Vauvan syntymä perheeseen vaikuttaa eri tavoin niin perheenjäsenten välisiin suhteisiin kuin arjen jäsentymiseen ja toteutumiseen. Onhan uusi perheenjäsen pitkän aikaa riippuvainen muiden hoivasta ja huolenpidosta. Vauvan myötä parisuhde voi vahvistua ja perheenä vietetty yhteinen aika lisääntyä.

Parisuhteessa voi tuntea myös yksinäisyyttä tai yksin jäämistä, jos kumppani ei sitoudu vauvan hoitoon, kotityöt jäävät vain toisen vastuulle tai erimielisyydet lisääntyvät esimerkiksi vauvan hoitoon ja kasvatukseen liittyen.

Parisuhteessa voi etääntyä kumppanista ja rakkaussuhde muuttuukin ystävyydeksi saman katon alla asuen. Läheisyyden määrässä koetut muutokset koettelevat parisuhdetta.  Fyysisen läheisyyden tarpeen muutokset heijastuvat parisuhteessa keskustelu- ja tunneyhteyteen.

Varmin tapa pettää luottamus tai haavoittaa toista on olla uskoton tai jättää kumppani parisuhteessa huomiotta ja perheessä sivuosaan. Parisuhteen kolmansia osapuolia  voivat  olla erilaiset riippuvuussuhteet alkoholiin, pelaamiseen tai työhön. Nämä nakertavat luottamusta ja uskoa yhteiseen tulevaisuuteen.

Aikuisten suhdetta lujittaa sitoutumisen tunne ja tulevaisuuden haaveet

Lapsiperheissä vanhempien välisen parisuhteen koossa pitävä liima on sitoutuminen, selvisi kyselyssä pienten lasten vanhemmille[1]. Sitoutuminen on tunne omasta sitoutuneisuudesta kumppanuuteen sekä kokemus siitä, että puoliso on sitoutunut liittoon, pysymään yhdessä. Sitoutuminen on tahdon ilmaisua, tahdon asia. Sitoutumisessa näkyy, eteenkin pitkissä parisuhteissa, tottumus toisen läsnäoloon. Parhaimmillaan sitoutuminen on yhtä yhteenkuuluvuuden tunteen kanssa. Me olemme tiimi.

Yhdessä pysymiseen ja sitoutumiseen tarvitaan keskusteluyhteyttä, jossa on mahdollisuus kompromisseihin, anteeksi antamiseen ja avoimuuteen.  Keskusteluyhteyttä testaan, kun suhteessa on läsnä erimielisyyksiä ja näkemyseroja. Miten ja millä tavoin yhteys kumppaniin säilyy hankalien ja vaikeiden asioiden äärellä. Tai miten yhteys toiseen korjataan ja uudistetaan riitelyn jälkeen.

Keskusteluyhteys toisen kanssa voi olla häilyvää, välillä toimivampaa ja välillä katkonaista. Toimiva keskusteluyhteys on arkista juttelua ja käytännön asioista sopimista. Yhteyden ja tunneyhteyden ylläpitämiseen tarvitaan myös syvempää tasoa. Omien tunteiden, ajatusten ja toiveiden sanoittamista toiselle ilman pelko hylätyksi tulemisesta. Puhumattomuus tai ongelmien maton alle lakaiseminen harvoin tuo mukanaan välien tai suhteen parantumista itsestään.  Onneksi  vuorovaikutustaitoja ja rakentavia ristiriitojen ratkaisemisen taitoja voi opetella läpi elämän.

Parisuhdetta koossa pitävä voima ovat jaetut tulevaisuuden haaveet. Yhteinen näky siitä, että aikanaan vauvaperhearki helpottaa lasten kasvun myötä. Usko ja luottamus siihen, että hankalienkin elämänvaiheiden jälkeen voi koittaa tasaisempi elämänvaihe. Yhteiseen haaveiluun tarvitaan luottamusta, että toinen on vierellä myös elämään sisältyvien vaikeuksien ja menetysten kohdatessa.

Yhteis(työ)vanhemmuus on vastavuoroisuutta, keskustelua ja toisen tukemista

Tärkeä merkitys parisuhdetyytyväisyydelle on yhteisvanhemmuudella ja sen syntymiselle vanhempien välille lasten syntymien myötä. Vanhempien välinen yhteistyövanhemmuus on yksi parisuhdetta tukeva ja rakentava ainesosa.

Yhteisvanhemmuutta paikantavassa tutkimuksessa[2] esikoislastaan odottavat vanhemmat nimesivät yhteistyöhön tarvittaviksi elementeiksi  keskinäisen arvostuksen, kyvyn neuvotella ja keskustella sekä joustavuuden. Yhteisvanhemmuuden esteiksi nousevat toisen vanhemman vähäinen osallistuminen vanhemmuuden tehtäviin tai toisen työpanoksen sivuttaminen, toisen toiminnan aliarvostaminen. Keskusteluyhteyttä heikentää toisen vanhemman vähättely tai mollaaminen.

Vanhemmat kokivat, että toimiva ja molempia vanhempia tyydyttävä yhteis(työ)vanhemmuus vauvaperheessä vähensi vanhempien kokemaa uupumusta. Kun vauvan, ja muidenkin lasten, hoito- ja huolenpitovastuu jakautuu perheessä vanhempien välillä, mahdollistaa se molemmille vanhemmille suhteen luomisen vauvaan.  Samalla kotona vauvaa hoitava vanhempi saa hengähdystaukoja ja aikaa omien akkujen lataamiseen kun toinen vanhempi ottaa vauvan hoidosta vastuuta.

Tasapuolisuuden ja samalla myös tasa-arvoisuuden kokemus heijastuu koettuun tyytyväisyyteen parisuhteessa sekä vanhemmuudessa. Yhteisessä vanhemmuudessa on tilaa toisen omalle kasvulle ja oppimiselle. Toisen rinnalla saa kasvaa vanhemmuuteen ja vanhemmaksi.

Vanhempien vinkkejä vauvaperhevanhemmuuteen

  • Vaali keskinäistä keskusteluyhteyttä kumppanisi kanssa ja osoita kiinnostusta hänen ajatuksia, tunteita ja toiveita kohtaan. Harjoituta omia aktiivisen kuuntelemisen taitoja.
  • Vaali yhteistä aikaa puolisoina. Huomioi toinen myös suhteen aikuisena osapuolena, ei vain lasten vanhempana.
  • Vaali läheisyyttä välillänne. Kosketus, vierellä oleminen ja hellyys voivat olla osa arkea, myös vauvavuoden kuluessa.
  • Vaali keskinäistä huumoria, joka yhdistää, mutta ei halvenna tai väheksy toista tai toisen taitoja tai persoonaa.
  • Huomaa hyvä toisessa ja toisen pyrkimyksessä. Kiitos ja kehu kannattelevat niin parisuhteessa kuin vanhemmuudessa.
  • Hoida oma osuutesi kotitöistä, sen mukaan mitä yhdessä sovitte ja neuvottelette. Kotityöt ovat tapa osoittaa välittämistä ja vastuullisuutta.
  • Huolehtikaa yhdessä sopien, välillä vuorotellen ja välillä yhtä aikaa vauvan hoidosta ja huolenpidosta. Tue toisen vanhemmuuteen kasvamista.

Jos koet uupumusta tai sinulla on huolia vauvaan kasvuun tai vauvan  hoitoon liittyen – niin vauvaperheiden-chat auttaa sivustolla ensijaturvakotienliitto.fi.

Jos parisuhteessasi on ongelmia tai mietit eroa- niin apua eroon-chat auttaa sivustolla apuaeroon.fi

Kuva: Sebastian Latorre, unplash.com

[1] Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Väestöliiton kysely alle kouluikäisten lasten vanhemmille vuonna 2021.

[2] Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa CopaGloba-tutkimushanke, Jyväskylän yliopisto. (https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/copa/ajankohtaista/yhteisvanhemmuus-ei-ole-sama-kuin-tasan-jaetut-kotityot-2013-olennaista-on-etta-tyonjako-on-molempien-mielesta-reilu)

Kirjoittaja: Päivi Hietanen

Päivi Hietanen toimii asiantuntijana Ero lapsiperheessä tiimissä. Hänen vastuualueina ovat Ero lapsiperheessä-tilaisuudet (Eroneuvo), Erovertaiskahvilat, Apua eroon chat, lasten ja nuorten chat sekä eroauttamisen verkkopalveluiden kehittäminen. Toimenkuva sisältää alle 12-vuotiaiden lasten eroauttamisen kehittäminen. Toimii yhteistyössä jäsenyhdistysten sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Kouluttaa ammattilaisia ja alan opiskelijoita mm. ero, eron jälkeinen vanhemmuus sekä lapsi erossa teemoista. Osaamisalueina myös vapaaehtoistyö ja vertaistuki osana eroauttamista. Hietanen on yksi Yhteistyövanhemmuuden käsikirjan toimittajista ja artikkeleiden kirjoittajista.