Riitänkö? Teenkö tarpeeksi? Olenko vanhempana tarpeeksi läsnä lapseni elämässä? Vanhemmuuteen liittyy monia vaatimuksia ja riittämättömyyden tunne on usein läsnä. Poikkeuksellinen koronavuosi on tuonut siihen omat haasteensa. Myös poikkeusaikoina elämä jatkaa kulkuaan, jotain uuttaa alkaa ja jotain vanhaa päättyy. Ero on yksi elämän isoista kriiseistä, joka koskettaa useita lapsiperheitä vuosittain. Viime vuosi ei ollut tämän suhteen poikkeus. Eron myllerryksessä vaateet siitä, että kaiken keskellä pitäisi tehdä yhteistyötä ex-puolison kanssa sekä olla vankka tuki lapsilleen voivat tuntua mahdottomille. Silloin on hyvä etsiä itselleen sopivaa apua.

Eronneilla vanhemmilla on usein suuri vertaistuen kaipuu. Eron keskellä vanhempi voi kokea olevansa yksin ja tuntea olevansa ainut ihminen, joka kohtaa eron.  Vanhemman neuvo® -ryhmästä moni on löytänyt kaipaamaansa vertaistukea. Ryhmään hakeutuneita vanhempia yhdistää halu auttaa lapsiaan erotilanteessa sekä saada itselleen tukea vertaisista, muista eron kokeneista vanhemmista. Vertaistukiryhmä on ammatillisesti ohjattu. Teorian ja kokemuksellisen tiedon yhdistäminen auttaa vanhempia ymmärtämään tilannettaan ja jäsentämään uutta elämänvaihetta.

Vertaisuus tarkoittaa siitä, että meillä on samanlaisia kokemuksia. Vertaistueksi vertaisuus muodostuu yleensä silloin, kun pyrimme vertaisuuden avulla kasvuun ja kehitykseen. Vanhemman neuvo® -vertaistukiryhmän tavoitteena on tukea vanhempia eron jälkeisessä vanhemmuudessa ja auttaa heitä löytämään keinoja tukea lapsiaan erotilanteessa. Vaikka ryhmä on vanhemmille, ovat lapset läsnä jokaisella kokoontumiskerralla vanhempien puheissa. Vanhemmat pohtivat eri teemojen kautta, miten vanhempana pystyisi toimimaan niin, että lapsella kaikki olisi hyvin erosta huolimatta. Poikkeuksellisina aikoina eri palvelut ja tukimuodot ovat siirtyneet etäyhteydellä toteutettavaksi. Myös vertaistukiryhmä onnistuu etäyhteydellä. Kokemukset etäyhteydellä pidettävistä ryhmistä ovat osoittaneet, että moni hyötyy etäyhteydellä tapahtuvasta vertaistuesta, koska ryhmiin osallistuminen on helpompaa. Siksi onkin tärkeää, että erilaisia tukimuotoja voidaan toteuttaa jatkossakin mahdollisimman joustavasti.

Vertaistukiryhmässä vanhempi kuulee muiden kokemuksia erosta ja selviytymisestä. Se luo toivoa. Ryhmässä nousee esille myös se, miten paljon vanhemmat jo tekevät asioita lastensa hyväksi ja kuinka tärkeää on, että on halua toimia niin, että lapsi voi hyvin. Uusi tilanne haastaa usein katsomaan peiliin. Ryhmä kannustaa pohtimaan, onko jotain mitä minun pitäisi muuttaa omassa vuorovaikutuksessani, jotta yhteistyö ex-puolison kanssa sujuisi? Voimme vaikuttaa ainoastaan omaan toimintaamme ja siksi omien toimintatapojen tarkastelu on välttämätöntä, jos toivoo muutosta.  Uusien asioiden ja taitojen opettelu vie kuitenkin aikaa ja on tärkeää, että suhtaudumme uuden opetteluun lempeydellä. Niin omaan, kuin muidenkin.

Eroaminen voi olla tuskaista, repivää ja inhottavaa, ja itsestään voi löytää puolia, joista ei koskaan olisi halunnut tietääkään. Se, että pyrkii hyvään, on jo paljon. Muistaa joka aamu noustessaan, että tänäänkin teen parhaani. Aina siinä ei onnistu, mutta aina voi yrittää. Ajan kuluessa kipu helpottaa ja arki löytää uusiin uomiinsa. Erostakin selviytyy. Hetki ja päivä kerrallaan. Muistaen olla itselleen ja muille lempeä.

 

Nukkumaan mennessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän, uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:

Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun

Eeva Kilpi

 

Oman paikkakuntasi Vanhemman neuvo® -vertaistukiryhmiä sekä muita eropalveluita voit etsiä täältä.

tanjakoskinen

Kirjoittaja: tanjakoskinen

Tanja Koskinen (VTM, Sosionomi AMK) toimii asiantuntijana Ero lapsiperheessä -tiimissä. Hän kouluttaa ammattilaisia eroon liittyvistä teemoista ja kehittää eroauttamisen menetelmiä. Tanja vastaa myös Vanhemman neuvo® -vertaistukiryhmästä, Erotukihenkilötoiminnasta, Kaksi kotia -sovelluksesta ja Apua eroon -sivustosta.