Ensi- ja turvakotien liitossa haki viime vuonna apua yli 12 000 vaikeassa elämäntilanteessa olevaa ihmistä. Luku kasvoi edellisestä vuodesta 1000 henkilöllä ja on liiton historian suurin. Suomea pidetään yhtenä parhaista paikoista, johon lapsi voi syntyä ja saada edellytykset hyvään elämään. Osa lapsista elää kuitenkin osattomana tästä hyvästä kehityksestä, sanotaan Ensi- ja turvakotien liitosta.
Apua hakevien lasten määrä kasvoi 500:llä, yhteensä apua haki 4500 lasta. Eniten kasvua oli väkivaltaa kohdanneiden lasten avopalveluissa, joissa apua saaneiden määrä kasvoi yli kolmanneksella. Joitakin perheitä auttaa vauvan unikoulu, toisia perheväkivallan katkaiseminen. Liiton jäsenyhdistykset auttavat myös, kun päihteet tai mielenterveyden ongelmat ovat vaarantaneet lapsen turvallisen kasvun.
– Suurin osa lapsista elää Suomessa hyvää elämää. Heidän elintasonsa, saamansa iän ja kehitystason mukainen huolenpito ovat kohdallaan sekä palvelut ja tulonsiirrot toimivat asianmukaisesti. On kuitenkin tärkeää tunnistaa haavoittavassa asemassa olevat lapset ja varmistaa varhainen tuki heille ja heidän perheilleen, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.
Kuntapäättäjät: Lastensuojelun ennalta ehkäisyyn ei ole investoitu riittävästi
Liiton tekemän tutkimuksen mukaan (Taloustutkimus 2017) päättäjien mielestä ongelmia ehkäisevään työhön ei ole investoitu tarpeeksi. Tämä korostuu erityisesti isommissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa, joissa lastensuojelua pidetään kriittisempänä asiana eikä siihen ole panostettu riittävästi. Oman kunnan palvelujen tilannetta arvioitiin paremmaksi kuin muun Suomen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että perheet saavat riittävästi apua ongelmiinsa omassa kunnassa. Toisaalta lähes puolet vastaajista arvioi, ettei ongelmia ehkäisevään työhön ole investoitu tarpeeksi. Mitä isompi kunta, sitä vähemmän päättäjät katsoivat, että heidän kunnassaan on riittävästi investoitu lapsiperheiden ongelmia ehkäisevään työhön. Kriittisimpiä lapsiperheiden ongelmia ehkäisevään työhön investoimisen riittävyyden suhteen omassa kunnassa olivat rivivaltuutetut ja lautakuntien jäsenet.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä pidetään kunnissa tärkeinä kumppaneina
Tutkimus nosti esiin myös sen, että kunnissa suhtaudutaan myönteisesti sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Niitä pidetään tärkeinä kumppaneina sekä tärkeinä palvelujen ja tuen tarjoajina lapsille ja lapsiperheille. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä niiden merkityksen arvioitiin kuitenkin selkeästi vähenevän ja yritysten merkityksen kasvavan. Sote- ja maakuntauudistuksen muutosagentit arvioivat vielä kuntavastaajia selvemmin, että yritysten merkitys tulee kasvamaan suhteessa järjestöihin. Järjestöillä on vankkaa osaamista lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä matalan kynnyksen ja varhaisessa tuessa palvelujen lisäksi. Järjestöt ovat sosiaalisen kuntoutuksen vahvoja osaajia. Se tarkoittaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi, arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa sekä työhön ja sosiaalisten taitojen valmentautumista. Työ kohdentuu usein monitarpeisten lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen.
Soten myötä apua tarvitsevien lapsiperheiden tilanne uhkaa pahentua
Ensi- ja turvakotien liitto on huolissaan siitä, jatkuuko investointi lapsiin ja lapsiperheisiin Suomessa ja miten haavoittavassa tilanteessa elävien lasten tilanne voidaan turvata monimukaistuvassa palvelujärjestelmässä sote-muutoksessa. Meillä ei ole varaa jättää investoimatta lapsiin ja lapsiperheisiin pitkäjänteisesti. Suomeen tarvitaan hallituskaudet ja eri sektorit ylittävä lapsipoliittinen strategia, jotta pääsemme eroon lyhytjänteisyydestä ja eri tahojen perheitä tukevien toimien pirstaleisuudesta. Nyt soten myötä tilanne uhkaa jopa pahentua, sanoo Tuula Haatainen.
Ensi- ja turvakotien liitto on vakavasti huolissaan siitä, että hallituksen lakiesitys ei tunnisteta järjestöjen merkittävää asemaa sosiaalisessa kuntoutuksessa. Velvoittamalla maakunnat antamaan asiakasseteli sosiaalisessa kuntoutuksessa, toiminta määritellään markkinoilla olevaksi, jolloin sitä ei voi avustaa esimerkiksi Veikkauksen tuotoilla.
-Tämä tarkoittaa, että järjestöt eivät voi jatkossa samalla tavalla tukea perheitä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Meillä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että matalan kynnyksen apu, muun muassa päiväryhmätoiminta vauvaperheille vaarantuisi. Matalan kynnyksen toiminnassa järjestöt tuovat maakuntiin myös merkittävästi euroja saamiensa avustusten kautta lasten ja lapsiperheiden auttamiseen.
Lue lisää