Mitä vauva tarvitsee voidakseen hyvin? ”Vauva tarvitsee samojen ihmisten samankaltaista hoivaa päivästä toiseen”, opetti lastenpsykoterapeutti Mirjam Kalland aikoinaan minulle, kun aloitin yli 15 vuotta sitten vauvatyössä Helsingin ensikotiyhdistyksessä. Vauvat tarvitsevat riittävän hyvää hoivaa ja huolenpitoa sekä ainakin yhden, pysyvän ja turvallisen ihmisen lähelleen.
Vauvaperheet elävät usein aika kotikeskeisesti ja parhaimmillaan sopivan vauvantahtisesti. Ympäröivä maailma voi olla hetken hiukan kauempana, kun pieni oma, tunteita ja aikaakin vievä nyytti on saapunut perheeseen. Samalla tuoreet vanhemmat voivat olla huolissaan: minkälaiseen maailmaan minun vauvani on syntynyt, minkälaiseksi ympäröivä yhteiskunta tulee muuttumaan vuosien varrella, hänen kasvaessaan aikuiseksi? Mitä minä voin tehdä varmistaakseni hänelle mahdollisimman hyvän elämän?
Greta Thunbergiä lainaten, me emme kuitenkaan kyseenalaista sitä, että meistä jokainen maksaa veroja, vaikka oma osuutemme onkin kuin pieni pisara meressä.
Tulevaisuus voi juuri nyt tuntua turvattomalta ja epävarmalta. Olemme edelleen keskellä koronapandemiaa, joka on jo nyt kestänyt pidempään, kun osasimme keväällä 2020 kuvitellakaan. Korona myötä huomasimme kuitenkin, kuinka nopeasti maat pystyvät reagoimaan ja tekemään isojakin päätöksiä. Ovatko yhteiskunnat valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia ratkaisua myös ympäristön ja luonnon vuoksi – ja samalla meidän ihmisten hyväksi?
Ympäristökriisi on osoittanut olemassaoloaan jo pitkään. Samalla se on pysynyt monille myös hiukan näkymättömänä eikä omaa elämää koskettavana. Ovathan talvet täällä Suomessa lumettomampia kuin ennen, ehkä tuulet ja sateetkin ovat lisääntyneet ja meressä on ollut sinilevää aiempaa enemmän jo vuosikymmeniä. Kun muutokset tapahtuvat hitaasti, niihin myös totutaan. Huolen nousemisen sijaan sopeudumme.
On oleellisen tärkeää, että nyt tehdään maailmanlaajuisia päätöksiä ja sopimuksia, joista myös seuraa toimenpiteitä. Koska isot, kokonaisia maita ja maanosia koskevat päätökset ovat tärkeitä, voi olla helppo ajatella, että yksittäisen ihmisen teot ovat merkityksettömiä. Greta Thunbergiä lainaten, me emme kuitenkaan kyseenalaista sitä, että meistä jokainen maksaa veroja, vaikka oma osuutemme onkin kuin pieni pisara meressä. Arkiset päätöksemme voivat tuntua mitättömiltä, mutta askel kerrallaan, pisara kerrallaan saavutamme isompia mittasuhteita. Ehdottomuus ei tässäkään ole paras vaihtoehto. Meistä jokainen voi kuitenkin miettiä, minkälaisia muutoksia omassa elämässä voisi tehdä: keittiössä voi pyrkiä vähentämään hävikkiä ja suosimaan kasvisruokaa; arkimatkoissa voi mahdollisuuksien mukaan suosia polkupyörää ja julkista liikennettä. Lisäksi jo korona on opettanut meille, että lähempääkin löytyy kivoja lomakohteita ja elämyksiä.
Palataksemme vauvoihin: vauvat tarvitsevat hoivan ja huolenpidon lisäksi myös elinkelpoisen ympäristön ja yhteiskunnan. Kun huolehdimme ympäristöstä, huolehdimme samalla siitä, että tulevilla sukupolvilla on maailma, missä on hyvän elämisen mahdollisuudet. Gasgow`n ympäristökokouksessa otettiin tärkeitä askeleita eteenpäin. Me yksittäiset ihmiset voimme tehdä omia päätöksiämme, jolla varmistaa se, että tämänpäivän vauvoilla on hyvä huominen, missä on mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, siirtyä koulun ja opiskelujen kautta työelämään ja aikanaan itse pistää hyvä kiertämään seuraavalle sukupolvelle.
Huolehtimalla ympäristöstä huolehdimme myös vauvoista ja heidän tulevaisuudestaan. Siksi ympäristöteot ovat yksi osa vauvatyötä.
- Ensi- ja turvakotien liitto ja useat jäsenyhdistyksemme ovat sitoutuneet Kestävän kehityksen Agenda2030 toimintaohjelmaan. Sen tavoitteet liittyvät paitsi ympäristöön ja luontoon, myös yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja rauhanomaisten yhteiskuntien edistämiseen. ETKL sai kestävän kehityksen toimikunnalta palkinnon toimenpidesitoumuksestaan.
- Yhteisillä ruokailulla elämänvoimaa vauvaperheille -hanke on ETKL:n, Itlan ja Vennerin yhteishanke, jossa tavoitteena on mm. lisätä vauvaperheiden kasvisruokailua.
Kuva: Unsplash
