kokemukset tehdään vanhemmille näkyväksi monipuolisin taiteen keinoin. Ryhmien ja terapeuttien tuen avulla pyritään rakentamaan perustuksia vanhempien toimivaan yhteistyöhön, mutta joskus yhteistyön vähentäminen on lapsen edun mukaista, jolloin tuetaan rinnakkaisvanhemmuutta ja keskitytään lapselle turvallisemman kasvuympäristön luomiseen.
Omgangshuis -järjestön tuottamissa palveluissa valvottuihin tapaamisiin sisällytetään vahvasti vanhemmuustyöskentelyä. Tärkeä osa työskentelyä on vanhemman ja lapsen tapaamisten ja vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen videointi ja niiden läpikäyminen yhdessä. Videoinnin avulla tehdään lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde näkyväksi sekä vahvistetaan vanhemmuuden toimivia osa-alueita ja vanhempien yhteistyötä.
Aloite vahvasti tuettuun vanhemmuustyöskentelyyn tapaamispaikassa toteutuvien tapaamisten yhteydessä tulee tuomioistuimesta, ja se voi myös olla velvoite, jotta hakemus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta otetaan oikeudessa käsiteltäväksi. Tämänkaltaista velvoitetta ei vielä Suomen perheoikeudellisissa päätöksenteossa yleisesti käytetä.
Turvassa -hankkeen kehittämistyössä onkin tärkeää arvioida, tulisiko vanhemmilta edellyttää osallistumista vanhemmuustyöskentelyyn ennen päätöksentekoa huoltoriita-asiassa? Huoltoriitojen kierteen katkaisemisen lisäksi on tärkeää, että lapsen tarpeet ja oikeudet ohjaisivat tulevaisuudessa vahvemmin päätöksentekoa. Tarvitsemme uudenlaisia työtapoja ja moniammatillista yhteistyötä muutoksen aikaansaamiseksi, ja ”herkät korvat” lapsen äänen kuulemiseksi.
Kirjoittajat: Turvassa -hankkeen työntekijät Heli Isotalus ja Emmi Heikkinen Viola ry:sta ja projektipäällikkö Johanna Vaitomaa.
Kuva: Raimo Nurminen, Turun Ensi- ja turvakoti
Kaksi kotia -sovellus
