Asia: VN/8757/2024
Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma
Lausunnonantajan lausunto
Ovatko toimenpiteet linjassa lapsistrategian vision “luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi” kanssa?
Osin
Miten lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia tulisi seurata?
Toimenpanosuunnitelmassa (s.27-28) lukee ”Lapsistrategian kunkin toimeenpanosuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta tulee kytkeä huolella valittuihin indikaattoreihin, joilla seurataan yhtäältä strategiassa tehtyjen linjausten ja toisaalta niitä hallituskausittain toteuttavien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Toimeenpanon etenemistä tulee myös seurata säännöllisesti ja hallituskausittaisen toimeenpanon vaikuttavuudesta tulee tehdä selkoa.”
Kirjaus on hyvä lähtökohta, joka vaatii rinnalleen konkreettisen seurantasuunnitelman aikataulutuksineen. Jokaiselle toimenpiteelle on hyvä valita indikaattori tai indikaattorit vaikutusketju-ajattelun mukaisesti, ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jo olemassa olevaa tiedonkeruuta. Seurantaa kannattaa käyttää aktiivisena välineenä toimenpiteiden toteutumisen edistämiseksi – kysyä säännöllisesti matkan varrella tilannetta ja käydä dialogia eri osapuolten kesken siitä, miten heidän näkökulmastaan asia edistyy. Se mahdollistaa tarvittaessa myös suunnan tarkistuksen.
Järjestöt ovat keskeinen kumppani lapsistrategian toteutuksessa. Seuranta- ja arviointietoa tulee kerätä myös järjestöiltä ja tehdä arviointia yhteistyössä. Järjestöyhteistyölle tulee olla selkeä säännöllisesti kokoontuva rakenne, vrt. edellisen kauden seurantaryhmä. Toimivain vaihtoehto olisi se, että järjestöedustus olisi poikkihallinnollisessa virkamiesryhmässä. Samoin lasten ja perheiden näkemyksiä on kerättävä ja kuultava arvioinnissa.
Yksittäisten toimenpiteiden toteutumisen lisäksi on olennaista seurata hallituskauden aikaista muutosta toimeenpanosuunnitelman ytimeksi nostettujen pääajatusten osalta: 1) Strategialla luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi; 2) Lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan johdonmukaisesti kaikessa poliittisessa ja tosiasiallisessa toiminnassa ja 3) Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin. Indikaattoreiden asettaminen näiden seurantaan on aivan keskeistä, ja edellisen hallituskauden lapsistrategiatyössä tehtyjä indikaattoreita sekä edellisen kauden arvioinnin tuloksia tulee hyödyntää mahdollisimman pitkälle, jotta saadaan yli hallituskausien kertyvää tietoa.
Lapsia koskevan tietopohjan riittävyys ja käytettävyys
ETKL kiittää siitä, että toimenpiteessä lapsia koskevan tiedon tuotannon koordinointiin on tarkoitus luoda pysyvä rakenne, jossa ovat mukana lapsistrategiaryhmä ja keskeiset tiedontuottajat. On huomioitava, että tietoa tulee kerätä laajasti eri toimijoilta, myös järjestöiltä sekä lapsilta ja perheiltä itseltään.
Edellisen hallituskauden aikana tilastokeskus teki tiedon kartoitustyön, jonka pohjalta on hyvä jatkaa tietopohjan kokoamista jo olemassa olevan tiedon pohjalta. Kartoituksen löytämiin tietoaukkoihin, jotka liittyivät haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varata tietopohjan vahvistamiselle riittävät resurssit. Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaan kytkeytyvä työryhmä on juuri julkaissut väkivallattoman lapsuuden turvaamiseen tarvittavan tietopohjan kehittämissuositukset, joiden edistäminen tulee huomioida myös lapsistrategian toimeenpanossa ja tietopohjan vahvistamiseen liittyvissä toimenpiteissä.
Tällä hallituskaudella on syytä kerätä aktiivisesti tietoa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkausten vaikutuksista lapsiperheiden elämään. Tehdyillä mittavilla leikkauksilla on väistämättä vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen ja laajemminkin haavoittavassa asemassa olevien lasten asemaan ja perusoikeuksiin.
Lasten yhdenvertaisuus ja eriarvoistumisen ehkäisy erityisesti haavoittuvassa asemassa ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten osalta
Suunnitelmassa esitetään, että toimeenpano kytketään YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle kesäkuussa 2023 antamiin suosituksiin, mutta kytkös on varsin näkymätön toimenpiteissä.
Lapsiperheköyhyys on yhdenvertaisuuden ja eriarvoistumisen kannalta keskeinen uhka, joka asettaa vauvat, lapset ja nuoret haavoittuvaan asemaan ja syrjinnän vaaraan. Tätä asiaa ei kuitenkaan lainkaan huomioida, eikä asialle ole toimenpiteitä, vaikka toimenpideohjelmassa viitataan STM:n toimintasuunnitelmaan köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi, jonka mukaan Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä henkilöistä kolmasosan tulisi olla lapsia. Samaan aikaan hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia, joiden vuoksi SOSTEn laskelmien mukaan lähes 17 000 uutta alaikäistä putoaa köyhyysrajan alle. Etuusleikkauksilla on erittäin mittavia, kasautuvia vaikutuksia lasten ja perheiden elämään, mutta lapsivaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka se on ollut yksi lapsistrategian isoista tavoitteista. Ensi- ja turvakotien liiton teettämien laskelmien mukaan yhden vanhemman perheessä, jossa on alle kolmevuotias lapsi, vanhempi saa peruspäivärahaa ja yrittää parantaa perheensä toimeentuloa käymällä osa-aikatyössä, käytettävissä olevat tulot Helsingissä asuvalla vähenevät 321 e/ kk eli 13 %. Lähes irvokkaalta tuntuu se, että yhtenä ohjelman otsikkona on Perheen riittävä toimeentulo, jossa ainoa toimenpide on perheiden talousosaamisen vahvistaminen.
Työn ja perheen yhteensovittaminen on perheen toimeentulon kanssa samassa otsikossa, mutta sillekään ei ole toimenpiteitä. Toteutetut sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset sisältävät sen riskin, että taloudellisten vaikeuksien vuoksi vanhemmat voivat joutua menemään töihin, eivätkä pysty käyttämään kaikkea vanhempainvapaata tai tekemään perhetilanteen kannalta perusteltua osa-aikatyötä selvitäkseen taloudellisesti. Pähkinänsärkijät- verkosto on laatinut suositukset perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseksi erityistä tukea tarvitsevissa lapsiperheissä, ne tulisi huomioida suunnitelmassa.
Ero on taloudellinen riski perheelle ja tutkitusti perheiden elintaso laskee. Sosiaaliturvauudistuksessa on kiinnitettävä huomio siihen, että lapsen oikeus riittävään elatukseen toteutuu ja harkittava, onko KELA elatustuen saaminen edelleen pidettävä kytkettynä siihen, että vanhemmat ovat vahvistaneet sopimuksen lastenvalvojan luona. Tällä voi tehdä myös toiselle vanhemmalle kiusaa eli vanhempi ei suostu tekemään virallista sopimusta vältelläkseen elatusvelvollisuutta. Lisäksi sosiaaliturvauudistuksen myötä lapsen oikeus vuoroasumiseen on turvatta perheiden varallisuudesta ja tulotasosta huolimatta.
ETKL pitää tärkeänä, että odotus- ja vauva-ajan tuki kaikista haavoittavimmissa oloissa oleville odottaville ja vauvaperheille turvataan, erityisesti silloin, kun on kyse päihde- tai mielenterveysongelmista. Tähän työhön on olemassa järjestön erityisosaamista.
Yhdenvertaisuuden edistämisen ja eriarvoistumisen ehkäisyn tulisi olla läpileikkaavasti huomioituna kaikissa toimenpiteissä. Se tulisi näkyä esimerkiksi siinä, kuinka maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan palvelujen saavutettavuudessa; onko tietoa saatavilla eri kielillä, onko rahoitusta tulkkiavusteiseen työskentelyyn. Lisäksi jää auki se, kuinka pakolaistaustaisten lasten tarpeet huomioidaan palvelujen saatavuudessa (esim. mielenterveyttä, kotoutumista, kielen oppimista tukevat). Erityisesti nämä kysymykset nousevat esiin puhuttaessa turvapaikanhakijalapsista, joilla ei ole oikeutta varhaiskasvatukseen kuin erityistapauksissa. Tämä ei tue lasten kielellisiä, kulttuurisia ja sosiaalisia tarpeita. Riittämättömät mielenterveyden palvelut eivät mahdollista pakolaistaustaisten lasten vaikeiden kokemusten käsittelyä ja kun palveluja ei ole riittävästi saatavilla vanhemmillekaan, kasvaa riski lapsen turvattomille elinolosuhteille.
Perheenyhdistämisen mahdottomuus rikkoo räikeästi ihmisoikeuksia ja vaurioittaa lasta monella tapaa. Strategialuonnoksessa voisi myös huomioida paperittomat lapsiperheet. He ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska heillä ei ole laillista oleskeluoikeutta ja siten jäävät monien tukien ja palvelumuotojen ulkopuolelle. Paperittomuus ajaa lapsiperheet yhteiskunnan marginaaliin ja synnyttävät ns. varjoyhteiskunnan.
Lapsi- ja perhepolitiikan poikkihallinnollinen koordinaatio
Tässäkin osassa on kautta suunnitelman näyttäytyvä puute, teksti jää yleisellä tasolla asiaa tai tavoitteita kuvailevaksi, kuten tässä ”Lapsistrategiaryhmä valtavirtaistaa jatkossakin lapsi- ja perhenäkökulmaa sekä koordinoi ja kehittää poikkihallinnollista työtä ja ilmiölähtöisiä ratkaisuja lapsi- ja perhepolitiikassa”. Lapsistrategian toimenpanosuunnitelmassa ei kuitenkaan ole rakennetta poikkihallinnolliselle ja yli toimijoiden menevälle koordinaatiolle. Kun tehdään eri yhteiskuntapolitiikan lohkoilla poikkeuksellisen merkittäviä ja laajoja sopeuttamistoimia, olisi äärimmäisen tärkeää, että poikkihallinnollinen työryhmä, johon myös järjestöt kuuluvat, tekisivät systemaattista lapsivaikutusten arviointia ja tekisi myös korjausehdotuksia mahdollisten kohtuuttomien tilanteiden korjaamiseksi. Ensi- ja turvakotien liitto pitää välttämättömänä, että lapsistrategian toimeenpano ei lähtökohtaisesti ja vain ole sihteeristön työnä tehtävää, vaan että se aidosti kytkeytyy eri hallinnonalojen ja toimijoiden työhön toiminnan eri tasoilla. Sen tukemiseksi ja mahdollistamiseksi ETKL pitää välttämättömänä, että lapsistrategian toimeenpanoa ja sen seurantaa tukemaan on poikkihallinnollinen toimeenpanoryhmä, jossa myös hyvinvointialueilta, kunnista ja järjestöistä on edustus.
Kuntien ja hyvinvointialueiden strategia- ja ohjelmatyön tukeminen
Lapsistrategian kiinnittyminen ja toimenpiteiden konkretisoiminen kuntien ja hv-alueiden strategioissa ja suunnitelmissa (esim. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, perhekeskuksen toimintasuunnitelma, kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma) on lapsistrategian toteutumisen kannalta välttämätöntä. Jotta asiat koskettavat yksittäistä lasta, pitää niiden ja konkreettisten toimintojen olla kirjattuna myös esim. lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja mukana arjen suunnitelmissa.
Strategiassa ja sen pohjalta tehdyissä toiminta- ja taloussuunnitelmissa sekä uudistusohjelmissa tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi ja hyödyntää lapsibudjetointia.
ETKL pitää myönteisenä toimenpiteessä mainittua valtakunnallista kiertuetta, jolla edistetään lasten erityistä asemaa ja oikeuksien toteuttamista kuntien ja hyvinvointialueiden strategia- ja ohjelmatyössä sekä johtamisessa. Se ei kuitenkaan kertaluonteisena ole riittävä, vaan vaatii tiiviimpää yhteydenpitoa ja aktiivista toteutumisen seurantaa.
Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin vahvistaminen jatkuu
ETKL pitää hyvänä sitä, että lapsivaikutuksen arvioinnin käyttöönoton tukemista jatketaan ohjeistuksin ja koulutuksin, ja mallinnetaan sitä, miten lapsivaikutusten arviointi saadaan systemaattiseksi osaksi lapsiin, nuoriin ja perheisiin vaikuttavien päätösten valmistelua ja toimeenpanon seurantaa. Samoin lapsibudjetoinnin pilotointi ja käyttöönoton vakiinnuttaminen on tarpeellinen osa toimenpidettä.
Viime hallituskaudella tehtyjä materiaaleja ja selvityksiä tulee käyttää työskentelyn pohjana.
Toimenpide vahvistuisi järjestelmällisellä seurannalla niin, että seurannan tuloksia nostetaan aktiivisesti esiin sekä valtionhallinnossa että hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Lapsen oikeuksista ja lapsistrategiasta viestiminen sekä lapsen oikeuksien koulutukset
ETKL kannattaa lapsen oikeuksien verkkokoulutuskokonaisuuden käytön edistämistä, päivittämistä ja uusien koulutusmoduuleiden lisäämistä. Sen lisäksi tarvitaan lapsille ja nuorille suunnattua viestimistä ja koulutusta. Lasten omaa tietopohjaa omista oikeuksistaan erotilanteissa on vahvistettava, tukena voi käyttää jo valmista materiaalia Lapsen oikeudet erossa sekä Mun oikeudet erossa kortit.
Tässä toimenpiteessä tulee huomioida myös kansallinen lapsen oikeuksien viestintästrategia sekä kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston työ, ja mainita se yhteistyötahona.
Lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen
ETKL pitää myönteisenä, että toimeenpanossa edistetään edelleen pysyvien rakenteiden luomista lasten ja nuorten kuulemiselle valtionhallinnossa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. Samoin kiitämme sitä, että keskitytään erityisesti eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallistumisen vahvistamiseen.
Tulevalla strategiakaudella on selvitettävä, miten lapsen oikeus avun saantiin itsenäisenä subjektina toteutuu erotilanteissa, lähisuhde- ja väkivaltatilanteissa sekä väkivallan jatkuessa esimerkiksi vainona tai vieraannuttamisena eron jälkeen. Lapsen on saatava apua ilman vanhempien estämistä tai kieltämistä. Suomeen tarvittaisiin ETKL:n näkemyksen mukaan vastaava lainsäädäntö, joka juuri Ruotsissa on tullut voimaan. On selvitettävä, miten lapsenhuoltolaissa määritelty lapselle suotu oikeus keskustella lastenvalvojan kanssa ja lastenvalvojan mahdollisuus selvittää lapsen näkemyksiä toteutuu.
Puuttuuko suunnitelmasta mielestäsi jotain olennaista? Huomioithan vastatessasi, että toimenpiteitä tehdään suurelta osin ministeriöiden virkatyönä ja vältetään päällekkäisyyttä muiden ohjelmien (esim. VANUPO, Demokratiaohjelma, Yhdenvertaisuustiedoksianto) kanssa.
Toimeenpanosuunnitelman vakavin puute ja riski on sille suunnatut resurssit! Toimenpidekokonaisuuksia ei voida tehdä ilman resursseja. Toimenpidekokonaisuuksia ei myöskään tule tehdä yksinomaan lapsistrategiaryhmän ja ministeriöiden virkatyönä vaan yhteistyössä eri toimijoiden, myös järjestöjen, kanssa. Strategialuonnoksessa ilmaistut toimenpiteet eivät monelta osin ole mahdollisia, koska peruspalveluita supistetaan ja järjestöjen toimintaedellytyksistä leikataan.
Suunnitelmasta puuttuu kokonaan odotus- ja vauvavaihe sekä varsinkin niihin liittyvien haasteiden ja toimenpiteiden ratkaisuehdotukset, joilla erilaisia tulevaisuudessa syntyviä ongelmia ennaltaehkäistään vahvasti. Niillä myös katkaistaisiin haasteiden ylisukupolvisista siirtymistä. Maailmanlaajuisesti tiedetään nykyään ensimmäisten elinvuosien tärkeydestä lapsen koko elämään, jolloin varsinkin haavoittuvissa oloissa eläviin vauvaperheisiin pitäisi satsata aina. Suomessa FinnBrain -tutkijaryhmän tuottama tutkimustieto on vankka tietopohja hyödynnettäväksi. Taloudelliset satsaukset tähän ikävaiheeseen on myös tutkitusti kustannustehokkaimpia. Tästä yhtenä esimerkkinä mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivät odottavat äidit ja vauvaperheet, joilla on monia kasaantuneita riskejä tilanteessaan. Näitä riskissä olevia perheitä pitää auttaa ja turvata jokaiselle lapselle turvattu alku. Odotus- ja vauva-ajan peruspalvelut, kuten neuvola, ovat ratkaisevia ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen havaitsemisen kannalta. Myöhemmät harrastus- yms. mahdollisuudet ovat täysin merkityksettömiä, mikäli lapsen varhaisia vaiheita ei ole riittävästi turvattu. Lyhytaikaiset hankkeet eivät riitä korjaamaan tilannetta vaan vaaditaan pysyvä ratkaisu kaikista heikoimpien vauvojen tilanteen turvaamiseksi.
Millaisin toimin lapsistrategia tuottaisi lisäarvoa lapsi- ja perhepolitiikan toimijoiden entistä parempaan kokonaiskoordinaatioon?
Lapsiystävällisen Suomen rakentaminen ja lapsistrategian toimeenpano on kaikkien tehtävä – poikkihallinnollinen yhteistyö ja järjestöyhteistyö pääsi hyvään alkuun viime hallituskaudella, eikä sitä saa päästää loppumaan. On tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan asiantuntemus on mukana lapsistrategian seurannassa ja toimeenpanon valmistelussa ja että järjestöjen työ lapsistrategian tavoitteiden toteutumiseksi tunnistetaan. Toimeenpanon selkeä, kaikki toimijat huomioiva työnjako sekä rakenteissa oleva yhteistyö, joka jatkuu yli hallituskausien.
Lapsistrategia on tarkoitettu toteutettavaksi kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla, niin että sillä on todellinen vaikutus lasten elämään. Nykyiset lapsistrategiaryhmän resurssit kannattaa panostaa eri toimijoiden kannustamiseen ja sitouttamiseen lapsistrategian toteuttamiseen, yhteistyön ja synergian mahdollistamiseen ja yhteisen, aktiivisen seurannan tekemiseen.
Muut huomiot?
Luonnoksessa on mainittu isoja ja tärkeitä teemoja, mutta monet toimenpiteet ovat vielä tavoitetasolla – konkreettiset, lapsen elämää tukevat toimet niiden toteuttamiseksi puuttuvat, lukuun ottamatta joitakin hyvin pieniä toimia, kuten adoptioneuvontaoppaan päivittäminen ja erilaiset verkkokoulutukset. Tärkeitä teemoja, mutta isossa mittakaavassa eivät ratkaise vallalla olevia suuria haasteita, joiden keskellä lapsiperheet tällä hetkellä elävät.
ETKL:n kommentit toimenpiteeseen 7: Haastavien erojen selvitystyössä olisi tehtävä riittävän kattava, jotta saadaan myös ajantasainen tilannekuva. Selvityksessä olisi tarpeen selvittää myös, miten tällä hetkellä lapsen näkemykset ja mielipiteet huomioidaan, miten lasten oikeudet erossa toteutuvat ja miten lasten suojelu väkivallalta erotilanteissa ja eron jälkeen toteutuu ja millaisia haasteita eri eropalveluiden saumattomassa yhteensovittamisessa on haastavissa erotilanteissa. Olisi myös selvitettävä, millaisia tiedon kertymisen pulmia on, erotilanteissa elämisestä tai eron jälkeisestä lapsen elämän kulusta ei kerry tietoa, joka auttaisi kehittämään tai kohdentamaan paremmin myös ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita eroon päätyville perheille. Olisi myös selvitettävä se, miten nykyisissä oikeuskäytännöissä tai sopimus- ja sovittelukäytännöissä kiinnitetään huomio vanhemman toteuttamaan haitantekoon toista vanhempaa kohtaa. Huomioidaan mahdollinen haitanteko tai vaikuttaako todennettu haitanteko esim. Lasta koskevain sopimusten uusimiseen tai päätöksiin. Vanhempien ero on aina riski lapsen ihmissuhteiden katkeamisen näkökulmasta. Selvityksessä olisi huomioitava myös väkivaltaan liittyvät kysymykset, väkivallan ilmeneminen eroperheissä sekä eroa edeltäneen väkivallan eri muodot sekä henkisen väkivallan läsnäolo perheissä (mm. uhkailu, kiritys, kontrolli), jotta voidaan kehittää palveluja sekä uudistaa lainsäädäntöä. Ensi- ja turvakotien liitto on valmis olemaan yhteistyössä tässä kokonaisuudessa ja tuomaan oman erityisosaamisensa yhteiseen käyttöön.
Laaksonen Sari
Ensi- ja turvakotien liitto ry